Hyppää pääsisältöön

Tällaista on kanojen sukupuolielämä

"Hölmistynyt vanhapoika Keski-Suomesta" tiedusteli vuonna 1972 Sopukka-ohjelmalta, miten kanat ja kukot oikein parittelevat. Asiaa selvitettiin katsojille perinpohjaisesti kenttähaastattelun, fläppitaulun ja käsieleiden avulla.

Viljo Tammisen kanafarmilla tavataan Kalle-kukko, jolla on toista tuhatta morsianta. Niiden hoitamiseen tarvitaan jo pari apumiestäkin. ”Aprillitouhua koko kukkohomma”, tuhahtaa isäntä Tamminen Kallen siitostoimista. "Kun alkuun pääsee, siihen se loppuu."

Kanalan seksielämän kuvaaminen ei kuitenkaan onnistu, sillä "ei kukkokaan käskien polje". Virkeimmillään Kalle on heti aamutuimaan, jolloin se hoitaa heti velvollisuuksiaan muutamaan otteeseen.

Biologian apulaisprofessori Yrjö Mäkinen kertoo lähemmin kanojen lisääntymisestä. Kukon kiveksissä valmistuvat siittiöt kulkeutuvat siemenjohdinta myöten yhteisaukkoon eli kloakaan, johon myös virtsatiehyet päättyvät. Naaraan munasarjasta puolestaan lähtee munajohdin sen omaan kloakaan, joka ulkoisesti on samannäköinen kuin koiraalla.

Paritellessa kloakat asetetaan toisiaan vasten, jolloin kukon siittiöt siirtyvät naaraan kloakaan ja nousevat ylöspäin hedelmöittääkseen munasolun. Munasolu, oli se hedelmöitynyt tai ei, laskeutuu johdinta myöten alaspäin ja saa matkalla ympärilleen valkuaisen ja kuoren.

Kanojen intiimisuhteiden suurin ongelma on kuulemma pyrstö, joka vaikeuttaa aukkojen asettamista vastakkain. Eläinten on käännettävä se sivulle, tai sitten kukko laskeutuu selälleen naaraan alle. Joskus akti suoritetaan kanan tasapainoillessa oksalla tai orrella. Apulaisprofessori Mäkinen herättää yleisössä hilpeyttä kuvatessaan vaihtoehtoisia asentoja käsillään.

Kehotuksista huolimatta Mäkinen ei piirrä kuvaa ihmisen lisääntymisestä. Hän pitää itseään liian huonona piirtäjänä ja huomauttaa, että "tässä on tullut jo teoreettista valistusta tältä alalta”.

Teksti: Jukka Lindfors

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto