Hyppää pääsisältöön

Wiola Talvikki jätti iskelmä-Suomen ja lähti jazzmaailmaan

Onni Gideonin yhtyeen laulusolistina toiminut Wiola Talvikki oli 1950-luvun arvostetuin suomalainen jazzlaulajatar. Sensuellisti laulava ja vaikuttavan kosmopoliittinen solisti jäi suurelle yleisölle kuitenkin vieraammaksi kuin aikakauden muut naistähdet. Ura Suomessa päättyikin lyhyeen, kun Wiola lähti laulamaan maailmalle.

Vuonna 1934 Viipurissa syntynyt Viola Talvikki Nikkanen pääsi 22-vuotiaana Onni Gideonin tanssiyhtyeen solistiksi. Bändin ohjelmistossa oli paljon jazzia, kuten monilla orkestereilla tuohon aikaan.

Ensilevytys tapahtui samana vuonna. Levytysten määrä jäi melko vähäiseksi, eivätkä ne nousseet suosituimpien hittien joukkoon. Wiola Talvikki ei onnistunut kohoamaan samanlaiseen asemaan kuin vaikkapa Annikki Tähti, Brita Koivunen, Vieno Kekkonen tai Laila Kinnunen.

Kansainvälisten käännösiskelmien lisäksi Wiola Talvikki levytti englanninkielistä jazzia, jolla oli Suomessa perin vähän harrastajia. Radiossa sitä kuitenkin suosittiin, kuten ilmenee oheisista mm. Gideonin kokoonpanon kanssa tehdyistä tallenteista.

Wiola Talvikki keikkaili menestyksellisesti myös DDR:ssä. Vuonna 1960 hän muutti Lontooseen yhteen tulevan aviomiehensä kanssa ja jatkoi uraansa ensin Britanniassa ja sitten ympäri maailmaa.

Vuonna 1964 Wiola Talvikki nähtiin vieraana Ylen kansainvälisen tyylin floor-show'ssa, jossa illan isäntä Jaakko Jahnukainen haastatteli häntä aluksi englanniksi — ilmeisesti hämäyksen vuoksi.

Wiola Talvikki ja Radion tanssiorkesteri Haminassa 1957

Elokuvassa Iskelmäketju (1959) Wiola Talvikki esitti laulut You Go to My Head (kohdassa 1.10.26) ja Muistatko (24.15).

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto