Hyppää pääsisältöön

Erkko Kivikosken esikoisfilmissä tehdään äänilevyä Kulttuuritalolla

Ohjaaja Erkko Kivikosken esikoistyö oli lyhytfilmi, joka kuvaa jazzyhtyeen levytyssessiota Helsingin Kulttuuritalolla. Kamera ja leikkaus elävät musiikin mukana, ja tuloksena on viehättävä, eloisa "jazzvideo".

Tietolaatikko

Elokuva on mukana Yle Shopin levittämällä DVD:llä Iskelmäketju. Kappale EP-X-503 on Pentti Lasasen säveltämä.

Levy-yhtiöt Scandia ja Westerlund alkoivat 1950-luvulla käyttää kommunistien omistamaa Kulttuuritaloa levytyksiin. Aluksi äänitykset tehtiin isossa juhlasalissa. Scandian tarkkaamo oli sijoitettu kolmanteen kerrokseen, josta oli näköyhteys lavalle. Westerlund rakensi oman tarkkaamonsa salitasoon. Äänityslaitteisto oli jokaista sessiota varten erikseen pystytettävä lavalle. Kuusikymmenluvulla Kulttuuritalo rakensi kellarikerroksessa sijainneeseen elokuvateatteriin Alppistudion, johon äänitystoiminta tämän jälkeen siirtyi.

Filmissä nähdään joukko aikakauden luotettuja studiomuusikoita: saksofonissa Pentti Lasanen, rummuissa Erkki Valaste, pianossa
Nacke Johansson, kitarassa Heikki Laurila ja bassossa Erkki Seppä. Äänittäjänä toimii Scandia-yhtiön vakioinsinööri Jouko Ahera.

Elokuvan alkaessa soittajat saapuvat Kulttuuritalon suureen saliin ja asettuvat lavalle. Soittimia viritellään, rumpuja kootaan, mikrofoneja asetellaan ja äänen tasoja kokeillaan.

Svengaava riffipohjainen kappale alkaa ja häipyy välillä taustalle. Kertoja selittää katsojille, miksi teoksen hioutuminen vaatii monia ottoja: ”Vähitellen alkaa rytmi elää. Kappaleemme kehittyy, se saa uusia sävyjä, siitä poistuu jotain, joka on ollut sille turhaa. Se pyrkii täydellisyyteen ja saavuttaa viimein hengen, joka on juuri sille oinainen. Tällöin kappaleemme on enemmän kuin pelkkä osa-ääniensä summa. Se on itsenäinen kokonaisuus tuhansien eri musiikkikappaleiden joukossa."

Kappaleen synty on vaatinut säveltäjän ja muusikoiden työtä, mutta se ei voi ikuistua äänitteeksi ilman äänittäjää ja suurta tuotantokoneistoa. Seuraavaksi siirrytäänkin levyvalmistamoon, jossa tuore levy prässätään ja pakataan. Se päätyy levybaarin hyllyyn ja sieltä asiakkaan levysoittimeen. Läsnä on 1960-lukulaisen modernisuuden symboleja: piippua poltteleva arkkitehti, funkistyylinen levykaappi LP-levyineen, piirustuspöydän kulmalla Albert Camus'n muodikas Sivullinen-romaani.

Mutta taideteoksen tarina ei ole vielä päättynyt. Kuuntelija lisää musiikkiin omat tunteensa ja mielikuvansa. Arkkitehtimme se kiidättää laskettelurinteeseen ja liihottelemaan ilmojen halki vapaana kuin taivaan lintu.

Mielikuvitusta on myös itse äänilevy: todellisuudessa filmissä esitettyä kappaletta ei ole koskaan julkaistu levyllä.

Teksti: Jukka Lindfors

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

    Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa

    Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.
    Katso Yle Areenassa: Faktaa ja fiktiota entisistä presidenteistä ja ehdokkaista

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa

  • Punikkeja ja jääkäreitä – tasavallan syntyvuosien kokijat äänessä

    Itsenäisyyden murrosvuosien todistajat muistelevat netissä.

    Elävä arkisto on jo aiemmin julkaissut runsaasti silminnäkijäaineistoa 100-vuotisen Suomen kuohuvasta alkutaipaleesta. Uusin lisäys on Ylen ja kahden työväenarkiston yhteistyönä syntynyt järkälemäinen haastattelukooste sisällissodan punaisten muistoista.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

  • Rintamäkeläiset olohuoneessa – joulu tulee, jurotus pysyy

    Vanhoissa suosikkidraamoissa ei joulu olekaan yhtä juhlaa.

    Kun suositussa suomalaisessa draamasarjassa on joulun aika, voisi kuvitella maalaisidylliä ja perheonnea. Mutta mitä tapahtuukaan Rintamäkeläisten joulupäivänä 1972 esitetyssä jaksossa, jonka yleisö äänesti katsottavaksi Areenaan. Ainakin siinä kouritaan, jupistaan, jurotetaan ja petetään.

  • Täällä Pohjantähden alla -elokuva uhmasi uutta aaltoa ja syntyi pystypäin vanhana

    Laineen suurelokuva valmistui vuonna 1968

    Edvin Laine pääsi sovittamaan Väinö Linnan kansallisromaanin elokuvaksi vasta kymmenkunta vuotta kirjasarjan ilmestymisen jälkeen hetkellä, jolloin elokuvateollisuus oli julistettu kuolleeksi. Fennada-Filmin ja Ylen tuottama Laineen ensimmäinen väriohjaus oli vuonna 1968 tyyliltään epämuodikas kolmituntinen suurelokuva, joka kritiikistä huolimatta antoi Pentinkulman kyläyhteisölle ne kasvot, joihin me palaamme.

  • Metsolat – Tie joka vei meidät kotiin

    1990-luvun suosikkisarja kertoo kainuulaisen suvun tarinaa

    Suomi eli huoletonta nousukautta 1980-luvun lopussa, mutta uusi vuosikymmen nosti sinivalkotaivaalle synkkiä pilviä. 90-luku toi laman, joka oli taloudellisesti ja myös henkisesti monelle raskasta aikaa. Näistä nousukauden ja laman ajoista kertoo Suomen yksi suosituimmista tv-sarjoista, Metsolat.
    Katso Metsolat-jaksoja Yle Areenassa

  • Metsolat on palannut! Nämä asiat sinun on tiedettävä ysärin suosikkisarjasta

    Metsolat on katsottavissa Areenassa vuoden ajan.

    Rakastettu, kaivattu ja toivottu Metsolat on nyt katsottavissa Areenassa. Muistatko tuon ysärisarjan, jossa seurattiin paitsi Metsoloiden laajennetun perheen elämää, myös koko suomalaisen maaseudun murrosta 1980-1990-lukujen vaihteessa? Lehmät vaihtuivat hiihtokeskukseen, lapsia muutti ympäri maailmaa, mutta aina se Kari Kaukovaara kiusasi Metsolan Erkkiä.

  • Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

    Lipponen ja Korkki selvittävät Pekan tyttären sieppausta.

    Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?