Hyppää pääsisältöön

IT-uutiset kertoi digiajan uutuuksista ja taloudesta

Vuosituhannen vaihteessa YLE24 ja Talentumin Tietoviikko-lehti tekivät yhdessä IT-uutisia. Ihka ensimmäisissä IT-uutisissa huhtikuussa 2002 huolena oli kämmenmikrojen tietoturva. Myöhemmin etsittiin mm. seuraajaa tekstiviestin menestystarinalle ja odoteltiin kuluttajien halukkuutta maksaa verkkolehdistä.

Ylen digitaalinen YLE24-kanava aloitti IT-uutiset 8. huhtikuuta 2002. Tietotekniikkauutiset tehtiin yhteistyössä Talentumin Tietoviikko-lehden kanssa: Tietoviikko tuotti uutisten sisällön ja YLE24 vastasi teknisestä toteutuksesta.

Kumpikin taho tarpoi tuoreita polkuja, mikä näkyy lähetyksissä. YLE24:n uusi lähetysautomaatio saatteli kuvan nykien käyntiin ja kirjoittavat toimittajat olivat uuden ilmaisun äärellä tv-jutuissa.

Ensimmäisissä IT-uutisissa huoletti lagattomien päätelaitteiden tietoturva. Uusi kämmenmikro saattoi unohtua vaikka kahvilaan ja suojaamattomat yrityksen tiedot päätyä pitkäkyntisten selailtavaksi.

Samassa lähetyksessä kerrottiin myös, että Siemens perustaa metsäteollisuusasiakkaita palvelevan osaamiskeskuksen Suomeen ja että japanilainen NTT-DoKoMo oli kehittänyt maailman ensimmäisen huuliltalukevan kännykän.

Seuraavana päivänä IT-uutisten aloitusaiheena oli juttu heikosta laitekaupasta kärsineen IBM:n tulosvaroituksesta. Osa kilpailijoista puolestaan uskoi omalta osaltaan jopa odotettua parempaan tulokseen. Aiheena olivat myös mm. Nokia Networksin henkilöstövähennykset ja pyrkimykset löytää uusia mobiili-innovaatioita tekstiviestien menestystarinan jatkoksi.

Kolmansissa IT-uutisissa kerrottiin, että LPG-Innovationsin henkilöstö menettää puolen miljoonan euron sijoituksensa yhtiön vaihtaessa omistajaa. Nokian sopimusvalmistajat ja alihankkijat varautuivat vilkkaaseen syksyyn ja tavallista sähköverkkoa pitkin piti päästä pian internettiin myös Suomessa. It-aikana peukalosta näytti tulevan ihmisen tärkein sormi.

Kesäkuussa 2003 IT-uutisten pääaiheena oli verkkosisältöjen maksullisuus. Lehtitalot uskoivat kuluttajien olevan jo pian valmiita maksamaan verkkolehdistään. Tuolloin myös Nokia toimitti kauppoihin ensimmäiset 3G-puhelimensa ja langattomat lähiverkot nopeutuivat.

Teksti: Elina Yli-Ojanperä

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto