
Pitäisi saada kaunis valkoinen hymy häihin tai auringon kanssa kilpaa välkehtivä hammasrivistö kesälomaksi. Näin ajattelee moni suomalainen ainakin hammaslääkärien ja suuhygienistien kokemusten mukaan. Suomalaiset valkaisuttavat hampaitaan kausittaisesti ja yhä enenevissä määrin valkoisempaa hymyä toivovat myös miehet.
Mutta onko hampaiden valkaisu turvallista? Paljonko lysti maksaa? Ja onko se ollenkaan kannattavaa?
Ennen valkaisua
– Valkaisua suunnittelevan kannattaa ensin mennä hammaslääkärin vastaanotolle keskustelemaan, mikä valkaisumenetelmä olisi sopiva, kotivalkaisu vai vastaanottovalkaisu. Hampaat pitää tietysti myös tarkistaa, ettei siellä ole ientulehdusta tai avoimia reikiä, kertoo iensairauksien erikoishammaslääkäri Antti-Jussi Niskanen.
Aina hammaslääkärin ja asiakkaan toiveet eivät kuitenkaan täsmää. Mikäli potilaan toiveissa siintää vitivalkoisena hohtavat hampaat, voi hampaiden valkaisun unohtaa.
– Monesti nuorilla ihmisillä on jo valmiiksi todella vaaleat hampaat. On ehkä saatu vääränlainen kuva Hollywood-hymyistä ja tullaan sellaista hakemaan, mutta sellaiseen ei valkaisulla päästä. Jos hampaat ovat jo lähtökohtaisesti niin vaaleat, ettei millään valkaisumenetelmällä niitä enää vaaleammaksi saada, täytyy hammaslääkärin kertoa se asiakkaalle, Niskanen kertoo.
– Mutta jos hampaat ovat omasta mielestä häiritsevän väriset ja hammaslääkäri tai suuhygienisti huomaa, että valkaisusta voisi olla apua, on valkaisu kannattavaa. Jos ei uskalla hymyillä ja häpeää hampaitaan, niin ilman muuta pitää valkaisu tehdä.
Antti-Jussi Niskanen ei suosittele hampaiden valkaisua alle 18-vuotiaille kuin aivan äärimmäisissä tapauksissa ja silloinkin vanhempien luvalla. Raskaana oleville tai imettäville naisille valkaisua ei tehdä.
Turvallisin valkaisumenetelmä
Turvallisin tapa valkaista hampaitaan on valkaisuttaa ne hammaslääkärin vastaanotolla tai kotona hammaslääkäristä saatavien muottien ja valkaisuaineiden avulla. Myös internet on pullollaan erilaisia valkaisuaineita, mutta niiden turvallisuudesta ei aina ole takeita.
– Aika villi maailma netissä on nykyään. Siellä on varmasti aivan hyviä aineita, mutta varmasti myös sellaisia, jotka eivät ole turvallisia käyttää, varoittaa Antti-Jussi Niskanen.
– Jos kuitenkin välttämättä haluaa ostaa valkaisutuotteita netistä, kannattaa tarkistaa, että siellä on CE-merkintä. Se tuo jotakin turvaa, sillä silloin tuote on tutkittu Euroopan alueella. Pakkauksessa pitäisi olla tietenkin myös hyvät käyttöohjeet, Niskanen opastaa.
Hampaiden valkaisussa käytettävät kliinisesti tehokkaat valkaisugeelit sisältävät joko vetyperoksidia tai vetyperoksidiksi muuttuvaa karbamidiperoksidia. Kyseessä on siis vahvat geelit, joita ei saa missään nimessä joutua väärään paikkaan.
– Ne on tutkittu huolella ja ne ovat täysin turvallisia käyttää, jos niitä käytetään oikein, iensairauksien erikoishammaslääkäri Antti-Jussi Niskanen selventää.
Siksipä suojaus onkin ensiarvoisen tärkeää hampaiden valkaisussa. Kun suu ja limakalvot on suojattu oikein ja huolellisesti, ei valkaisugeeli pääse vaikuttamaan muualla kuin valkaistavissa hampaissa.
– Kaikista tutkituin valkaisutuote on 10 prosenttinen karbamidiperoksidi. Jos haluaa olla täysin turvallisilla vesillä, kannattaa teetättää valkaisumuotti hammaslääkärillä, ostaa valkaisugeeli ammattilaiselta ja tehdä kotivalkaisu tällä aineella, Niskanen sanoo.
Valkoisen hymyn hinta
Hampaiden valkaisun hinta määräytyy usein vastaanotto- ja paikkakuntakohtaisesti. Mutta mistä kaikesta muusta hinta koostuu?
– Kannattaa kysyä vastaanotolta, mitä valkaisu heillä tarkoittaa. Millä aineilla se tehdään ja millainen heidän käyttämänsä protokolla on eli suojataanko ikenet ja kuinka kauan valkaisuun menee aikaa? Joskus asiakkaalle voi tulla yllätyksenä, että esimerkiksi etuhampaissa olevat täytteet tai kruunut eivät vaalene valkaisuaineella. Voi siis käydä niin, että vanhat paikat jää valkaisun jälkeen tummaksi ja ne joudutaan uusimaan. Tällainen helposti jopa tuplaa valkaisun hinnan, Antti-Jussi Niskanen ohjeistaa.
– Lopullinen hinta riippuu vastaanotosta ja siitä, kuka valkaisun tekee. Käytännössä oikein tehty valkaisu kestää ajankäytöllisesti noin puolitoista tuntia, ehkä enemmänkin, joten kyllä se hinta liikkuu siellä 300 euron, 600 - 700 euron välillä.
Valkaisun jälkeen
Kahvi, tee, punaviini, monet mausteet ja esimerkiksi kolajuomat ovat hampaita värjääviä aineita. Näitä aineita välttämällä hammasrivistö voi pysyä vaaleana ilman valkaisuakin. Myös valkaisun jälkeen kyseisiä aineita kannattaa välttää ainakin seuraavan 48 tunnin ajan, etteivät väriaineet pääse uudelleen hampaan sisälle.
– Valkaisun aikana hammas vähän kuivaa ja kun 48 tuntia valkaisun jälkeen vesi alkaa mennä takaisin hampaan sisälle, voi suussa olevat värjäävät aineetkin kulkeutua sinne, jolloin lopputulos ei ole niin hyvä kuin se voisi olla. Siksi valkaisun jälkeen kannattaa pari vuorokautta suosia aika väritöntä ruokaa, Niskanen kertoo.
– Valkaisun teho kyllä säilyy vuosia, usein tietyllä tavalla koko loppuelämän, jos se on tehty kerralla oikein ja kunnolla. Iän tuomaa värimuutosta tai nautintoaineiden mukanaan tuomaa värimuutosta ei voi estää, mutta se on helppo ylläpitää kahden kolmen vuoden välein esimerkiksi kotioloissa tehtävällä valkaisulla.
Tavallinen fluorihammastahna on paras
Olipa hampaita valkaistu tai ei, pitäisi jokaisen muistaa huolehtia hampaistaan päivittäin. Hampaiden pesu kahdesti päivässä sekä päivittäin hammasvälien putsaaminen voi olla aivan riittävä vaalean hymyn takaaja. Mutta ei ole ihan sama, millaisilla tuotteilla hampaitaan pesee.
– Suurin osa valkaisevista hammastahnoista on sellaisia, jotka hankaa eli ne poistavat hampaan pinnalta pintavärjäymiä. Tällainen hankaava hammastahna ainoastaan kuluttaa hampaan kiillettä. Hampaan pintaan saattaa tulla naarmuja, pieniä hankaumia ja säröjä, joihin tarttuu vieläkin helpommin kaikki värjäävät aineet eli tahnat epätasoittaa hampaan pintaa.
– Käytännössä kannattaa siis käyttää ihan normaalia fluoripitoista hammastahnaa, Antti-Jussi Niskanen suosittelee.
Asiantuntija: ANTTI-JUSSI NISKANEN, iensairauksien erikoishammaslääkäri
Toimittaja: MIRA PELO
Lisätty asiasanat ja mobiiliyhteenveto 5.4.2016