Hyppää pääsisältöön

Mitoosi ja meioosi

Näyte lasilevyllä mikroskoopin alla. / AP Graphics Bank

Solujen määrä voi kasvaa vain solunjakautumisten kautta. Jakautumisessa solun kaikki rakenteet kahdentuvat ja irtoavat kahdeksi uudeksi soluksi. Tuman perintöaines kopioituu syntyville soluille. Perintöaines voi jakautua kahdella hyvin erilaisella tavalla.

Tietolaatikko

Mitoosi on tavallinen perimän jakautuminen, jossa kromosomien määrä ei muutu. Mitoosi tapahtuu, kun solu jakautuu kasvullisesti.

Meioosi on sukusolujen tuotannossa tapahtuva perimän jakautuminen. Siinä kromosomien määrä puolittuu ja kromosomien sisältö sekoittuu. Siittiöiden ja munasolujen haploidinen perimä syntyy meioosissa.

Kaksi tuman jakautumistapaa

Kun tavallinen solu jakautuu kahdeksi soluksi, myös sen perimä jakautuu eli tapahtuu mitoosi. Näin käy kehossamme jatkuvasti, kun kudoksemme uusiutuvat ja kasvavat. Mitoosi on myös yksisoluisten eliöiden, kuten bakteerien, keino lisääntyä.

Mitoosin solukierrossa tuman kromosomisto kahdentuu kerran ja jakaantuu kerran. Kromosomien määrä ei muutu. Mitoosi tuottaa siis kaksi identtistä tumaa. Mitoosin kautta syntyneissä ihmisen kasvullisissa soluissa on kaksinkertainen eli diploidinen kromosomisto.

Meioosi on toinen tuman jakautumistapa. Sen kautta syntyvät sukusolut eli siittiöt ja munasolut. Meioosin solukierrossa kromosomisto kahdentuu kerran, mutta solu jakautuu kaksi kertaa peräkkäin. Näin kromosomien määrä puolittuu. Meioosin kautta syntyneissä sukusoluissa on yksinkertainen eli haploidinen kromosomisto.

Mitoosi tuottaa kaksi identtistä kromosomistoa

Kasvaessaan solu käyttää kromosomejaan ahkerasti. Ne ovat avautuneina kromatiinirihmoina tumassa, kukin omalla alueellaan.

Solu valmistautuu mitoosiin tuottamalla jokaisesta kromosomistaan kopion. Kaksinkertainen kromosomisto kahdentuu ja kahdentuneet kromosomit jäävät toisiinsa kiinni.

Solunjakautumisen alkaessa kromosomit kääriytyvät tiukasti kerälle. Tällöin ne voidaan nähdä mikroskoopilla selkeinä muotoina tumassa.

Mitoosi alkaa, kun kromosomeja ympäröivä tumakotelo hajoaa. Kromosomit asettuvat solun keskitasoon. Proteiinirihmat kiskovat kromosomit irti pareistaan ja vetävät ne solun laidoille.

Kahden syntyneen kromosomiston ympärille muodostuvat uudet tumakotelot. Nyt muut solun rakenteet voivat myös jakautua. Näin syntyy kaksi uutta solua, joilla on identtinen perintöaines.

Meioosi tuottaa muuntelua

Solu valmistautuu meioosiin samalla tavalla kuin mitoosiin; kasvattamalla kokoaan ja tuottamalla kopiot kromosomeistaan.

Meioosissa on kaksi vaihetta; vähennysjakautuminen ja tasausjakautuminen.

Vähennysjakautumisessa kromosomit asettuvat solun keskitasoon eri tavalla kuin mitoosissa. Vastinkromosomit asettuvat rinnakkain solun keskitasoon. Tässä vaiheessa tapahtuu geenien vaihtoa kromosomien kesken. Ilmiötä kutsutaan tekijäinvaihdunnaksi (crossing over). Geenien vaihdon takia yksilö tuottaa hieman toisistaan poikkeavia sukusoluja ja voi näin saada erilaisia jälkeläisiä. Tekijäinvaihdunta on perimmäinen syy sille, että sisaruksilla on hieman erilainen perimä.

Meioosi jatkuu tasausjakautumiseen, jossa kromosomit jakautuvat uudestaan. Tämä jakautuminen muistuttaa mitoosia. Kromosomiparit asettuvat yhteen riviin solun keskitasoon. Proteiinirihmat vetävät kromosomiparit irti toisistaan solun eri laidoille. Uudet tumakotelot syntyvät.

Näin meioosi tuottaa neljä erilaista solua, joilla on haploidinen kromosomisto. Kromosomiston puolittuminen meioosissa on suvullisen lisääntymisen edellytys. Hedelmöityksessä kaksi meioosin kautta syntynyttä haploidista perimää yhtyvät ja täydentävät toistensa kromosomistot muodostaen yhden diploidisen solun.

Perustuu ohjelmaan: Etälukio, Solubiologia. Vuosi: 2000 Haastateltava: Ismo Ulmanen Artikkeli: Jussi Nygren

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Miehulainen, rieska, äänenkauna – testaa, tunnistatko Agricolan keksimät sanat!

    Mitä tarkoittavat rupeemus, huonollisuus ja vertaveli?

    Mikael Agricolan päivää vietetään 9. huhtikuuta. Agricola keksi suomen kieleen tuhansia sanoja, joista suurin osa on edelleen käytössä; esimerkiksi hallitus, isänmaa, omatunto ja raatihuone. Mutta monet ovat unohtuneetkin: arvaatko, mitä tarkoittavat nämä Agricolan keksimät, sittemmin kielestä kadonneet tai merkitykseltään muuttuneet sanat?

  • Vappu on kevään, työn ja ylioppilaiden juhla

    Vappua on vietetty jo 700-luvulla Saksassa.

    Vappu vietetään 1.toukokuuta. Se merkitsee useimmille iloista karnevaalijuhlaa kevään tulon kunniaksi. Se on myös työväen ja ylioppilaiden juhlapäivä. Vappu, suomalaisen työn päivä, on myös virallinen liputuspäivä.

  • Ihminen

    Ihmiset hahmottavatmaailmaa aistien välityksellä.

    Ihmiset hahmottavat ja ymmärtävät maailmaa aistien välityksellä. Jos jokin aisteista ei toimi, muut aistit pyrkivät korvaamaan sen. Ihmisen perusaistit ovat näkö-, kuulo-, haju-, maku- ja tuntoaisti. Miten ne toimivat? Entä miten sydän toimii? Millainen on keuhkojen rakenne? Ja kuinka mahalaukku mahtaa toimia?

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Avaruus

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Elinympäristöt

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä? Näillä sivuilla voit katsella ja kuunnella ohjelmia suomalaisista metsä- ja suotyypeistä. Tutustu myös keväiseen saaristoon ja kaupunkiin elinympäristönä.

  • Hyönteiset ja muita selkärangattomia

    Tiesitkö, että muurahaiset pitävät kirvoja kotieläiminään? Entä montako jalkaa tuhatjalkaisella todellisuudessa on? Tutustu näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin pikku ötököihin.

  • Kalat, matelijat ja sammakkoeläimet

    Suomessa elää kolme sammakkolajia

    Melkein kaikki suomalaiset tunnistavat ahvenen, mutta tiedätkö miltä näyttää nieriä tai kuha? Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja ne tulevat toimeen sekä maalla että vedessä.

  • Kasvit ja sienet

    Kasvit mahdollistavat nykyisen kaltaisen elämän maapallolla tuottamalla fotosynteesissa happea. Ne ovat monesti myös koko ravintoketjun perusta. Sienet ovat tärkeitä hajoittajia, joista monet muut kasvit ovat riippuvaisia.

  • Linnut

    Mikä se oli, vilahti niin nopeasti? Millainen nokka, minkämuotoiset siivet, entä väritys? Lintuja on kaikkialla, tarkkaile niitä. Aina ei edes tarvitse tunnistaa lajia, kun voi päätellä paljon niiden elämästä ja elintavoista.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Nisäkkäät

    Tiesitkö että, hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia? Tai piisamin olevan kotoisin Pohjois-Amerikasta. Oppimisen sivustolla tutustut näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin nisäkkäisiin.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Yhteinen ympäristö

    Yhä useampi ympäristöön liittyvä kysymys on maailmanlaajuinen. Myös vastuu maapallon tulevaisuudesta on kannettava yhdessä. Kuormitus tarkoittaa luonnonvarojen kuluttamista ja jätteen tuottamista. Kestävän kehityksen tavoitteleminen vaatii näiden molempien vähentämistä.