Hyppää pääsisältöön

Sinuhe egyptiläinen taipui jopa baletiksi

Vuonna 1965 valmistuneessa Yleisradion tilausteoksessa Sinuhen tarina esitetään 20 minuutissa balettina.

Einar Englundin säveltämään ja Lauri Ikosen ohjaamaan tanssiteokseen on valikoitunut Waltarin suurteoksesta neljä kohtausta, jotka kaikki sijoittuvat kirjan alkupuolelle. Keskiössä ovat Sinuhen kaksi ensimmäistä suurta rakkautta: tuhoisa rakkaus petollisen Neferneferneferin kanssa sekä rakastetun karmaisevaan kuolemaan päättyvä rakkaus uskollisen Minean kanssa.

Tanssijoina nähdään aikansa tähtitanssijoita: mm. Elsa Sylvestersson, Matti Tikkanen, Seppo Koski, Anneli Vuorenjuuri ja Seppo Mäntykoski. Koreografian on laatinut Elsa Sylvestersson. Studion lavastus on Ensio Suomisen käsialaa.

Baletin kokonaiskulku on lyhyesti seuraava. Ensimmäisessä kohtauksessa kuusi naispuolista ja kaksi miespuolista balettitanssijaa aloittavat hitaahkon tanssin. Horemheb ja Sinuhe saapuvat paikalle ja Horemheb tervehtii Neferneferneferiä. Horemheb yrittää esitellä Sinuhen divaanilla istuvalle Neferneferneferille, mutta tämän vartijat vievät Sinuhen pois.

Toinen kohtaus on julkaistu Elävässä arkistossa. Näemme, miten egyptiläinen patsas muuttuu Neferneferneferin kaljuksi pääksi ja sivukuvaksi. Sinuhe tanssii ja Nefernefernefer istuu divaanilla ja laittaa peruukin päähänsä. Nefernefernefer saa Sinuhelta sormuksen ja he ryhtyvät yhdessä tanssimaan. Lopuksi Nefernefernefer ajaa Sinuhen pois.

Kolmannessa kohtauksessa ollaan Minotauruksen temppelissä. Tulet palavat, Minea on polvistunut härän hahmon eteen. Minea tanssii yksin. Sinuhe saapuu Minean luo, Minea juoksee labyrintin käytävään.

Viimeisessä kohtauksessa Sinuhen orja Kaptah tanssii samassa temppelissä kuuden naisen kanssa. Sinuhe saapuu ja ajaa Kaptahin ja naiset pois. Naiset katsovat labyrintin käytävään, miehet kantavat Minean ruumiin kameran eteen. Baletti loppuu lähikuvaan Sinuhen silmistä.

Teksti: Petra Himberg

Tekijänoikeussyistä Elävällä arkistolla ei ole mahdollisuutta esittää teosta kokonaisuudessaan.

Kommentit
  • Luontoilta jakoi luontotietoutta leppoisasti ammattitaidolla

    Alkuperäistä Luontoiltaa esitettiin 32 vuotta.

    Suomalaisten kontaktiohjelmien pioneeri Luontoilta aloitti lähetyksensä radiossa 26.huhtikuuta 1975. Vuodesta 1982 lähtien ohjelmaa esitettiin myös television puolella. Yleisön rakastamaa luonto-ohjelmaa tehtiin 32 vuoden aikana 519 jaksoa.

  • Ehyesti säröinen tv-elokuva Hiljaiset laulut kuvasi paikkaansa etsiviä nuoria

    Tuomas Sallisen elokuva valmistui vuonna 1994

    Vuonna 1994 esitetty Tuomas Sallisen tv-elokuva Hiljaiset laulut on vahvasti ajassaan oleva voimakas kuvaus nuorista, jotka ystävyydestä huolimatta kärsivät erilaisista vieraantuneisuuden tunteista. Vaikka tarina on rikkonainen eikä helppoja vastauksia ole, pysyy kertomus erinomaisesti koossa. Keskeisellä sijalla elokuvassa on sen äänimaisema.

  • Hiljainen poika tahtoo auttaa

    Nuori Jarmo Mäkinen teki roolin vähäpuheisena hyväntekijänä

    Jarmo Mäkinen tunnetaan miehekkään ja vähäpuheisen suomalaismiehen rooleista. Jo vuonna 1992 ilmestyneessä Hiljainen poika -lyhytdraamassa Mäkinen esittää vakavaa ja hiljaista, joskin myös herkkää ja empaattista sivustakatsojaa. Empatiasta Kari Paukkusen lyhytelokuva pitkälti kertookin. Mäkisen hahmo seuraa keskellä yötä, kun joukko nuoria remuaa yökerhon edustalla.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto