Hyppää pääsisältöön

Wiola Talvikki jätti iskelmä-Suomen ja lähti jazzmaailmaan

Onni Gideonin yhtyeen laulusolistina toiminut Wiola Talvikki oli 1950-luvun arvostetuin suomalainen jazzlaulajatar. Sensuellisti laulava ja vaikuttavan kosmopoliittinen solisti jäi suurelle yleisölle kuitenkin vieraammaksi kuin aikakauden muut naistähdet. Ura Suomessa päättyikin lyhyeen, kun Wiola lähti laulamaan maailmalle.

Vuonna 1934 Viipurissa syntynyt Viola Talvikki Nikkanen pääsi 22-vuotiaana Onni Gideonin tanssiyhtyeen solistiksi. Bändin ohjelmistossa oli paljon jazzia, kuten monilla orkestereilla tuohon aikaan.

Ensilevytys tapahtui samana vuonna. Levytysten määrä jäi melko vähäiseksi, eivätkä ne nousseet suosituimpien hittien joukkoon. Wiola Talvikki ei onnistunut kohoamaan samanlaiseen asemaan kuin vaikkapa Annikki Tähti, Brita Koivunen, Vieno Kekkonen tai Laila Kinnunen.

Kansainvälisten käännösiskelmien lisäksi Wiola Talvikki levytti englanninkielistä jazzia, jolla oli Suomessa perin vähän harrastajia. Radiossa sitä kuitenkin suosittiin, kuten ilmenee oheisista mm. Gideonin kokoonpanon kanssa tehdyistä tallenteista.

Wiola Talvikki keikkaili menestyksellisesti myös DDR:ssä. Vuonna 1960 hän muutti Lontooseen yhteen tulevan aviomiehensä kanssa ja jatkoi uraansa ensin Britanniassa ja sitten ympäri maailmaa.

Vuonna 1964 Wiola Talvikki nähtiin vieraana Ylen kansainvälisen tyylin floor-show'ssa, jossa illan isäntä Jaakko Jahnukainen haastatteli häntä aluksi englanniksi — ilmeisesti hämäyksen vuoksi.

Wiola Talvikki ja Radion tanssiorkesteri Haminassa 1957

Elokuvassa Iskelmäketju (1959) Wiola Talvikki esitti laulut You Go to My Head (kohdassa 1.10.26) ja Muistatko (24.15).

Kommentit
  • Tehtaankadun poliisimurhat järkyttivät kansaa 1997

    Steen Christensen surmasi kaksi poliisia ryöstön jälkeen.

    Koko Suomi järkyttyi, kun tanskalainen Steen Christensen surmasi teloitustyylillä kaksi suomalaista poliisia Helsingissä Tehtaankadulla 22.10.1997. Hän oli vähän aiemmin ryöstänyt Hotelli Palacen kassan Helsingin Eteläranta 10:ssä. Saaliikseen Christensen sai vähän yli 6000 markkaa (reilut 1000 euroa).

  • Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana

    Saarelle eristettiin spitaalisia ja mielisairaita.

    Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto