Hyppää pääsisältöön

Mistä rasismi sai alkunsa?

Siirtomaiden valloituksista seurannut kiinnostus vieraita kansoja kohtaan sai Euroopassa 1800-luvulla vääristyneitä muotoja. Sirkuksissa ja huvipuistoissa nimittäin ryhdyttiin esittelemään ihmisiä kaukaisista maista – maksua vastaan.

Tällaisesta viihdeteollisuudesta tuli erittäin suosittua vuosisadan lopulta lähtien, ja ammattimaisesti toimivat managerit ansaitsivat sievoisia summia rahaa näyttäessään esityksiä villeiksi ja alkukantaisiksi luokitelluista ihmisistä. Nämä ihmiset oli tuotu useimmiten Euroopan ulkopuolelta Aasiasta, Afrikasta tai Amerikasta.

Joissakin Euroopan maissa mielenkiinto tosin kohdistui maanmiehiin. Pohjolassa etnisissä näytöksissä esiteltiin saamelaisia, Britanniassa irlantilaisia ja Ranskassa bretoneja. Ihmisiä laitettiin esille sirkusten ja huvipuistojen lisäksi lavastekyliin tai ihmistarhoihin. Maailmannäyttelyihin ja siirtomaanäyttelyihin tuotiin jopa siirrettäviä näyttelykyliä.

Etnisten näytösten takana ollut viihdeteollisuus edisti näin rotuennakkoluulojen syntymistä. Erilaiset ihmiset alettiin hiljalleen nähdä aina vain oudompina olioina, lähestulkoon hirviöinä. Suosituiksi tulivat erilaiset etnisiä ihmisiä kuvaavat postikortit. Niiden kuvituksina saattoi olla mustaihoisia kannibaaleja, jotka ovat hyökänneet valkoihoisten haaksirikkoutuneiden merimiesten kimppuun. Tämänkaltaiset kuvat vahvistivat osaltaan näkemystä hirviöistä ja loivat samalla stereotypioita, jotka elävät yhä.

Rotuteoriat ja niihin sisältyvät käytännöt kehittyivät myös ihmissirkusten siivittäminä. Aikakauden tiedemiehille ihmistarhat ja vieraat kansat olivat tutkimuskohde. Luokituksillaan ja mittauksillaan he ottivat oikeuden laittaa ihmiset arvojärjestykseen. Kyse oli teorioista, joihin pohjautuivat niin rotuluokittelu kuin rotuerottelukin.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto