Hyppää pääsisältöön

Kai Lind, nuorisoidoli vasten tahtoaan

Kai Lind olisi halunnut vain soittaa rumpuja, mutta viekas tuottaja keplotteli hänet ginien voimalla levystudioon ja huijasi nauhoittamaan koelaulun. Vastahakoisesta vokalistista tuli pian teinityttöjen ihanne.

Uudenvuodenaattona 1937 syntynyt Kai Lind vietti osan lapsuusvuosistaan sotalapsena Ruotsissa. Muusikon ammatti oli tähtäimessä jo varhain. Hänen pääsoittimensa olivat rummut ja basso.

Parikymppisenä Lind sai rumpalin pestin suosittuun Leo Lindblomin tanssiorkesteriin. Sitä seurasi Ossi Malisen yhtye, josta sittemmin tuli Lindin oma. Tumma hurmuri ei suinkaan kaavaillut ryhtyvänsä solistiksi, vaikka lauloikin keikoilla silloin tällöin rumpujen takaa. Tanssimuusikoilla ei ollut turhia illuusioita laulajatähtien toimenkuvasta.

Musiikkitalo Westerlundille levyjä tehnyt Malinen houkutteli Lindin kuitenkin kokeilemaan studioäänitystä. Tämä piti ajatusta levylaulajan urasta edelleen "kornina", mutta prosessi eteni siitä huolimatta. Ensijulkaisu Kuusitoista vain (käännösversio Sam Cooken hitistä) tehtiin vuonna 1959.

Lind levytti alkuaikoinaan lähinnä nuorille suunnattua rytmikästä teinipoppia. Joskus kappaleet oli maustettu pienin rockvivahtein, kuten vuonna 1960 julkaistu Billy Boy, jossa heitetään lannetta "aivan kuin Elvis". Vannoutuneena jazzin ystävänä Lind piti kuitenkin rock and rollia lapsellisena ja uskoi sen jäävän ohimeneväksi ilmiöksi.

Tulevan vaimonsa Arja Tuomarilan Lind tapasi levy-yhtiössä, jossa tämän tehtäviin kuului hänen fanipostinsa hoito. Tuomarilasta tuli pian itsestäänkin levylaulaja. Vuodelta 1963 säilyneessä Jälkilöylyt-ohjelmassa, jossa Lind esittää kappaleen Yksi vai kaikki, juontaja viittaa spiikissään nuoren parin kihlaukseen.

Scandia-musiikille siirryttyään Lind sai sovittajakseen Jaakko Salon, jonka rohkeutta ja kokeilunhalua laulaja ylistää vuolaasti. Salo nähdään vuonna 1969 opastamassa Lindiä tämän nimikko-ohjelmassa, jossa hän esittää mm. tyylikkään coverin rhythm and blues -lauluntekijä Arthur Alexanderin kappaleesta Every Day I Have to Cry Some. Tangoa Tuhon tietä kuljen on elävöitetty trikillä, jossa Lind pistää poskeensa minikokoisen kaksoisminänsä ja jatkaa laulamista oman kitansa sisällä.

Soolouransa ohella Lind lauloi bassoa suositussa Four Cats -kvartetissa. Hänen nuorisosuosionsa hiipui kitarabändien ja rockhenkisempien tähtien esiinmarssiin 1960-luvun puolivälissä. Taitavana ja nopeaoppisena Lindille riitti silti vuosikymmeniksi töitä solistina, taustalaulajana ja studiomuusikkona. Hän kertoo urastaan Sakari Warsellin vuonna 1998 tekemässä haastattelussa, jonka päätteeksi haukutaan yhdessä nykyaikainen popmusiikki.

Tietolaatikko

Joka päivä samanlainen. Säv. ja san. Arthur Alexander, sov. Jaakko Salo, suom. san. Saukki.
Tuhon tietä kuljen (I´m a fool to want you). Säv. ja san. Jack Wolf & Joel Herron & Frank Sinatra, suom. san. Solja Tuuli.
Kuusitoista vain (Only Sixteen). Säv. ja san. Herb Alpert & Lou Adler & Sam Cooke, suom. san. merja.
Billy Boy. Säv. trad., sov. Ossi Malinen, suom. san. Veikko Vallas.
Putti Putti. Säv. ja san. Jay Epae, sov. Nacke Johansson, suom. san. Veikko Vallas.
Yksi vai kaikki (Uno per tutte). Säv. ja san. Elio Cesari & Alberto Testa, suom. san. tuntematon.

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto