Hyppää pääsisältöön

Löytyykö Yle?

Ismo SilvoKirjoittaja on Julkaisut-yksikön johtaja.

Kuinka usein olemmekaan kuulleet, että Yle tekee liikaa tavaraa! 100 000 tuntia uutta radio- ohjelmaa vuodessa, 10 000 tuntia tv:n ensilähetyksiä, teratavuittain internetpalveluita!

Tai kuinka usein olemme toivovalle katsojalle ja kuuntelijalle vastanneet, että juuri tuollaisen, kysyjän peräänkuuluttaman ohjelman Yle juuri lähetti sillä ja sillä kanavalla! Harmillista, että sitä ei taaskaan huomattu!

Julkaisujen lähivuosien ykköstavoite on Ylen sisältöjen löydettävyys. Emme tarvitse enempää tavaraa. Jopa vähempikin riittää! Tarvitsemme osuvampaa tarjoilua ja ylöspanoa. Tarvitsemme sujuvaa läsnäoloa siinä hetkessä, jossa median sisältöjä kulutetaan.

Keinot parempaan löydettävyyteen ovat monet. Olemme listanneet kolme tärkeintä: kokonainen julkaisusuunnittelu, brändijohtaminen, asiakkuusanalytiikka.

Aiomme tehostaa julkaisemista monikanavaisessa maailmassa. Emme vielä osaa käyttää täysimääräisesti ja vaikuttavasti kaikkia niitä kanavia, välineitä ja julkaisutapoja, joita käytössämme on. Paremmalla yhteisellä monikanavaisella julkaisusuunnittelulla ja -operoinnilla tähtäämme herkempään läsnäoloon suomalaisten media-arjessa. Se on myös enenevästi mobiilia.

Toistaiseksi yksi yhä tehokkaimpia tapoja edistää sisältöjen löydettävyyttä on brändäys. Mitä selkeämmät kanavien ja tuotteiden brändit, ja mitä tarkemmin niiden lupauksia toteutetaan, sen paremmin sisällöt löytyvät. Selkeä brändi on siis selkeä lupaus siitä, mitä palvelu pitää sisällään. Parannamme löydettävyyttä, kun määrittelemme palvelu- ja tuotebrändimme kirkkaammin, elämme tarkemmin näiden antamiemme lupausten mukaisesti ja valvomme, että brändejä noudatetaan.

Mutta mikään keino ei paranna löydettävyyttä, jos emme tunne suomalaisten mediatapoja ja muuttuvaa arkea. Tie löydettävyyteen käy tarkemman yleisöanalytiikan ja -tuntemuksen kautta. Meillä on hyvä perinteisten medioiden käytön tutkimus. Tarvitsemme kuitenkin uusia työkaluja ymmärtää muuttunutta media-arkea.

Veronmaksajalla on odotuksia Ylen suhteen. Hän kokee, jos mahdollista, entistäkin voimakkaampaa omistajuutta ja osallisuutta Yleen. Odotuksia ja osallisuuden tunnetta on ihan järjellistä kutsua veronmaksajan kokemaksi Yle-asiakkuudeksi. Asiakaslähtöisyydestä emme saa työkulttuurissamme laskea irti.

Erityisesti panostamme verkkoasiakkuuden ymmärtämiseen. Tunnustamme, että tämä on meille broadcast-talona selvä oppimisen alue. Avautuminen ja avoimuus auttavat ymmärtämään käyttäjien odotuksia ja tarpeita verkkomaailmassa. Avoimuus on myös keino tulla löydetyksi.

Kaikkien suomalaisten parempi tavoittaminen on koko Ylen tavoite – verorahoitteisen ajan alkaessa. Löydettävyys palvelee tätä. Kun kaikki maksavat, kaikkien tavoittaminen tulee ilmeiseksi vaatimukseksi.

Julkisen palvelun motivaatio tavoittaa kaikki ei kuitenkaan saa syvimmillään perustua siihen tosiasiaan, että verottajaa ei kukaan pääse karkuun. Julkisen palvelun velvoite tavoittaa kaikki perustuu viime kädessä arvonäkemykseen ihmisten tasa-arvosta ja samanarvoisuudesta viestintäyhteisön jäseninä.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua