Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Luomumunien hinta nousee - suoramyynti lisääntyy

Kananmunien kuluttajahinta on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Tilastokeskuksen kuluttajahintaideksin mukaan vuonna 2002 kilo munia maksoi runsaat kaksi euroa, nyt jo yli neljä euroa. Iso osa varsinkin luomumunien hinnannoususta on valunut kaupan keskusliikkeiden taskuun.

SOK:n valikoimajohtaja Ilkka Alarotu selittää hinnannousua uusilla EU-säädöksillä.

- Häkkikanalat kiellettiin, ja sitä kautta syntyi investointikuluja ja tuotantokuluja tuottajille, jotka näkyvät hinnoissa.

Vanhanmalliset häkkikanalat kiellettiin viime vuoden alusta. Käytännössä kanoja kuitenkin edelleen pidetään häkeissä, nyt niitä vain kutsutaan virikehäkeiksi. Kun vanhanmalliset häkkikanalat kiellettiin, osa pientuottajista lopetti toimintansa kokonaan, ja munantuotanto väheni. Viime pääsiäisen alla kananmunat uhkasivat loppua kaupoista kokonaan. MTK:n mukaan tuottajien saamaa hintaa munapula ei nostanut.

Myös kananmunien tuonti kaksinkertaistui viime vuonna. Virosta, Liettuasta ja Puolasta tuotuja munia ei näy kaupan hyllyllä. Salmonellakontrollin takia raakana tuodut munat pitää kuumentaa. Tällaiset munat myydään teollisuudelle ja suurtalouksille, eli ravintoloihin ja laitoskeittiöihin.

Kananmunat ovat myydyin luomutuote

Noin kymmenesosa myytävistä munista on luomua. Kananmunat ovatkin myydyin luomutuote kaupoissa. Esimerkiksi kaikista S-ryhmän myymistä luomutuotteista munia on lähes 12 prosenttia.

Myös luomumunat ovat kallistuneet tämän vuoden aikana. Luomumunien kilohinnasta ei ole olemassa virallista tilastoa, mutta Tilastokeskuksen aineistosta on erotettavissa epävirallinen tilasto. Sen mukaan luomumunien kilohinta vaihtelee kahdeksan ja kymmenen euron välillä. Yleisin hinta on vajaat yhdeksän euroa.

- Kaikki millä kanoja syötetään, esimerkiksi rehu, luomurehua on vaikeampi saadam, sanoo luomumunia tuottava Janne Rautakannel Kuorttisen luomukanalasta Lappeenrannasta.

- On hankalampi saada kivennäisiä ja valkuaista luomuna. Ja ne maksaa koko ajan, vähintään kaks kertaa kuin mitä normaaliversio. Aina kun ne nousee, nousee munan hinta, aina kun dieselin hinta nousee, nousee munan hinta.

Rehun ja dieselin hinnanousu ei kuitenkaan kokonaan selitä luomumunien korkeaa hintaa. Kauppa ottaa aimo siivun kananmunien kuluttajahinnasta.

- Toisaalta sitten kaupalla on omat kulunsa, liittyen tähän logistiikkaan ja esille laittoon, joka tehdään käsin myymälässä, tarvitaan paljon käsipareja, paljon ihmisiä työllistetään tän asian ympärillä, ja niistä syntyy paljon kuluja, S-ryhmän Ilkka Alarotu muistuttaa.

Kaupan kate vaihtelee

Kananmunat ovat perustuote, jonka jatkojalostus ja esillepano eivät vaadi kovin suuria ponnistuksia.

- Sinänsä luomukananmuna on ihan samanlainen tuote kuin kaikki muutkin tuotteet, että laitetaan samalla tavalla esille, Alarotu sanoo.

Munilla on helppo tehdä voittoa. Tavallisten lattiakananmunien tuottajahinta on noin euro kaksikymmentä senttiä kilo. Pakkaamot ja kauppa ottavat siis välistä kolmisen euroa.

Luomumunien tuottajat saavat munistaan hieman parempaa hintaa, vajaat kolme euroa kilo. Pakkaamot ja kauppa puolestaan ottavat luomumunista lähes kuusi euroa kilo.

Kuluttaja- ja tuottajahinnan erotus luomumunissa on siis kaksinkertainen tavallisiin verrattuna. Alarodun mukaan mitään luomulisää ei silti ole.

- S-ryhmässä ei ainakaan ole mitään eroa luomumunan katteessa verrattuna tavalliseen munaan, me ollaan hyvin tarkkoja siitä.

Kaikki päivittäistavarakaupat eivät välttämättä toimi samoin. Luomumunat näyttävät olevan kalliimpia K-ryhmän kaupoissa. Ruokakeskosta ei löytynyt tähän juttuun haastateltavaa.

Kuluttajahinnan koostumus

S-ryhmän Ilkka Alarotu muistuttaa, että kuluttajahinta koostuu tuottajahinnasta, kaupan katteesta, sekä veroista ja pakkaamon osuudesta.

- Me sovimme ostohinnat munapakkaamojen kanssa, eli emme asioi suoraan tuottajien kanssa. Sitten siihen tulevat kaupan kulut päälle, ja siitä muodostuu kuluttajahinta, Alarotu selvittää.

- Tässä täytyy nyt muistaa, että kun puhutaan tuottajahinnoista, ne on verottomia hintoja. Eli siihen tulee verot päälle, tänä vuonna vähän enemmän kuin viime vuonna, ja pakkaamon kustannukset, kuljetuskustannukset on siinä välissä. Että suoraan ei voi sanoa, että kaupan kate on se tuottajahinnan ja kuluttajahinnan ero.

Ruoan arvonlisävero on nyt 13 prosenttia ja pakkaamon osuus on korkeintaan 30 senttiä kilohinnasta. Verot ja pakkaaminen selittävät siis korkeintaan puolitoista euroa luomumunien 8-10 euron kuluttajahinnasta.

Kauppa siis lisää tavallisten ja luomumunien hintaan saman prosentuaalisen katteen, mutta luomumunasta jää kaupalle enemmän euroja.

Alarotu muistuttaa, että luomumunia myydään vähemmän kuin tavallisia, joten niistä tulee munaa kohden kaupalle enemmän kustannuksia. S-ryhmä myy luomumunia jopa hieman pienemmällä prosentuaalisella katteella kuin tavallisia.

Bodareiden munarinki

Munien suurkuluttajia hinta kiinnostaa. Kehonrakennuksen Suomen mestari Mika Nyyssölä syö viidestä kymmeneen kananmunaa päivässä.

- Kananmunahan on äärimmäisen hyvä ravinnonlähde. Yhdessä munassa on seitsemän grammaa proteiinia, kovia rasvoja siinä on ainoastaan kaksi prosenttia, Nyyssölä kehuu.

Nyyssölän suosiman punttisalin Mayor`s Gymin asiakkaat ovatkin alkaneet tilata luomumunia suoraan tuottajilta. Yhteistyökumppaniksi löytyi Kuorttisen luomukanala.

Kimppatilaukset suoraan tuottajilta ovat kuluttajien vastaisku päivittäistavarakauppojen hinnankorotuksille. Mayor´s Gymin luomumunien kimppatilaukseen on tullut mukaan muitakin kuin bodareita. Kuntosalin kautta myytiin yhdessä päivässä yli kahdeksan ja puoli tuhatta kananmunaa.

Näin ostettujen luomumunien kilohinnaksi tulee vain nelisen euroa, mikä on puolet vähemmän kuin mitä munat maksavat kaupassa. Koko summa menee suoraan tuottajalle.

- Jos luomumunia ihmiset ostais enemmän niin se hintakin putoais. Mut jos niitä tilaa suoraan, niin saa vähän halvemmalla, kun ostaa isomman määrän, Mika Nyyssölä selittää.

Rehu vaikuttaa makuun

Monen mielestä luomumunat myös maistuvat paremmalta kuin tavalliset. Jos syö paljon munia niin alkaa miettiä sitä makua, nimittäin tulee aika nopeesti seinä vastaan munat ovat karmean makuisia. Munien outoa sivumakua on ihmetelty muun muassa Herkkusuun lautasella -blogissa. Blogistin havaintojen mukaan ainakin Rainbow-merkkiset vapaan kanan munat maistuvat edelleen kalalta.

Kuorttisen luomukanat saavat rehua, jonka tarkka resepti on salainen.

- Ruoka antaa kanalle sen energian, että se kasvattaa luustoa ja höyheniä ja itse kanaa. Sen jälkeen kun se on kasvattanut itsensä ja päässyt ylläpitotilaan, niin sen jälkeen alkaa kananmunanmuodostus. Niin siinä ruokinta on elintärkeä, että miltä se maistuu, minkälainen se kuori on, luomumunia tuottava Janne Rautakannel sanoo.

Riikka Kaihovaara, Kuningaskuluttaja, Yle Tutkiva asia

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Yksityiselläkin myyjällä on iso vastuu käytetyn auton vioista

    Apua korjauskuluihin saada auton myyjältä.

    Jos auto hajoaa ennen aikojaan, voi apua korjauskuluihin saada auton myyjältä. Kuluttajansuojalaki määrittelee autoliikkeen virhevastuun, mutta myös yksityiselle myyjälle voi syntyä vastuu korjauskuluista. Lähtökohta on, että auton moottorin pitää kestää auton elinkaaren ajan.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.