Hyppää pääsisältöön

Tuma ohjaa solun toimintaa

Kun tuma valmistautuu jakautumaan, ovat kromosomit tiukasti kerällä, jolloin ne näkyvät mikroskoopilla. Kuva: YLE

Aitotumallisilla eliöiden solun keskus on tuma, soluelin, joka sisältää niiden perintöaineksen tumakotelon suojaamana. Esitumallisilla eliöillä eli bakteereilla ja arkeilla tumaa ei ole. Niiden perintöaines on solulimassa muiden soluelinten joukossa.

Kaikki DNA ei ole tumassa

Tuman kromosomeissa on suurin osa ihmisen DNA:sta, mutta lisäksi sitä löytyy soluliman mitokondrioista, joissa soluhengitys tapahtuu. Ihmisillä mitokondrio-DNA on periytynyt kokonaan äidin munasolusta, koska siittiön mitokondriot tuhoutuvat hedelmöityksen jälkeen.

Tuma ohjaa solun toimintaa proteiinisynteesin kautta

Tuma on eläinsoluissa suurin soluelin ja näkyy melko hyvin tavallisella mikroskoopilla. Tuman rajaa tumakotelo, lipideistä koostuva kerros, joka on muistuttaa solua ympäröivää solukalvoa. Tumakotelossa on tumahuokosia eli reikiä, joiden lävitse aineet ja viestit kulkevat.

Tuman sisällä on tieto solun rakenteesta ja toiminnasta koodattuna pitkiin DNA-molekyyleihin. Nämä molekyylit ohjaavat solun toimintaa proteiinisynteesin kautta.

DNA on jakautunut kromosomeihin

Tuman perimäaines on jakautunut kromosomeihin, jotka koostuvat kaksoiskierteisestä DNA-molekyylistä ja proteiineista, joiden ympärille DNA on kietoutunut. Ihmisen perimässä on 46 kromosomia, 23 isältä ja 23 äidiltä. Näinollen ihmisen perimä on kaksinkertainen eli diploidinen.

Solun ollessa aktiivinen, se tarvitsee jatkuvasti kromosomien sisältämää tietoa. Kromosomit ovat avautuneina, pitkinä kromatiinirihmoina tumassa, jotta niitä voidaan lukea. Viimeaikainen tutkimus on antanut yhä tarkempaa tietoa niiden sijoittumisesta tuman sisällä. Kullakin kromosomilla on tarkkaan määrätty alue eli territorio, jolla se sijaitsee avattuna.

Ennen kuin solu voi jakautua, täytyy sen kaikkien kromosomien kahdentua. Tällöin kromosomit kietoutuvat tiukasti kerälle, niin, että kahdentuneet kromosomit ovat keskeltä yhdistyneet tunnusomaiseen X-muotoon.

Perustuu ohjelmaan: Etälukio, Solubiologia. Vuosi: 2000 Haastateltava: Ismo Ulmanen Artikkeli: Jussi Nygren

  • 4. osa: ¡Hogar, dulce hogar!

    Paikan ilmauksia, olla-verbejä, historiaa.

    Tässä osassa opit kysymään tietä ja paikan ilmauksia. Kieliopissa opiskellaan muun muassa olla-verbi merkityksessä "sijaita, olla jossakin": estar – hay. Lisäksi tutustutaan Espanjan historiaan 1500-luvulle saakka.

  • Vihdoinkin mä oon mä

    Joonatan on 28-vuotias transmies.

    Transmies Joonatan kertoo millaista on tulla vihdoin kohdatuksi sellaisena kuin on, miehenä

  • Mediataitoja kouluun

    Mediataitoja kouluun

    Mediakompassi-kokonaisuus koostuu kolmesta eri ohjelmasarjasta, joista ensimmäinen on tarkoitettu alkuopetukseen, toinen alakouluun ja kolmas yläkouluun ja lukioon.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Juhlapäivät

    Juhlapäivät.

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin.

  • Avaruus

    Tutustu avaruuteen ja havainnoi taivaan valoilmiöitä.

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Elinympäristöt

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä?

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä? Näillä sivuilla voit katsella ja kuunnella ohjelmia suomalaisista metsä- ja suotyypeistä. Tutustu myös keväiseen saaristoon ja kaupunkiin elinympäristönä.

  • Hyönteiset ja muita selkärangattomia

    Tutustutaan suomalaisiin hyönteisiin.

    Tiesitkö, että muurahaiset pitävät kirvoja kotieläiminään? Entä montako jalkaa tuhatjalkaisella todellisuudessa on? Tutustu näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin pikku ötököihin.

  • Kalat, matelijat ja sammakkoeläimet

    Suomessa elää kolme sammakkolajia

    Melkein kaikki suomalaiset tunnistavat ahvenen, mutta tiedätkö miltä näyttää nieriä tai kuha? Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja ne tulevat toimeen sekä maalla että vedessä.

  • Linnut

    Tutustutaan suomalaisiin lintuihin.

    Mikä se oli, vilahti niin nopeasti? Millainen nokka, minkämuotoiset siivet, entä väritys? Lintuja on kaikkialla, tarkkaile niitä. Aina ei edes tarvitse tunnistaa lajia, kun voi päätellä paljon niiden elämästä ja elintavoista.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Nisäkkäät

    Tutustutaan Suomen nisäkkäisiin.

    Tiesitkö että, hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia? Tai piisamin olevan kotoisin Pohjois-Amerikasta. Oppimisen sivustolla tutustut näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin nisäkkäisiin.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista.

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Yhteinen ympäristö

    Yhä useampi ympäristökysymys on maailmanlaajuinen.

    Yhä useampi ympäristöön liittyvä kysymys on maailmanlaajuinen. Myös vastuu maapallon tulevaisuudesta on kannettava yhdessä. Kuormitus tarkoittaa luonnonvarojen kuluttamista ja jätteen tuottamista. Kestävän kehityksen tavoitteleminen vaatii näiden molempien vähentämistä.