Hyppää pääsisältöön

Jazzin purema Erik Lindström teki suomalaisille ranskalaista iskelmää

Erik Lindström on suomalaisen jazzin pioneeri, joka on jättänyt iskelmämusiikkiin pysyvän jäljen mm. sellaisilla klassikoilla kuin Ranskalaiset korot, Muistatko Monrepos'n ja Liian vähän aikaa. Monissa hänen 1950-luvun hiteissään kuuluvat muodikkaat ranskalaissävyt.

Helsingissä 1922 syntyneen Erik Lindströmin isä oli ruotsalainen kemisti, joka harrasti musiikkia ja välitti innostuksensa myös lapsilleen. Erik laati ensimmäisen oman sävellyksensä jo kahdeksanvuotiaana, kun isä käski nuorta flunssapotilasta tekemään ajan kulukseen jotain viululla.

Erik aloitti työelämän teknokemian palveluksessa ja vaihtoi sitten kirjapainoon, jossa hänen tehtäviinsä kuului mm. uutisten noutaminen latomoon. Ratkaisevan sysäyksen soittajanuralle hän sai kerran lähettireissullaan pysähtyessään kuuntelemaan tanssiravintola Rion oven takaa kaikuvaa tanssimusiikkia. Kirjapainotöissä sai myös hyvää harjoitusta muusikon ammattiin: "Siellä oppi valvomaan."

Tanssimuusikon ura alkoi 18-vuotiaana. Pysyvä jazzinnostus syttyi sotavuosina tanssikoulussa, ainoassa paikassa, jossa elävää jazzia tuohon aikaan saattoi kuulla. Sotien jälkeen muusikon työ jatkui tanssi- ja levytyskokoonpanoissa.

Kannettuaan levytyssessioihin aikansa isän sävellyksiä Lindström päätti kokeilla omiakin kykyjään. Ensimmäinen levytetty iskelmä oli vuonna 1952 taltioitu Armi, josta tuli kauneuskuningatar Armi Kuuselan "nimikkolaulu", vaikka se olikin alun perin tehty Vuokko-vaimolle, toisin kuin Ossi Runne oheisessa ohjelmassa väittää. Lindström kertoo, että olisi saanut kappaleen myydyksi myös Yhdysvaltoihin mutta hylkäsi tarjouksen, koska sävellys olisi merkitty jonkun toisen nimiin.

Suurmenestykseksi muodostui Annikki Tähden vuonna 1955 levyttämä Muistatko Monrepos'n, Viipuri-nostalgiaan nojaava muistelo, johon Lindström yritti keksiä "jotain tyylikkyyttä".

Viisikymmenluvun "ranskalaismuodin" tuloksia olivat mm. hitit Pikku midinetti ja Ranskalaiset korot, suomalaisen iskelmän harvinainen bluespoikkeama, jonka inspiraationa toimineet korkokengät esitellään säveltäjän haastattelun lopuksi. Erik Lindströmin sävelmissä ei ole mitenkään yltäkylläisesti jazzmausteita, mutta niiden kansainvälisempi tyyli poikkeaa selkeästi suomalaisen iskelmän valtavirrasta.


Muistatko Monrepos'n -ohjelmassa Erik Lindström kertoi Ranskalaiset korot -kappaleen synnystä ja se kuultin UMOn ja Sonja Lumpeen tulkintana.

Monien hittien ideoija ja sanoittaja oli puoliso Vuokko Lindström. Lindströmin laulujen keskeiseksi tulkitsijaksi puolestaan nousi Helena Siltala, jolta oheisissa näytteissä lähtee maukas jazzfraseeraus vielä kypsälläkin iällä.


Uusi, vanha ja lainattu kohtasivat sulavasti, kun Sonja Lumme ja UMO esittivät Muistatko Monrepos´n -ohjelmassa Lindströmin sävellyksen Etsin sinua, jota ei ollut tuolloin levytetty.


Säveltäjä Erik Lindström itse taituroi vibrafonilla ja Combossa klarinetissa Antti Sarpila, kitarassa Heikki Laurila, rummuissa Ilpo Kallio, bassossa Tapio Salo ja pianossa Kai Pahlman. No money, no music!

Teksti: Jukka Lindfors ja Elina Yli-Ojanperä

Kommentit