Hyppää pääsisältöön

Wiola Talvikki jätti iskelmä-Suomen ja lähti jazzmaailmaan

Onni Gideonin yhtyeen laulusolistina toiminut Wiola Talvikki oli 1950-luvun arvostetuin suomalainen jazzlaulajatar. Sensuellisti laulava ja vaikuttavan kosmopoliittinen solisti jäi suurelle yleisölle kuitenkin vieraammaksi kuin aikakauden muut naistähdet. Ura Suomessa päättyikin lyhyeen, kun Wiola lähti laulamaan maailmalle.

Vuonna 1934 Viipurissa syntynyt Viola Talvikki Nikkanen pääsi 22-vuotiaana Onni Gideonin tanssiyhtyeen solistiksi. Bändin ohjelmistossa oli paljon jazzia, kuten monilla orkestereilla tuohon aikaan.

Ensilevytys tapahtui samana vuonna. Levytysten määrä jäi melko vähäiseksi, eivätkä ne nousseet suosituimpien hittien joukkoon. Wiola Talvikki ei onnistunut kohoamaan samanlaiseen asemaan kuin vaikkapa Annikki Tähti, Brita Koivunen, Vieno Kekkonen tai Laila Kinnunen.

Kansainvälisten käännösiskelmien lisäksi Wiola Talvikki levytti englanninkielistä jazzia, jolla oli Suomessa perin vähän harrastajia. Radiossa sitä kuitenkin suosittiin, kuten ilmenee oheisista mm. Gideonin kokoonpanon kanssa tehdyistä tallenteista.

Wiola Talvikki keikkaili menestyksellisesti myös DDR:ssä. Vuonna 1960 hän muutti Lontooseen yhteen tulevan aviomiehensä kanssa ja jatkoi uraansa ensin Britanniassa ja sitten ympäri maailmaa.

Vuonna 1964 Wiola Talvikki nähtiin vieraana Ylen kansainvälisen tyylin floor-show'ssa, jossa illan isäntä Jaakko Jahnukainen haastatteli häntä aluksi englanniksi — ilmeisesti hämäyksen vuoksi.

Wiola Talvikki ja Radion tanssiorkesteri Haminassa 1957

Elokuvassa Iskelmäketju (1959) Wiola Talvikki esitti laulut You Go to My Head (kohdassa 1.10.26) ja Muistatko (24.15).

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto