Hyppää pääsisältöön

Suomi varautui miehitykseen - Viimeiset asekätköt paljastuivat vuosien päästä

Jatkosodan jälkeen Suomessa pelättiin Neuvostoliiton miehitystä. Tästä syystä eri puolille maata kätkettiin aseita tulevaa sissisotaa varten. Valtaosa asekätköistä paljastui heti, mutta osa kätköistä pysyi piemennossa vuosien ajan.

Jatkosodan loppuvaiheessa käynnistynyt asekätkentä oli mittava, salainen operaatio. Sen tarkoituksena oli pelastaa maa sissisodan avulla, jos Neuvostoliitto yrittää Suomen miehitystä. Baltian maiden kohtaloa Suomi ei halunnut.

Asekätkentään osallistui tuhansia luotettuja miehiä. Eri puolille Suomea varastoitiin aseita, muonaa ja muita sotatarvikkeita 35 000 miehen tarpeita varten.

Ensimmäiset asekätköt paljastuivat jo keväällä 1945. Kun kommunistinen sisäministeri Yrjö Leino ja vasemmiston hallitsema Valtiollinen poliisi eli Valpo saivat asiasta vihiä, kätkennästä nousi valtava kohu.

Poliittista painetta lisäsi se, että maassa oli Neuvostoliiton johtama Valvontakomissio ja se että maassa käytiin Neuvostoliiton ja kotimaisten kommunistien vaatimuksesta sotasyyllisyysoikeudenkäyntiä.

Pohjoismaiden suurimmassa oikeudenkäynnissä asekätkennästä tuomittiin lopulta lähes 1 500 ihmistä. Tuomiolle joutui myös joukko upseereita, joiden uskottiin olleen koko operaation johdossa. Sörnäisten vankilassa istui kaltereiden takana upseereita niin paljon, että vankilaa kutsuttiin Suomen armeijan ”Sörnäisten esikunnaksi”.

Sotilasarvoltaan korkein upseeri oli marsalkka C. G. E. Mannerheimin lähin mies, kenraaliluutnantti A. F. Airo, joka kuitenkin kiisti syyllisyytensä, vaikka istui lähes kolme vuotta tutkintavankina. Myöhemmin hän on kuitenkin myöntänyt olleensa ainakin tietoinen operaatiosta – ja luultavasti rooli oli vieläkin keskeisempi. Myös Mannerheim oli tietoinen asekätkennästä, mutta Neuvostoliitto jätti hänet rauhaan.

Ylimmistä upseereista everstit Valo Nihtilä ja Usko Haahti tuomittiin viideksi vuodeksi kuritushuoneeseen.

Valtaosa asekätköistä paljastettiin vuosina 1945-48. Osa kätköistä jäi kuitenkin pimentoon, kun operaatioon osallistuneet miehet eivät halunneet niistä puhua. Myös poliittisista syistä oli viisasta vaieta.

Vuonna 1994 Puolustusvoimat vetosi asekätkijöihin, jotta viimeisetkin asekätköt paljastettaisiin ja tehtäisiin vaarattomiksi. Ohjelmassa haastatellaan kolmea asekätkentään osallistunutta miestä. Myös ”vaikeneva kenraali” A. F. Airo raottaa salaisuuksien verhoa ja vihjaa osallisuuteensa.

Teksti: Reijo Perälä

A-Studio: Viimeiset asekätköt

Tuotanto: Yleisradio 4.12.1994
Toimittajat: Hannu Kataja ja Reijo Holopainen
Kuvaus: Taito Siira, Pekka Holopainen ja Pertti Aherva
Leikkaus: Petri Koivumäki, Juha Rikka ja Juha Nuutinen
Kuvaussihteeri: Minna Lehtoranta

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto