Hyppää pääsisältöön

Osasto kympin lapset vuonna 2012

Silminnäkijä palasi samalle lasten syöpäosastolle, josta Mirja Pyykkö teki suomalaisia järkyttäneen raportin 30 vuotta aiemmin. Millaista on osasto 10:n pienten potilaiden, heidän perheidensä ja hoitohenkilökunnan arki nyt?

Mirja Pyykön raportti lastensyöpäosaston tilasta kohahdutti vuonna 1982. Toimittaja Oili Orispää palasi samalle osastolle 30 vuotta myöhemmin. Hoidot ovat kehittyneet, mutta rakennus rapistuu.

Ohjelmassa kolmivuotias Matilda Myller valmistautuu HUS:n lastenklinikan syöpäosastolla kantasolusiirtoon. Hänellä on harvinainen verisairaus, jonka vuoksi hänen oma luuytimensä ei tuota tarpeeksi valkosoluja, punasoluja eikä trombosyyttejä.

– Kyllä minua vähän pelottaa, mutta toisaalta minulla on vahva luotto siihen, että tämä siirto on vihdoin se, jonka avulla Madde paranee, Matildan äiti Jeanette Myller-Virta toteaa.

Kouvolalaisen Yli-Kojolan perheen elämä pysähtyi joulun alla 2011, kun yhdeksänvuotiaalta Lassilta löytyi nyrkin kokoinen syöpäkasvain kylkiluuhun kiinnittyneenä. Lassi Yli-Kojola on nyt osastolla toipumassa kantasolusiirrosta. Siirto tehtiin hänen omilla pakastetuilla soluillaan. Kantasolusiirrot ovat yksi niistä hoitomuodoista, jotka ovat kehittyneet huimasti viime vuosikymmeninä.

Mirja Pyykön kohuraportissa vuonna 1982 näytettiin, miten lapset itkivät ja huusivat sydäntäsärkevästi luuydintutkimusta tehtäessä. Tuolloin ennen toimenpidettä annettiin vain hieman esilääkettä. Nyt 30 vuotta myöhemmin tutkimukset tehdään yleisanestesiassa. – Kyllä sivistysvaltiossa pitää kivuliaat toimenpiteet tehdä anestesiassa ja minua hämmästyttää, että Meilahden sairaalassa ei aikuisten suhteen tätä aspektia arvosteta, sanoo HUS:n osastonylilääkäri Ulla Pihkala.

Vaikka hoitomenetelmät ovat kehittyneet ja yli 80 prosenttia syöpää sairastavista lapsista selviää hengissä, niin nyt osaston puitteet rapisevat niskaan.

– Täällä joka paikka hajoaa vuorotellen ja homeessa ollaan. Tämä on ainoa lastensairaala Euroopassa, joka toimii museossa, osastonylilääkäri, professori Ulla Pihkala täräyttää.

Uutta lastensairaalaa kaivataan jo kipeästi. Ulla Pihkalan mukaan tilat ovat ahtaat ja potilasturvallisuuskin vaarassa, mutta hoitotulokset ovat siitä huolimatta maailman huippuluokkaa.

Monet vanhemmat ovat arvostelleet sairaalaa myös siitä, ettei heidän anneta jäädä yöksi sairaan lapsen vierelle.

– En voi kuvitellakaan, että Madde herää täällä yöllä ja on sairas ja tarvitsee minua, ja mä en ole täällä. Tunnen oman lapseni. Madde hakee minusta turvaa joka yö, Jeanette Myller-Virta tuskailee ennen ensimmäistä sairaalayötä kymppiosastolla.

Uutta lastensairaalaa lupailtiin ohjelman teon aikaan vuodeksi 2017.

Teksti: Silminnäkijä ja Elina Yli-Ojanperä

Lue lisää:

Lapsi tutkittavana syöpäosastolla, osasto 10 (1982)

Lastenklinikka osasto 10

Osasto 10 on yksi niitä tv-ohjelmia, joka on todella pysäyttänyt suomalaiset televisionkatsojat. Raportti käynnisti kansalaiskeräyksen, jossa vuoden kuluessa koottiin neljä miljoonaa markkaa. Varoilla parannettiin merkittävästi syöpäsairaiden lasten oloja.

Lue lisää:

Osasto 10 - paluu

Vuonna 1982 Mirja Pyyykkö teki seurantaraportin suomalaisia koskettaneesta Osasto 10 -ohjelmastaan. Osastolla ei ollut ohjelman tekoaikaan yhtään lasten syöpälääkäriä.

Kommentit
  • Tehtaankadun poliisimurhat järkyttivät kansaa 1997

    Steen Christensen surmasi kaksi poliisia ryöstön jälkeen.

    Koko Suomi järkyttyi, kun tanskalainen Steen Christensen surmasi teloitustyylillä kaksi suomalaista poliisia Helsingissä Tehtaankadulla 22.10.1997. Hän oli vähän aiemmin ryöstänyt Hotelli Palacen kassan Helsingin Eteläranta 10:ssä. Saaliikseen Christensen sai vähän yli 6000 markkaa (reilut 1000 euroa).

  • Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana

    Saarelle eristettiin spitaalisia ja mielisairaita.

    Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto