Hyppää pääsisältöön

Aikamatka arkeen: Työ

Metallisteollisuus. 2002. Kuva: Touko Yrttimaa/Yle

Aikamatka arkeen –radiosarjan seitsemännen osan aiheena on työ. Ohjelmassa kuullaan myös aiheeseen liittyvää Ylen arkistomateriaalia.

Nykyään lähes kaikki työskentelevat tietokoneella, ammattialasta riippumatta. Suurin osa suomalaisista työskentelee kaupungeissa erilaisissa palveluammateissa ja suurimmalla osalla työväestöä on jokin peruskoulun jälkeinen tutkinto. Aina ei ole ollut näin.

Työn muuttumisen historiasta kertoo  yliopistotutkija Matti Hannikainen Tampereen yliopistosta. Ohjelmassa kuullaan myös aiheeseen liittyvää arkistomateriaalia.

Aloitamme aikamatkamme sotien jälkeisestä ajasta. Sodan jälkeen Suomea kuormittivat suuret sotakorvaukset, yli 400 000 evakon asuttaminen sekä rintamamiesten ja kotirintaman sopeutuminen rauhan aikaan. Pulaa oli oikeastaan kaikesta muusta paitsi työstä. 

Kaupungistuminen ja teollistuminen hidasta

Suomi oli tuolloin vielä hyvin maatalousvaltainen maa. Noin puolet suomalaisista työskenteli alkutuotannossa ja noin  kolme neljäsosaa maamme väestöstä asui maaseudulla. Maa kuitenkin teollistui ja kaupungistui vähitellen.

-Teollisuudessa tärkeitä aloja olivat metsä-, metalli ja tekstiiliteollisuus. Kaupungistumisen myötä myös rakennusteollisuus työllisti paljon. Palvelussektorilla tarvittiin väkeä kuljetus-, kauppa ja hallintotyöhön. Julkinen sektori oli vielä pieni mutta työllisti toki mm. opettajia, lääkäreitä, poliiseja. Myös VR oli erittäin iso työllistäjä tuohon aikaan, Hannikainen kertoo.

Elinkeinoelämän rakennemuutos tapahtui Suomessa myöhemmin kuin muissa Pohjoismaissa. Suomi sijaitsi syrjässä ja pääomaa oli vähän. 

-Jos hiukan yksinkertaistaa, niin Suomen yhteiskuntarakenne oli 1950-luvun puolivälissä suunnilleen samanlainen kuin Ruotsissa 50 vuotta aikaisemmin. Mutta globaalisti ajatellen Suomi ei ollut poikkeus: monessa muussa maassa teollistuminen ja rakennemuutos tulivat vielä myöhemmin.

Pientiloja ja sotakorvauksia

Vaikka elinkeinorakenteen muutos oli jo vauhdissa, sodan jälkeen Suomeen perustettiin kuitenkin lähes satatuhatta uutta pientilaa. 

Kun rakennemuutos sitten 50-luvun alkupuolella toden teolla käynnistyi  niin se toi mukanaan monenlaisia toisiinsa ketjuuntuneita  ilmiöitä. 

-Koneistumisen takia maa- ja metsätaloudessa ei tarvittu enää yhtä paljon työvoimaa ja niin monet pientilat kävivät kannattamattomiksi. Samalla teollisuus alkaa imeä työvoimaa maaseudulta kaupunkeihin. Ja kun sodassa oli kuollut paljon miehiä, kaikki liikenevä väki tarvittiin kasvaville aloille, Hannikainen kuvailee.

Sotakorvauksien synnyttämä teollisuus työllisti, mutta kansantaloudellisesti niiden merkitys on kiistanalainen. -Niistä ei saatu rahaa, kun tuotteita ei myyty. Mutta toki ne loivat teollisuuden rakenteita ja Neuvostoliittoon yhteyksiä, joista myöhemmin oli hyötyä. Jälleenrakentamisella oli kyllä suuri työllistävä vaikutus.

Maatalouden asema murenee

Maatalousvaltaisessa Suomessa raju rakennemuutos ravisteli  jopa perinteisen suomalaisen identiteetin perusteita.

-Suomessa oli vallinnut talonpoikaisen Suomen visio: uskottiin,  että oma talo ja tila elättää miehen. Kun koneistuminen vähensi työvoiman tarvetta ja muualla Länsi-Euroopassa alkoi olla maataloustuotteiden ylituotantoa, niin maataloustuotteiden hintaa ei voitu nostaa.

Lisäksi suomalainen vientiteollisuus on kytköksissä kuluttajien ostovoimaan, eikä palkkoja taas voitu nostaa, koska se olisi johtanut teollisuuden kilpailukyvyn heikkenemiseen.

Kun pientilojen asema heikkeni, nuoret muuttivat työn perässä kaupunkiin. 1950-60 -lukujen aikana maaseudun väki väheni miljoonalla. Vuonna 1970 maaseudulla asui alle puolet Suomen väestöstä.

Osa maaseudun väestöstä  suuntasi Ruotsiin. - Jos ajattelisi Suomea ja Ruotsia yhtenäisenä alueena, niin Suomen maaseudulta lähdetitin teollisuustöihin, joista osa vain sattui sijaitsemaan Ruotsissa.

Naiset työelämään

Rakennemuutoksen myötä myös julkinen sektori kasvoi, mikä sai yhä useamman naisen töihin kodin ulkopuolelle.

-1970-luvulla lasten päivähoito mahdollisti nuorten naisten siirtymisen työelämään. Monet julkisen sektorin työtehtävistä olivat  nimenomaan naisten töitä.

Hannikainen muistuttaa,  että Suomessa naiset ovat pitkään käyneet kodin ulkopuolella ansiotyössä.

-Tulitikkuteollisuus oli hyvin naisvaltainen ala. Teollistumisen varhaisvaiheessa naiset siirtyivät pois työelämästä kun he perustivat perheen, mutta päivähoidon kehitys tekivät sen, että toisen maailmansodan jälkeen naisten työurat pidentyivät, eikä kotona olo ollut pysyvää.

Suomesta kehittyy koulutusyhteiskunta

Suomi alkoi muuttua. Jos ennen oli ollut maaseutu ja kaupunki ja duunarit ja herrat, niin myös toimihenkilöiden määrä alkoi kasvaa. Ja kun Suomi toimihenkilöistyi, niin koulutustasokin parani. -Sekä julkiselle että yksityiselle sektorille syntyi työpaikkoja, jotka vaativat jonkin verran koulutusta.

-1950-luvulla useimmat työväestön lapset kävivät vain kansakoulun, mutta vähitellen yhä useampi meni oppikouluun ja lukioon. Peruskoulu pidensi kaikkien koulutusaikaa ja ammatillinenkin koulutus laajeni. Myös lukioon menevien osuus kasvoi eli yhä harvemman koulutus jäi pelkkään perustasoon.

1980-luvulla noin puolet ikäluokasta meni lukioon. Kun yliopistoja perustettiin lisää, niin myös akateemisen tutkinnon suorittaneiden määrä kasvoi.

Ammattiyhdistysliike aktivoituu

Työelämän rakenteen muutoksen lisäksi myös työelämän pelisäännöt  muuttuivat. Ennen sotaa työantajat eivät juurikaan neuvotelleet työntekijäpuolen kanssa työehdoista ja olivat hyvin vahvoilla. 

-1920-30 luvulla oli ammatillista järjestäytymistä käsityöläisaloilla ja rakennustoiminnassa. 1930-luvun lama ja oikeistoradikalismi hajottivat ay-liikettä. Ennen toista maailmansotaa työnantajat käytännössä sanelivat pelisäännöt.

Toisen maailmansodan jälkeen vasemmisto vahvistui ja myös ay-liike vahvistui ja työmakrkinaosapuolten keskinäinen riitely oli tavallista.

Työmarkkinoilla vallitsi epäluulon ja epäluottamuksen ilmapiiri. -Jakautuminen oli selvää ja siinä näkyi vielä vuoden 1918 sisällissodasta periytyneitä kaunoja. Työntekijöiden ja antajien suhteet olivat paikallistasolla usein hyvin jännitteiset, Hannikainen kuvailee.

Luottamusmiehet toivat rauhaa työmarkkinoille

Luottamus työelämässä kuitenkin hiljalleen kasvoi valtakunnallisten työehtosopimusten ja työpaikkojen luottamusmiesjärjestelmän ansiosta. Samalla lakot vähenivät.

-Luottamusmiehet pystyivät valvomaan sopimusten noudattamista. Se lisäsi paitsi ay-liikkeen uskottavuutta, niin myös yleistä kanssakäymistä työmarkkinosapuolten kesken. Luottamusmiehet valvoivat sekä työntekijöiden että työnantajan puolesta sopimusten noudattamista.

Hätäaputöillä torjuttiin työttömyyttä

Työttömyys oli pitkään maatalousvaltaisessa Suomessa varsin marginaalinen ilmiö satunnaista kausityöttömyyttä lukuun ottamatta. Alhainen työttömyys jatkui aina 70-luvulla energiakriisin saakka. Kunnan ja valtion järjestämät hätäaputyöt olivat vanha keino lievittää talvikuukausien ja lama-aikojen työttömyyttä. 

-Hätäaputöinä on 1800-luvun nälkävuosista ja lamakausista lähtien rakennettu kanavia, siltoja ja rautateitä, julkisen sektorin rahoituksella. Niihin ei ollut pakko lähteä, mutta toisaalta jos ei suostunut, niin köyhäinavusta oli hankala saada rahaa. 

1930-luvun laman aikana hätäaputöihin oli enemmän pyrkijöitä kuin paikkoja oli tarjolla.  Kun Helsingin kaupunki ja valtio alkoivat rakentaa mm. teitä ja satamia, niin rakennusalallekin alkoi syntyä ympärivuotinen työnormi.

Hätäaputöitä kritisoitiin, mutta niiden avulla on rakennettu suomalaista infrastruktuuria. Suuri osa syrjäseutujen teistä rakennettiin työllisyystöinä,  joka oli hätäaputyöjärjestelmän jatkoa. Myös satamia ja rautateitä rakennettiin.

Vähitellen peruste hätäaputöille alkoi hävitä, kun koneet tekivät samat työt nopeammin ja edullisemmin.

Paljon puhuttiin myös siirtotyöläisten asemasta ja ankeista elinolosuhteista. -Kun yhteiskunta kehittyi ja modernisoitui, niin kritisoitiin sitä, että miehet joutuivat asumaan kaukana kodistaan, ahtaasti ja yksinäisyydestä kärsien. 

Työttömyysturva uudistuu

Vuonna 1960 työttömyysturvaa uudistettiin ja vähitellen siirryttiin rahallisiin korvauksiin. Rahan antaminen tuli usein yhteiskunnalle halvemmaksi kuin töiden järjestäminen.

1970-luvun lopun laman aikana työttömyys  nousi lähelle 8%. 1980-luvun noususuhdateen aikana bruttokansantuote kasvoi kymmenessä vuodessa reippaasti. Työttömyys painui 1980-luvun lopussa alle neljän prosentin eli ennen öljykriisiä vallinneelle tasolle. 1990-luvun lama toi kuitenkin jyrkän muutoksen. Työttömyys koko ilmiönä muuttui.

-Jos katsotaan työttömyystilastoja 1960-luvulta alkaen, niin öljykriisi 1970-luvulla nosti työttömyyttä. Toinen piikki on 1990-luvun laman aikana, jolloin työttömyys nousi jopa 20 %:iin.

Määrän lisäksi myös työttömyyden laatu muuttui: se ei ollut enää taantuvien alojen rakenne- tai suhdannetyöttömyyttä, vaan työttömyydestä tuli kaikkia aloja koskeva ilmiö. Se kosketti pankkialaa ja toimihenkilöitäkin, joilla koulutetumpina piti olla varma työllisyys.

-Kolmas uusi ilmiö on pitkäaikaistyöttömyys, eli parhaassa työiässä olevatkin joutuivat vuosiksi työttömiksi, Hannikainen sanoo.

90-luvun puolivälissä työttömyys laski ensin nopeasti ja 2000-luvulla hieman hitaammin. Se jatkoi laskuaan aina  globaalin finanssikriisin vuoteen 2008 saakka jolloin se oli noin 6 %. Sen jälkeen se on hieman noussut ja vuoden 2012 lopussa  se oli runsaat 7% mikä tarkoittaa noin 200 000 työtöntä.

Tietotekniikka tulee kaikkialle

Samalla kun Suomi on yhä riippuvaisempi globaalin talouden trendeistä, niin myös työelämän laadullinen muutos on ollut raju.  Tietotekniikan tulo alalle kuin alalle on omalta osaltaan nostanut tuottavuutta tietyillä aloilla.
 
- Työ on kaikkiaan tietoteknistynyt, samalla työvoiman tarve on monilla aloilla vähentynyt. Työn suorittaminen ei enää aina ole sidoksisa tiettyyn paikkaan, vaan sitä voi tehdä etänäkin. Tietoverkkojen kautta tieto kulkee minne tahansa. 

Toisaalta esim. hoiva- ja terveyssektorilla tietotekniikkaa ei ole voitu samalla tavalla hyödyntää. Tietotekniikka on myös yksinkertaistanut työtehtäviä. -On huolestuttu myös ammattimiesten ja -naisten häviämisestä, kun koneet hoitavat kaiken. Ja kun Suomessa palkkataso on korkea, niin paljon töitä hoidetaan muualla, alemman palkkatason maissa.

Hannikainen miettii työelämän muutttumisen pääsuuntia.

-Kun väestö ikääntyy ja työvoiman tarjonta vähenee, niin ulkomaisen työvoiman tulo on yksi iso trendi. Toinen trendi on työn sirpaloituminen, pätkätyöt, vaikka niitä on kyllä ollut aiemminkin. Kolmas trendi on globalisoituminen, jonka myötä työpaikat Suomessa vähenevät. Ja jos suuret työnantajat vähenevät, niin kuka on ay-liikkeen vastaosapuoli työehdoista neuvoteltaessa?

Rakennustyömaa. !950. Kuva: Kalle Kultala/Yle

Rakennustyömaa. !950. Kuva: Kalle Kultala/YleRakennustyömaa. !950. Kuva: Kalle Kultala/Yle
Kassakone. 1979. Kuva: Martti Juntunen/Yle.

Kassakone. 1979. Kuva: Martti Juntunen/Yle.Kassakone. 1979. Kuva: Martti Juntunen/Yle.
Työttömyysmielenosoitus. 1979. Kuva: Touko Yrttimaa/Yle

Työttömyysmielenosoitus. 1979. Kuva: Touko Yrttimaa/YleTyöttömyysmielenosoitus. 1979. Kuva: Touko Yrttimaa/Yle
Näppäimistö. Kuva: Arja Lento/Yle

Näppäimistö. Kuva: Arja Lento/YleNäppäimistö. Kuva: Arja Lento/Yle
A.Ahlströmin paperitehdas varkaudessa, 1930. Kuva: Yle

A.Ahlströmin paperitehdas varkaudessa, 1930. Kuva: YleA.Ahlströmin paperitehdas varkaudessa, 1930. Kuva: Yle
Yleislakko 1956. Kuva: Kalle Kultala/Yle

Yleislakko 1956. Kuva: Kalle Kultala/YleYleislakko 1956. Kuva: Kalle Kultala/Yle
Autio talo. Kuva: Kalle Kultala/Yle

Autio talo. Kuva: Kalle Kultala/YleAutio talo. Kuva: Kalle Kultala/Yle

Perustuu ohjelmaan: Aikamatka arkeen: Työ Toimittaja: Seppo Heikkinen Haastateltavana: yliopistotutkija Matti Hannikainen Nettitoimittaja: Raili Löyttyniemi

Ihminen ja yhteiskunta

  • Suomen historia Virtasten silmin – näin köyhästä maatalousmaasta tuli moderni hyvinvointivaltio

    20 min video Suomen valtion kehityksestä 8 eri kielellä.

    Videoissa kerrotaan Suomen kehitys hyvinvointivaltioksi kahdeksalla eri kielellä: selkosuomi, arabia, englanti, farsi, kurdi (sorani), somali, thai ja venäjä. Emilia Virtanen on 2000-luvun koulutettu ja kansainvälinen suomalainen, mutta hänen isoisänsä isoisä Kustaa Virtanen eli hyvin erilaisissa oloissa köyhänä torpparina 1900-luvun alussa.

  • Omakuvista tunnettu Helene Schjerfbeck rikkoi rajoja monella tavalla

    Schjerfbeck tunnetaan mm. historiamaalauksista ja omakuvista

    Helene Schjerfbeck (1862-1946) on yksi Suomen kaikkien aikojen tunnetuimmista ja rakastetuimmista taiteilijoista. Nyt hän saa myös liputuspäivän, kun sisäministeriö on suositellut lipun nostamista salkoon Suomen kuvataiteen päivänä 10. heinäkuuta, joka on Schjerfbeckin syntymäpäivä. Schjerfbeckiä pidettiin jo hänen elinaikanaan ensi rivin taiteilijana.

  • Tunnetko juhlapäivät? Testaa tietosi!

    Testaa tietosi suomalaisista juhlapäivistä

    Kuka olikaan Minna Canth ja miksi hänellä on oma juhlapäivänsä? Mikä on kekri, entä mitä tekemistä sillä on Halloweenin kanssa vai onko mitään? Testaa tietosi suomalaisista juhlapäivistä!

  • Savuton Suomi ulottuu koteihin – mihin asukkaan pitää varautua?

    Taloyhtiö voi hakea kunnalta tupakointikieltoa parvekkeelle.

    Suomesta halutaan savuton vuoteen 2030 mennessä. Valtionhallinnon kunnianhimoinen tavoite näkyy jo tänä vuonna taloyhtiöissä, kun tupakointikieltoa voidaan hakea asunnon parvekkeelle tai jopa asunnon sisätiloihin. Tupakointikieltoa haetaan kunnalta yhtiökokouksen enemmistöpäätöksellä. Kunta voi määrätä kiellon, vaikka asunnoissa ei tupakoida.

  • Testaa sananvapauden rajoja – mitä netissä saa sanoa?

    Mitä netissä oikeasti saa sanoa?

    Missä menee asiattomuuden ja laittomuuden raja? Mitä netissä saa sanoa ja minkälaisten viestien jälkeen alkaa tulla nettipoliiseilta yhteydenottoja? Tee Yle Oppimisen testi ja tsekkaa miten hyvin sinulla on sananvapauden rajat hallussa. Nettipoliisi, vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen kommentoi internetistä lainattujen kirjoitusten laillisuutta.

  • Tunnetko juhlapäivät? Testaa tietosi!

    Testaa tietosi suomalaisista juhlapäivistä

    Kuka olikaan Minna Canth ja miksi hänellä on oma juhlapäivänsä? Mikä on kekri, entä mitä tekemistä sillä on Halloweenin kanssa vai onko mitään? Testaa tietosi suomalaisista juhlapäivistä!

  • 10 vinkkiä aloittelevalle sijoittajalle

    Pienelläkin rahasummalla pääsee sijoittamisen alkuun

    Oletko harkinnut sijoittamista? Kannattaako sijoittaa rahastoihin vai pörssiosakkeisiin? Milloin kannattaa ostaa, milloin myydä? Miten hoituu verotus? Tässä 10 vinkkiä aloittelevalle sijoittajalle.

  • Kuningaskuluttaja: Testaa, oletko taitava toriostaja

    Torilla hinnat saa ilmoittaa toisin kuin kaupassa.

    Torikaupassa marjojen ja vihannesten hinnat saa ilmoittaa tilavuuden mukaan, toisin kuin tavallisessa kaupassa. Nippuina myytävien vihannesten kilohintaakaan ei tarvitse kertoa. Käytössä on myös mittayksiköitä, joihin marketeissa ei törmää. Tunnetko nämä torikaupan perinteiset mitat ja vakiintuneet tavat?

  • Kuntavaalit - 10 kiinnostavaa faktaa

    Mistä kuntavaaleissa oikein äänestetään?

    Mistä kuntavaaleissa äänestetään? Eivätkö maakunnat kaappaa valtaa ja rahat? Katso kahden minuutin video ja lue kymmenen faktaa.

  • Oudot tunteet

    Mikä selittää omituiset kokemukset?

    Miksi jotkut ihmiset sylkevät mustan kissan nähdessään? Entä mistä syntyy déjà vu, kummallinen tuttuuden tunne? Oudot tunteet -sarjassa pohditaan näiden lisäksi myös mm. flow-tilaa, migreeniä, rakastumista, humalaa ja unihalvausta. Mikä selittää nämä monelle niin tutut, mutta omituiset kokemukset?

  • Tuliko riita juristin kanssa? — 5 väylää valittaa

    Kuluttajansuoja koskee myös lakipalveluita.

    Ostamaansa lakipalveluun tyytymätön kuluttaja on tenkkapoon edessä pohtiessaan, uskaltaako juristin kanssa ruveta riitelemään. Päätä joutuu raapimaan myös sen suhteen, mikä on oikea paikka valittaa. Lakipalveluita kuitenkin koskee samanlainen kuluttajansuoja kuin muitakin palveluita. Niistä voi valittaa ilmaiseksi kuluttajaviranomaisille tai asianajajia valvovaan Valvontalautakuntaan, kertoo Kuningaskuluttaja.

  • Suomalaiset juhlapäivät

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin. Ne liittyvät usein uskontoon tai kansalliseen historiaan. Tutustu suomalaisiin juhlapäiviin, niiden historiaan ja merkitykseen.

  • Kalliit kulissit

    Miten terveellä pohjalla rahankäyttösi on?

    Viisiosainen ohjelmasarja, joka haastaa nuoret laittamaan oman rahankäyttönsä terveelle pohjalle. Jokaisessa osassa kaksi yhdeksäsluokkalaista kahden nuoren paria saa tehtävän, jonka suoritusta kommentoi ihan oikea Martta.

  • Keisarit ja Suomi

    Venäjän keisarit kaukaisissa palatseissaan olivat Suomen suuriruhtinaita ja hallitsijoita yli sadan vuoden ajan. Vuonna 1808 Suomi oli Euroopan köyhimpiä maita, mutta keisareiden ajan päättyessä se oli saavuttanut Euroopan keskitason.

  • Miksi demokratia?

    10 kysymystä, miksi demokratia on tärkeää.

    Kuka hallitsee maailmaa? Onko hyviä diktaattoreita olemassa? Voiko terrorismi tuhota demokratian? Julkkikset, poliitikot ja tavikset eri puolilla maailmaa vastaavat kymmeneen demokratiaa koskevaan kysymykseen.

  • Filosofia

    Filosofia on maailman vanhin tiede. Se opettaa ajattelemaan ja parantaa ongelmien ratkaisukykyä. Parhaimmillaan filosofia johtaa ihmisen ja maailman olemassaolon syvälliseen ymmärtämiseen.

  • Historia, Suomi

    Minkälainen maamme oli ennen? Tunnelmakuvia menneisyydestä. Historian havinaa. Tapahtumia asiantuntijoiden ja aikalaisten kertomana.

  • Historia, maailma

    Elämää, mysteereitä ja saavutuksia. Historiallisia tapahtumia, tappioita ja voittoja. Artikkelit perustuvat Ylen televisio- ja radio-ohjelmiin.

  • Työelämä

    Apua ammatinvalintaan, yrittäjyyden MP3-kurssi.

  • Yhteiskunta

    Miksi demokratia on tärkeää?

    Miksi demokratia on tärkeää? Entä jos sinä saisit olla hetken vallan kahvassa?