Hyppää pääsisältöön

Mitkä hilventää ja mitkä tökkii

 

Hilpeyttä lisääviä:

Hilventää se, kun tulee iltakävelyllä vastaan kilpailevan kerrostalon asukas niiden koiriensa kanssa ja luulee että ne alkavat räkyttää ja jäkyttää, mutta eivät alakaan räkyttää ja jäkyttää ne, ja pelastuu siltä tämän kerran.

Hilventää se, kun oman moraalisen hyvyytensä kirvoittamana ajattelee viedä roskapussin eikä olekaan roskapussia joka pitäisi viedä, vaan saa rientää vapaaherrana ja silti on täysin sankarillinen olo, kerta aikoi viedä roskapussin, pyyteettömyyksissään.

Hilventää se, kun illalla työpaikan käytävällä ottaa vauhtia ja potkaisee tyhjää pahvilaatikkoa ja se loota pämähtää kovalla äänellä ja lennähtää 3m 11 cm. Silloin, että ”Tämä se on elämää!”, itsekseen.

Hilventää kun on McDonaldsilla ja katselee siellä jotain ruokailevaa perhettä ja ajattelee, että vanhem­pien huomaamatta näyttäisi niille perheen lapsille alahampaitaan ja venyttäisi suupieliään sormilla ja yrittäisi samalla koskettaa leuankärkeään kielellä ja laittaisi silmiään kieroon ja nostaisi peukalolla nenäänsä niin että se näyttää sian kärsältä (lat. grunium suis ? vai g. suī ?? ), mutta kun vanhemmat kääntyvät katsomaan että mitä se on mitä lapset suu auki tuijottavat, niin olisikin ihan tavallisin ilmein, ja tulee hilpeä olo kun miettii sitä.

Hilventää kun ensin harmitti auton lämmityslaitteen rohina, mutta kun laittaa sen kovemmalle niin rohina lakkaa ja tajuaa että se oli vain joku kuivanut lehti joka siellä rohisi, eikä taas joku kallis vika.

Hilventää kun menee työpaikalla eri osastolle kahviaikaan ja siellä on kierrätysmukeja joita on tuoneet eri paikoista ja maailmalta ja ensin luulee että saa jonkun tylsän muin mutta saakin tosi mielenkiin­toi­sen.

Hilventää kun rapakon jään alla onkin sulaa ja rouskahtaa kivasti jalan alla, mutta on tietenkin ennä­tettävä rouskutella ennen kuin pihan lapset ehtivät nähdä ne. Niin ahneita rouskuttamiselle lapset että muille ei jäisi mitään! Ne vain että ”Nyt minä! Joko minä! Minun vuoro!” Sama laulu heillä aina! Jopa kilpailevan kerrostalon lapset rouskuttaisivat meiltä!!

Tökkeyttä lisääviä:

Tökkii kun käsketään viedä koko roskapussi, vaikka omia roskia on vain osa; omia joku naurettavat 22% koko roskapussin painosta. Suurin osa muiden, ei itsen! Ja kun mainitsee, niin ivataan että ”hius-halkoja!” Mutta ”hius-halkojan” roskapussin kanto kyllä kelpaa! Raataa kyllä saa vaikka taakan alle kuolisi, mutta ei saisi mainita tavullakaan prosenteista eikä näyttää mitkä on muiden saman asunnon asunnokkien roskia, mitkä itsen omia.

Tökkii  kun ei ole prismalaseja että voisi lukea kirjaa rennosti selällään maaten, niin että kirja mahan päällä pystyssä.

Tökkii kun ei ole vielä kesä.

Tökkii, kun jos kokeilee mitään vähänkin tavanomaisuudesta poikkeavaa (kuten että kävelee niin, että kun oikea jalka menee eteen niin samalla oikea käsi heilahtaa eteen, ja vasen käsi vasemman jalan kanssa, ”päinvastoin” kuin tavallisessa kävelyssä) niin heti tuijotetaan ja mumistaan ja kierretään kaukaa. Misoneistisiä valtavirran hännystelijöitä ja mielipidesopuleita semmoiset tuijottaja-kiertäjät, sanon minä!

Tökkii kun meinaa liukastua ja retkahtaa jäisellään pihalla ja ristiselässä nykäisee ilkeästi. Ties vaikka elin-ikäisen vian saisi ja voi sattua se liukastus esim. juuri kun on viemässä roskapussia, jonka sisällöstä suurin osa aivan muiden kuin itsen aiheuttamia! Jos liukastuu ja lyö pään jäähän ja pää katkeaa niin siinäpä viaton veri juosta rallattaa maahan, kun vain 22% oli omia roskia mutta koko pussi piti viedä, henki-uhalla. Sittenkö on hyvä!

Tökkii kun täällä on niin kylmä että melkein on ikenet sinisenä, mutta amerikkalaiset saavat haahuilla teepaidassa ja sortseissa vaikka monet niistä on emä-roistoja, kuten televisiosta näkee, omin silmin!

Tökkii kun ei ymmärrä miten latinankielen perifrastinen konjugaatio on vaikuttanut vanhan kirjasuomen tempusmalleihin. Miksi ei sanota selvästi asiaa, vaan keljuillaan kansalle! Ette keljuilisi! (Mikä se sellainen perifrastinenkin on? Esim. jos netissä olisi myynnissä perifrastinen saunajakkara niin miten se poikkeaisi tavallisesta saunajakkarasta? Kyllä  kansan kuuluu saada tietää kohtalostaan ettei vain keljuilla ja hämätä näin.)

Ja ajelevat varastetulla autolla ne amerikkalaiset niin kovaa että vinkuu renkaat mutkassa soratielläkin ja ammuskelevat humalassa sen auton ikkunasta haulikolla ja pitävät aurinkolaseja ja kaulassa paksuja kultaketjuja ja maleksivat ja puristavat naisia takapuolesta että Goddamit bitch. Ei ole sellainen kansa ansainnut sortsi-kelejä paremmin kuin kärsinyt Suomen kansa! Vaan huonommin!

Silti heillä Floridat ja appelsiinit ja ties mitkä Hollywoodit ja ulkoilmaelokuvat. Meillä happamat puolukat ja paska-keli ja Yle. Ja New Yorkin ja Los Angelesin ja muiden hienojen nimien tilalla joku Mellunmäki ja Korso ja Naarajärvi. Eipä tarvii ihmetellä että miksi ei ole maailman lentokentät väärällään kuhisevia turistijonoja tänne! Jättävät turistit Suomeen tulematta, mielenterveydellisistä syistä. (Kun on mielenterveyttä siis riittävästi heillä.)

 

Sama äänellä:

 

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Näkökulmat

  • Ajatuksilla iloa elämään

    Flamingot onkin kai valkoisia. (Sei liity tähän mitenkään.)

    Ajatuksista on paljo harmia elämässä! Monesti ne tuo harmia pääähän. Ja joillekin vatsaan, esmes närästäen häntä sisältä. Mutta voi joskus olla iloakin niistä.

  • Energiatilanne kulissien takana

    Kierrätys-opettavainen kansalaiskertomus Kajolta.

    ..Valitettavasti huippukoulutetullekin ammattilaiselle, jonka vuotuinen työaika on kaksi minuuttia, palkkatulon auvo jää onnettoman pieneksi, lomarahoineenkin...

  • Luurailijat

    Omat haasteensa on siinä, jos puolet on näkymättömiä.

    Ken kurja olisi sattunut muutoshetkellä olemaan kelteisillään, hän joutuisi pysyttelemään ilkialastonna, jos mieli pysyä muiden huomaamattomissa..

  • Yhtenä hetkenä vain

    Yksinäisyys was here.

    Hiukan oli kepakko lyhyt tökkimiseen ja tutkimiseen, mutta kuivuuttaan kalahteli kivasti, kun sen sivulla kepitteli ison kiven kylkeen.

  • Kopioelämää

    Monenlaista saisi aikaan vaikka jo 150 miljardilla.

    "Ilomantsilaisbaarista poistuvien humalikkaiden ad hoc kännirallatuksistakin jouduttaisiin maksamaan tekijänoikeusmaksu"

  • Koulun hiihtopäivä (!!)

    Näin riivaa Saatana meitä, opinahjojen avulla.

    Pieni hiihtäjäparka uursi latua niin syvällä monimetrisessä hangessa, ettei sieltä hanki-urasta illalla hiihtäessään nähnyt kuin noin 2° kapean viirun tähtitaivasta, jos pipo silmillä edes jaksoi yrittää katsoa lumisesta ”ojastaan” ylös kuin Oscar Wilde.

  • Pieniä lämmön pilkahduksia

    Itsen varhaiskasvattumismuistelua, vaatimattomin annein.

    Koska noihin aikoihin ei ollut tietokoneita, nettiä, eikä paljon mitään muutakaan (paitsi verot, sairausvakuutustoimisto, invaliidien kioski, perunannosto, kuolema ja poliisi), piti lapsena keksiä jotakin tekemistä, että olisi ollut jotakin tekemistä.