Hyppää pääsisältöön

Kieltolaki ja viinan salakuljetusralli

Kaksi miestä ja pirtukanisteri. Kuva: Rikosmuseo. Käyttöoikeus vain tämän artikkelin yhteydessä.

Suomessa oli vuosina 1919-1932 voimassa alkoholia koskeva kieltolaki. Lain oli tarkoitus raitistaa Suomen kansaa, mutta viinan salakuljetuksesta ja myymisestä tulikin monelle suomalaiselle elinkeino. Lopulta epäsuositusta kieltolaista päästiin eroon
ja Oy Alko Ab syntyi.

Tietolaatikko

Alkoholin kulutus - hlö/vuosi
Kieltolain aikana 2 litraa ja nykyään 10 litraa.

Historian myytit
Alkoholinkäyttö ei kasvanut kieltolain aikana. Kieltolaki ei raitistanut kansalaisia.

Seiskarin salakuljettajan tarina

by Oskar LiljebladTullilla ei ollut aluksi mahdollisuuksia valvoa alkoholin salakuljetusta, joten alkoholia oli helppo tuoda maahan. Rohkeat salakuljettajat harhauttivat tullia ja toivat veneillään juotavaa janoiselle kansalle. Pirtua ja muita alkoholijuomia salakuljetettiin sekä rahtilaivoilla että silloisilla matkustajalaivoilla.

Pirtun kauppaaminen ei kuitenkaan ollut kovin hohdokasta puuhaa. Myyjät olivat usein köyhiä työläisiä, joiden oli pakko yrittää pärjätä jollakin tavalla.  Laiton alkoholinmyynti oli kieltorikollisuuden muoto, jota harjoittivat myös naiset.

Kieltolaki koski alkoholipitoisten aineiden valmistusta, maahantuontia, myyntiä, kuljetusta ja varastointia. Laki astui voimaan 1.6.1919. Yli 2% prosenttia sisältävän alkoholin käyttö oli sallittua vain lääkinnällisiin, teknillisiin ja tieteellisin tarkoituksiin.

Kieltolain tunnetuin hahmo

Algoth Niskaa kutsuttiin salakuljettajien kuninkaaksi. Niska kävi melkoista kissa ja hiiri –leikkiä viranomaisten kanssa. Niska joutui 1930-luvulla vankilaan ja kirjoitti elämäkertansa ”Seikkailuni”.

Seiskarin kylä

Kun Suomi itsenäistyi, katkesi yhteys Pietariin. Rannikkopurjehdus ja kalastus eivät enää osoittautuneet erityisen tuottoisiksi ja tilalle tuli pirtun salakuljetus.

Itäisellä Suomenlahdella sijaitseva Seiskari oli kieltolain aikana otollinen paikka salakuljetukselle. Saarelaiset olivat taitavia merenkävijöitä ja heillä oli hyvät yhteydet Viroon. Kyse oli salakuljettavasta yhteisöstä, jonka toimintatavoilla oli pitkät perinteet. Laivat ja verkot omistettiin perheen ja suvun kesken yhdessä. Myös pirtusalakuljetuksessa käytetyt veneet olivat yhteisomistuksessa.

Salakuljetuksesta aiheutuvat sanktiot olivat kovia. Veneen menetykset ja vankeustuomiot vaikeuttivat muuta tulonhankkimista, jos venettä ei enää ollut.

Nopea pirtuvene oli valttia

Ensimmäisiin nopeakulkuisiin pirtuveneisiin otettiin mallia Yhdysvalloista. Kannen ylärakenteet tehtiin tarkoituksenmukaisesti yksinkertaisiksi ja veneeseen lisättiin lentokoneen moottori, joka takasi vauhdin riittävyyden. Pirtuveneitä varusteltiin niin, että tulli ei saanut salakuljettajia kiinni. Myös sukellusvarusteita hankittiin, jotta tavaraa voitiin varastoida syvemmälle vesiin varkailta.

Jos keli oli huono, saattoi ajaa suuremmalla lastilla, koska valvontaa oli vähemmän. Valoisina öinä valvontaa oli enemmän, jolloin salakuljettajien piti ajaa pienemmällä kuormalla, mutta täysillä nopeuksilla.

Löydetty ja kätketty saalis

Vuonna 1921 koko maan takavarikoidusta alkoholista  oli ¾ peräisin Helsingin tullipiiristä. Kymmenen vuotta myöhemmin Helsingin osuus oli yhä lähes kolmannes kaikesta takavarikoidusta alkoholista. Vuonna 1930 perustettiin merivartiolaitos, jolla oli tullia paremmat voimavarat valvoa merialueita. Samana vuonna pirtua takavarikoitiin yli miljoona litraa.

Salakuljettajat keräsivät pirtua välivarastoihin eri puolille rannikkoa. Välittäjät keksivät mitä mielikuvituksellisimpia tapoja saada aine ostajille. Kaikkea pirtua ei salakuljetettu torpedoissa, vaan vaatteiden alla kannettiin pikkkanistereita.

Pirtusta sai siihen salakuljetuksen aikaan monen päiväpalkan tuloksen. Vuonna 1924 viinan salakuljetus ammattimaistui ja lisääntynyt tarjonta vaikutti myös pirtun hintaan.

Pirturaha eri puolille Suomea

On arvioitu, että salakuljetetusta alkoholista saatiin takavarikoitua vain 10 prosenttia. Kukaan ei tarkkaan tiedä, kuinka paljon rahaa salakuljetuksella tehtiin tai miten rahat sijoitettiin. Taitavat pirtukuninkaat sijoittivat rahansa todennäköisesti kiinteistöihin ja eri alojen yrityksiin.  Monen suomalaisen yrityksen alkupääoma lienee kerätty salakuljetuksella.

Kieltolain aikaan neljänneslitran taskumatti oli yleinen. Se oli kätevä pitää mukana vaikka kahvilassa tai ravintolassa ja terästää juomiaan.  Taskumattia kutsuttiin varpuseksi ja kerrotaan, että se sai nimensä Raittiuden ystävien julkaiseman  laulukirjan mukaan – pirtu kun sai helposti laulutuulelle.

Kieltolain eri vaiheet

Alkujaan kieltolain säätäminen liittyi raittiusaatteen nousuun 1800-luvun loppupuolella. Kieltolakiin kohdistuvat odotukset olivat valtavan suuret. Uskottiin, että kieltolaki lopettaisi tyystin alkoholin käytön Suomessa. Pettymys oli valtava, kun niin ei käynytkään. Suuriin mittoihin paisunut salakuljetus on yksi osoitus siitä, että kieltolaki ei toiminut.

Kieltolain arvostuksen romahtamiseen ei löydy yhtä selkeätä syytä. Kansalaissodan jälkeen olot olivat hyvin levottomat, eikä yhteiskunnan eliitti pystynyt kunnioittamaan kieltolakia. Alkoholi oli osa tapakulttuuria.

Kieltolaki lisäsi alkoholinkulutusta ja se raaisti juomatapoja, koska silloin siirryttiin miedoista alkoholeista kirkkaisiin viinoihin. Kieltolaki romutti yleistä lainkuuliaisuutta ja se synnytti ensimmäistä kertaa todellista järjestäytynyttä rikollisuutta Suomeen. 

Kieltolain loppupuolella iski lama, ja valtio tarvitsi kipeästi verotuloja. Kieltolain purkaminen ja alkoholin verotus olisi ollut luonteva ratkaisu, mutta kieltolakia ei ollutkaan enää niin helppo purkaa. Laki oli suurimpien puolueiden ohjelmissa, ja eduskunnan enemmistö oli kieltolain kannalla.

1930-luvun alussa julkisuuteen nousi joukko pääkaupunkilaisia naisia, jotka ryhtyivät silloissa oloissa keräämään adressia kieltolain kumoamiseksi.

Hallitus pani adressin tarkoin merkille ja kansanäänestys järjestettiin joulukuussa 1931. lopputulos oli odotettua selvempi: hieman yli 70 prosenttia äänestäneistä kannatti kaikkien alkoholijuomien sallimista.  Koska äänestyksen tulos oli niin selvä, kieltolain kumoaminen ei ollut enää puoluepoliittinen ongelma.

Eduskunta vahvisti uuden väkijuomalain helmikuussa 1932.  Valtion omistamalle Oy Alkoholiliike Ab:lle annettiin yksinoikeus tuoda, viedä, valmistaa ja myydä alkoholijuomia.  Alko aloitti toimintansa 5. huhtikuuta 1932 kello 10.

Kjell Westön kädessä taskumatti ("varpunen") ja Raittiuden ystävien laulukirja Varpunen. Kuva tv-ohjelmasta Suomen historian myytit.

Kjell Westön kädessä taskumatti ("varpunen") ja Raittiuden ystävien laulukirja Varpunen. Kuva: tv-ohjelmasta Suomen historian myytit.Kjell Westön kädessä taskumatti ("varpunen") ja Raittiuden ystävien laulukirja Varpunen. Kuva tv-ohjelmasta Suomen historian myytit.
Kjell Westö kokeilee museossa puettavia pirtukanistereita. Kuva: tv-ohjelmasta Suomen historian myytit.

Kjell Westö kokeilee museossa puettavia pirtukanistereita. Kuva: tv-ohjelmasta Suomen historian myytit.Kjell Westö kokeilee museossa puettavia pirtukanistereita. Kuva: tv-ohjelmasta Suomen historian myytit.
Reitti Seiskariin. Animaatiokuva tv-ohjelmasta Suomen historian myytit/AD Olli Aittoniemi/YLE.

Reitti Seiskariin. Animaatiokuva tv-ohjelmasta Suomen historian myytit/AD Olli Aittoniemi/YLE.Reitti Seiskariin. Animaatiokuva tv-ohjelmasta Suomen historian myytit/AD Olli Aittoniemi/YLE.
Pirtutorpedo meren pohjassa. Animaatiokuva tv-ohjelmasta Suomen historian myytit/AD Olli Aittoniemi/YLE.

Pirtutorpedo meren pohjassa. Animaatiokuva tv-ohjelmasta Suomen historian myytit/AD Olli Aittoniemi/YLE.Pirtutorpedo meren pohjassa. Animaatiokuva tv-ohjelmasta Suomen historian myytit/AD Olli Aittoniemi/YLE.
Pirtukauppias pidätettynä Oulun poliisilaitoksella. Poliisit tutkivat "viinaliivien" sisältöä. Kuva: Otava.

Pirtukauppias pidätettynä Oulun poliisilaitoksella. Poliisit tutkivat "viinaliivien" sisältöä. Kuva: Otava.Pirtukauppias pidätettynä Oulun poliisilaitoksella. Poliisit tutkivat "viinaliivien" sisältöä. Kuva: Otava.
Algoth Niska (1888-1954). Kuva: Ilkka Lipsasen arkisto, käyttöoikeus vain tämän artikkelin yhteydessä.

Algoth Niska (1888-1954). Kuva: Ilkka Lipsasen arkisto, käyttöoikeus vain tämän artikkelin yhteydessä.Algoth Niska (1888-1954). Kuva: Ilkka Lipsasen arkisto, käyttöoikeus vain tämän artikkelin yhteydessä.
Kieltolakiuutinen lehdessä. Kuva: Yle.

Kieltolakiuutinen lehdessä. Kuva: Yle.Kieltolakiuutinen lehdessä. Kuva: Yle.

Perustuu ohjelmasarjaan: Suomen historian myytit: kieltolaki. Juontaja: kirjailija Kjell Westö. Toimittaja: Harri Alanne. Vuosi: 2010.

  • Näin toimii talous: Mistä raha tulee?

    Raha syntyy velkaa ottamalla.

    Raha syntyy velkaa ottamalla. Kun asiakas nostaa lainaa pankista ja summa siirretään hänen tililleen, rahan määrä on kasvanut. Suurinta osaa siitä ei nimittäin hetki sitten ollut olemassakaan. Kun pankki myöntää asiakkaalle lainan, kirjoitetaan lainasopimus. Sen arvo on lainan summa plus korko, jonka pankki voi laskea omiksi varoikseen.

  • Näin toimii talous: Miten tuotteen tai palvelun hinta määräytyy?

    Markkinataloudessa hinnan määräävät tarjonta ja kysyntä.

    Markkinataloudessa tuotteen hinta määräytyy tarjonnan ja kysynnän perusteella: paljonko tuotetta tai palvelua on tarjolla ja kuinka monet ja kuinka paljon ihmiset sitä haluavat. Jos appelsiineja on tarjolla enemmän kuin niitä ollaan vailla, myyjä laskee appelsiinien hintaa niin paljon, että saa ne kaupaksi.

  • Näin toimii talous: Mitä eroa on erilaisilla lainoilla?

    Lainaa voi maksaa takaisin eri tavoin.

    Jos lainaat rahaa pankista, valitset samalla, miten hoidat se takaisinmaksun: tasalyhennyksinä vai tasaerinä. Lainaaminen on pankille liiketoimintaa. Kun nostat lainaa, maksat takaisin paitsi lainaamasi summan, myös sille kasvaneen koron.

Ihminen ja yhteiskunta

  • Tupo, TES ja työtaistelu - ymmärrätkö työmarkkinoiden sanastoa?

    Työmarkkinatermit pähkinänkuoressa

    Syksy on työmarkkinaneuvottelujen aikaa. Uutiset puhuvat tuposta, keskitetystä ratkaisusta ja yleissitovuudesta. Mutta mitä ihmettä ne tarkoittavat ja miten työmarkkinat toimivat? Tämän paketin luettuasi ymmärrät työmarkkinauutisia entistä paremmin. Palkat neuvotellaan työmarkkinaneuvotteluissa Työmarkkinaneuvotteluja käydään työnantajien ja työntekijöiden järjestöjen välillä.

  • Mihin veroeurosi menevät? Palvelujen todelliset hintalaput yllättävät

    Julkisen palvelun hinta ei kerro todellisista kustannuksista

    Veroista purnataan, mutta mitä niillä saa? Oppilaan vuosi peruskoulussa maksaa yhteiskunnalle n. 9000 euroa, oppilaalle oppi on ilmaista. Keräsimme esimerkkejä koulutuksen, terveydenhuollon ja päivähoidon todellisista hinnoista. Koulutuksen maksaa yhteiskunta Suomessa opiskeleminen on aina korkeakouluun asti ilmaista - opiskelijalle.

  • Pitkä sähkökatko saisi yhteiskunnan polvilleen 48 tunnissa - tiedätkö miten varautua?

    48 tunnissa sähkökatkos lamaannuttaisi arkielämän.

    Suomi toimii nykyään täysin sähkön varassa. Lyhyetkin sähkökatkot hankaloittavat elämää, mutta jo 48 tunnissa hankaluudet muuttuvat vakaviksi ongelmiksi: veden tulo lakkaa, ruoat pilaantuvat, pakkasella kotien lämpötila laskee. Nykyisten suositusten mukaan ihmisten kannattaisi varautua ns. kotivaralla selviytymään 72 tunnin ajan.

  • Miksi demokratia?

    10 kysymystä, miksi demokratia on tärkeää.

    Kuka hallitsee maailmaa? Onko hyviä diktaattoreita olemassa? Voiko terrorismi tuhota demokratian? Julkkikset, poliitikot ja tavikset eri puolilla maailmaa vastaavat kymmeneen demokratiaa koskevaan kysymykseen.

  • Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen kiemurat? Testaa tietosi

    Testaa, mitä hyvin tunnet taloyhtiön tilinpäätöksen

    Kymmenissätuhansissa taloyhtiöissä kokoonnutaan vuosittain kuulemaan, kun isännöitsijä luettelee tilinpäätöksestä vaikeaselkoisia termejä kokousväelle. Tilinpäätöksen riveillä on kuitenkin tärkeää tietoa siitä, miten hallitus ja isännöitsijä ovat hoitaneet osakkeenomistajien rahoja. Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen? Tarkista tietosi ja vastaa seitsemään kysymykseen.

  • Testaa sananvapauden rajoja – mitä netissä saa sanoa?

    Mitä netissä oikeasti saa sanoa?

    Missä menee asiattomuuden ja laittomuuden raja? Mitä netissä saa sanoa ja minkälaisten viestien jälkeen alkaa tulla nettipoliiseilta yhteydenottoja? Tee Yle Oppimisen testi ja tsekkaa miten hyvin sinulla on sananvapauden rajat hallussa. Nettipoliisi, vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen kommentoi internetistä lainattujen kirjoitusten laillisuutta.

  • Tunnetko juhlapäivät? Testaa tietosi!

    Testaa tietosi suomalaisista juhlapäivistä

    Kuka olikaan Minna Canth ja miksi hänellä on oma juhlapäivänsä? Mikä on kekri, entä mitä tekemistä sillä on Halloweenin kanssa vai onko mitään? Testaa tietosi suomalaisista juhlapäivistä!

  • Suomalaiset juhlapäivät

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin. Ne liittyvät usein uskontoon tai kansalliseen historiaan. Tutustu suomalaisiin juhlapäiviin, niiden historiaan ja merkitykseen.

  • Suomen historia Virtasten silmin – näin köyhästä maatalousmaasta tuli moderni hyvinvointivaltio

    20 min video Suomen valtion kehityksestä 8 eri kielellä.

    Videoissa kerrotaan Suomen kehitys hyvinvointivaltioksi kahdeksalla eri kielellä: selkosuomi, arabia, englanti, farsi, kurdi (sorani), somali, thai ja venäjä. Emilia Virtanen on 2000-luvun koulutettu ja kansainvälinen suomalainen, mutta hänen isoisänsä isoisä Kustaa Virtanen eli hyvin erilaisissa oloissa köyhänä torpparina 1900-luvun alussa.

  • Filosofia

    Filosofia on maailman vanhin tiede. Se opettaa ajattelemaan ja parantaa ongelmien ratkaisukykyä. Parhaimmillaan filosofia johtaa ihmisen ja maailman olemassaolon syvälliseen ymmärtämiseen.

  • Historia, Suomi

    Minkälainen maamme oli ennen? Tunnelmakuvia menneisyydestä. Historian havinaa. Tapahtumia asiantuntijoiden ja aikalaisten kertomana.

  • Historia, maailma

    Elämää, mysteereitä ja saavutuksia. Historiallisia tapahtumia, tappioita ja voittoja. Artikkelit perustuvat Ylen televisio- ja radio-ohjelmiin.

  • Työelämä

    Apua ammatinvalintaan, yrittäjyyden MP3-kurssi.

  • Yhteiskunta

    Miksi demokratia on tärkeää?

    Miksi demokratia on tärkeää? Entä jos sinä saisit olla hetken vallan kahvassa?