Hyppää pääsisältöön

Mistä rasismi sai alkunsa?

Siirtomaiden valloituksista seurannut kiinnostus vieraita kansoja kohtaan sai Euroopassa 1800-luvulla vääristyneitä muotoja. Sirkuksissa ja huvipuistoissa nimittäin ryhdyttiin esittelemään ihmisiä kaukaisista maista – maksua vastaan.

Tällaisesta viihdeteollisuudesta tuli erittäin suosittua vuosisadan lopulta lähtien, ja ammattimaisesti toimivat managerit ansaitsivat sievoisia summia rahaa näyttäessään esityksiä villeiksi ja alkukantaisiksi luokitelluista ihmisistä. Nämä ihmiset oli tuotu useimmiten Euroopan ulkopuolelta Aasiasta, Afrikasta tai Amerikasta.

Joissakin Euroopan maissa mielenkiinto tosin kohdistui maanmiehiin. Pohjolassa etnisissä näytöksissä esiteltiin saamelaisia, Britanniassa irlantilaisia ja Ranskassa bretoneja.
Ihmisiä laitettiin esille sirkusten ja huvipuistojen lisäksi lavastekyliin tai ihmistarhoihin. Maailmannäyttelyihin ja siirtomaanäyttelyihin tuotiin jopa siirrettäviä näyttelykyliä.

Etnisten näytösten takana ollut viihdeteollisuus edisti näin rotuennakkoluulojen syntymistä. Erilaiset ihmiset alettiin hiljalleen nähdä aina vain oudompina olioina, lähestulkoon hirviöinä. Suosituiksi tulivat erilaiset etnisiä ihmisiä kuvaavat postikortit. Niiden kuvituksina saattoi olla mustaihoisia kannibaaleja, jotka ovat hyökänneet valkoihoisten haaksirikkoutuneiden merimiesten kimppuun syöden heidän raajojaan. Tämänkaltaiset kuvat vahvistivat osaltaan näkemystä hirviöistä ja loivat samalla stereotypioita, jotka elävät yhä.

Rotuteoriat ja niihin sisältyvät käytännöt kehittyivät myös ihmissirkusten siivittäminä. Aikakauden tiedemiehille ihmistarhat ja vieraat kansat olivat tutkimuskohde. Luokituksillaan ja mittauksillaan he ottivat oikeuden laittaa ihmiset arvojärjestykseen. Kyse oli teorioista, joihin pohjautuivat niin rotuluokittelu kuin rotuerottelukin.

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto