Suomi varautui miehitykseen - Viimeiset asekätköt paljastuivat vuosien päästä

Jatkosodan jälkeen Suomessa pelättiin Neuvostoliiton miehitystä. Tästä syystä eri puolille maata kätkettiin aseita tulevaa sissisotaa varten. Valtaosa asekätköistä paljastui heti, mutta osa kätköistä pysyi piemennossa vuosien ajan.

Jatkosodan loppuvaiheessa käynnistynyt asekätkentä oli mittava, salainen operaatio. Sen tarkoituksena oli pelastaa maa sissisodan avulla, jos Neuvostoliitto yrittää Suomen miehitystä. Baltian maiden kohtaloa Suomi ei halunnut.

Asekätkentään osallistui tuhansia luotettuja miehiä. Eri puolille Suomea varastoitiin aseita, muonaa ja muita sotatarvikkeita 35 000 miehen tarpeita varten.

Ensimmäiset asekätköt paljastuivat jo keväällä 1945. Kun kommunistinen sisäministeri Yrjö Leino ja vasemmiston hallitsema Valtiollinen poliisi eli Valpo saivat asiasta vihiä, kätkennästä nousi valtava kohu.

Poliittista painetta lisäsi se, että maassa oli Neuvostoliiton johtama Valvontakomissio ja se että maassa käytiin Neuvostoliiton ja kotimaisten kommunistien vaatimuksesta sotasyyllisyysoikeudenkäyntiä.

Pohjoismaiden suurimmassa oikeudenkäynnissä asekätkennästä tuomittiin lopulta lähes 1 500 ihmistä. Tuomiolle joutui myös joukko upseereita, joiden uskottiin olleen koko operaation johdossa. Sörnäisten vankilassa istui kaltereiden takana upseereita niin paljon, että vankilaa kutsuttiin Suomen armeijan ”Sörnäisten esikunnaksi”.

Sotilasarvoltaan korkein upseeri oli marsalkka C. G. E. Mannerheimin lähin mies, kenraaliluutnantti A. F. Airo, joka kuitenkin kiisti syyllisyytensä, vaikka istui lähes kolme vuotta tutkintavankina. Myöhemmin hän on kuitenkin myöntänyt olleensa ainakin tietoinen operaatiosta – ja luultavasti rooli oli vieläkin keskeisempi. Myös Mannerheim oli tietoinen asekätkennästä, mutta Neuvostoliitto jätti hänet rauhaan.

Ylimmistä upseereista everstit Valo Nihtilä ja Usko Haahti tuomittiin viideksi vuodeksi kuritushuoneeseen.

Valtaosa asekätköistä paljastettiin vuosina 1945-48. Osa kätköistä jäi kuitenkin pimentoon, kun operaatioon osallistuneet miehet eivät halunneet niistä puhua. Myös poliittisista syistä oli viisasta vaieta.

Vuonna 1994 Puolustusvoimat vetosi asekätkijöihin, jotta viimeisetkin asekätköt paljastettaisiin ja tehtäisiin vaarattomiksi. Ohjelmassa haastatellaan kolmea asekätkentään osallistunutta miestä. Myös ”vaikeneva kenraali” A. F. Airo raottaa salaisuuksien verhoa ja vihjaa osallisuuteensa.

Teksti: Reijo Perälä

Katso myös

• Aseita pahan päivän varalle
• Muurahaispesä oli oiva kätkö aseille
• Asekätkentälaki eduskunnassa
• Vaikeneva kenraali A. F. Airo
• Asekätkentä, Wikipedia (fi.wikipedia.org)