Hyppää pääsisältöön

Osasto kympin lapset vuonna 2012

Silminnäkijä palasi samalle lasten syöpäosastolle, josta Mirja Pyykkö teki suomalaisia järkyttäneen raportin 30 vuotta aiemmin. Millaista on osasto 10:n pienten potilaiden, heidän perheidensä ja hoitohenkilökunnan arki nyt?

Mirja Pyykön raportti lastensyöpäosaston tilasta kohahdutti vuonna 1982. Toimittaja Oili Orispää palasi samalle osastolle 30 vuotta myöhemmin. Hoidot ovat kehittyneet, mutta rakennus rapistuu.

Ohjelmassa kolmivuotias Matilda Myller valmistautuu HUS:n lastenklinikan syöpäosastolla kantasolusiirtoon. Hänellä on harvinainen verisairaus, jonka vuoksi hänen oma luuytimensä ei tuota tarpeeksi valkosoluja, punasoluja eikä trombosyyttejä.

– Kyllä minua vähän pelottaa, mutta toisaalta minulla on vahva luotto siihen, että tämä siirto on vihdoin se, jonka avulla Madde paranee, Matildan äiti Jeanette Myller-Virta toteaa.

Kouvolalaisen Yli-Kojolan perheen elämä pysähtyi joulun alla 2011, kun yhdeksänvuotiaalta Lassilta löytyi nyrkin kokoinen syöpäkasvain kylkiluuhun kiinnittyneenä. Lassi Yli-Kojola on nyt osastolla toipumassa kantasolusiirrosta. Siirto tehtiin hänen omilla pakastetuilla soluillaan. Kantasolusiirrot ovat yksi niistä hoitomuodoista, jotka ovat kehittyneet huimasti viime vuosikymmeninä.

Mirja Pyykön kohuraportissa vuonna 1982 näytettiin, miten lapset itkivät ja huusivat sydäntäsärkevästi luuydintutkimusta tehtäessä. Tuolloin ennen toimenpidettä annettiin vain hieman esilääkettä. Nyt 30 vuotta myöhemmin tutkimukset tehdään yleisanestesiassa. – Kyllä sivistysvaltiossa pitää kivuliaat toimenpiteet tehdä anestesiassa ja minua hämmästyttää, että Meilahden sairaalassa ei aikuisten suhteen tätä aspektia arvosteta, sanoo HUS:n osastonylilääkäri Ulla Pihkala.

Vaikka hoitomenetelmät ovat kehittyneet ja yli 80 prosenttia syöpää sairastavista lapsista selviää hengissä, niin nyt osaston puitteet rapisevat niskaan.

– Täällä joka paikka hajoaa vuorotellen ja homeessa ollaan. Tämä on ainoa lastensairaala Euroopassa, joka toimii museossa, osastonylilääkäri, professori Ulla Pihkala täräyttää.

Uutta lastensairaalaa kaivataan jo kipeästi. Ulla Pihkalan mukaan tilat ovat ahtaat ja potilasturvallisuuskin vaarassa, mutta hoitotulokset ovat siitä huolimatta maailman huippuluokkaa.

Monet vanhemmat ovat arvostelleet sairaalaa myös siitä, ettei heidän anneta jäädä yöksi sairaan lapsen vierelle.

– En voi kuvitellakaan, että Madde herää täällä yöllä ja on sairas ja tarvitsee minua, ja mä en ole täällä. Tunnen oman lapseni. Madde hakee minusta turvaa joka yö, Jeanette Myller-Virta tuskailee ennen ensimmäistä sairaalayötä kymppiosastolla.

Uutta lastensairaalaa lupailtiin ohjelman teon aikaan vuodeksi 2017.

Teksti: Silminnäkijä ja Elina Yli-Ojanperä

Lue lisää:

Lapsi tutkittavana syöpäosastolla, osasto 10 (1982)

Lastenklinikka osasto 10

Osasto 10 on yksi niitä tv-ohjelmia, joka on todella pysäyttänyt suomalaiset televisionkatsojat. Raportti käynnisti kansalaiskeräyksen, jossa vuoden kuluessa koottiin neljä miljoonaa markkaa. Varoilla parannettiin merkittävästi syöpäsairaiden lasten oloja.

Lue lisää:

Osasto 10 - paluu

Vuonna 1982 Mirja Pyyykkö teki seurantaraportin suomalaisia koskettaneesta Osasto 10 -ohjelmastaan. Osastolla ei ollut ohjelman tekoaikaan yhtään lasten syöpälääkäriä.

Kommentit
  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.