Hyppää pääsisältöön

Kansanomaisia lauluja mieskuorojen tulkitsemina

Kansanomaisissa lauluissa mieskuorot tulkitsevat kuorosovituksina kansanlauluja. Akademen esittää Erik Bergmanin johdolla laulun Kun on oikeen hulivililuonto, Etelä-Pohjanmaan mieslaulajat Jussit laulavat Kun poijat ne raitilla ja Mieskuoro Finlandia kuvaa tyttöjen ja poikien käytöstä kirkossa laulussa Kirkonkäynti.

Erik Bergman (sov.): Kun on oikeen huliviluonto (Akademen / Erik Bergman, 1959)
Akademiska Sångföreningen eli Akademen on suomenruotsalainen ylioppilasmieskuoro Helsingistä. Se on Suomen vanhin yhä aktiivinen kuoro, jonka perusti vuonna 1838 Suomeen asettunut saksalaissyntyinen "Suomen musiikin isänä" tunnettu säveltäjä Fredrik Pacius. Kuoro oli 1800-luvulla merkittävä kansallisen heräämisen symboli. Vuonna 1848 sillä oli kunnia kantaesittää Paciuksen säveltämä Maamme-laulu.

Kuoroa ovat myöhempinä aikoina johtaneet sellaiset nimekkäät musiikkimiehet, kuten Bengt Carlsson, Nils-Eric Fougstedt sekä Erik Bergman, jonka kaksi vuosikymmentä kestänyt johtajakausi alkoi 1950. Ilmeisesti oman kuoronsa käyttöön Bergman teki sovituksen eteläpohjalaisesta kansanlaulusta Kun on oikeen hulivililuonto. Tämä sovitus on sittemmin levinnyt yleisempäänkin käyttöön. Rytmisesti iskevä ja miehisyyttä korostava laulu on yleisöön menevä ja tunnelmaa taatusti nostattava musiikkinumero kuorokonserteissa.

Olavi Pesonen (sov.): Kun poijat ne raitilla (Etelä-Pohjanmaan mieslaulajat Jussit / Jouko Ketola 1977)
Etelä-Pohjanmaan Mieslaulajat Jussit on omaleimainen kuoro suomalaisessa kuorokentässä. Tämä ahkerasti konsertoiva maakuntakuoro on vahva eteläpohjalainen tavaramerkki, ja sen tunnistaa jo ulkonaisesti esiintymisasusta, joka on perinteinen punapohjainen ja liivinmallinen jussipuku. Vuonna 1951 perustetun kuoron pitkäaikaisimpia johtajia ovat olleet Jouko Ketola ja Arto Risku.

Jussien ominta aluetta ovat luonnollisesti oman maakunnan kansanlaulut, kuten iloluontoinen ja miehistä uhoa henkivä Kun poijat ne raitilla. Hienon kuorosovituksen siitä on tehnyt Olavi Pesonen, joka teki pitkän päivätyön säveltäjänä, opettajana ja musiikkialan virkamiehenä.

Aksel Törnudd: Kirkonkäynti (Finlandia / L. Arvi P. Poijärvi 1939)
Mieskuoro Finlandia on erikoislaatuinen ja kiinnostava luku suomalaista kuorohistoriaa. Legendaarinen laulajisto perustettiin varta vasten Pohjois-Amerikkaan suuntautunutta konserttimatkaa ajatellen. Matkan pääkohde oli New Yorkin maailmannäyttelyn Suomen osaston avajaistilaisuus toukokuussa 1939. Yli neljänsadan pyrkijän joukosta valittiin 70 valiolaulajaa käsittävä mieskuoro, jonka johtoon kutsuttiin alan ehdoton auktoriteetti Heikki Klemetti. Amerikan mantereella kuoro antoi kaikkiaan toistakymmentä konserttia Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Meno- ja paluumatkoilla kuoro konsertoi lisäksi Lontoossa, Pariisissa ja Berliinissä. Runsaan kuukauden mittaisen matkan aikana kuoro levytti suomalaisia kuorolauluja sekä Lontoossa että Berliinissä. Kotimaahan paluun jälkeen laulajisto lopetti toimintansa esiintyvänä kuorona.

Lontoossa tapahtuneeseen levytystilaisuuteen Klemetti ei ennättänyt sairastumisen vuoksi ja johtajavastuu siirtyi kuoron varajohtajalle L. Arvi P. Poijärvelle. Varsinaisen elämäntyönsä Poijärvi teki kuorotoiminnan ulkopuolella mm. johtotehtävissä kouluhallituksessa, Otavan tietokirjaosastolla ja Suomen Kansallisoopperan hallituksessa.

Yksi Lontoossa levytetyistä lauluista on 20 vuotta Rauman seminaarin musiikin lehtorina toimineen Aksel Törnuddin laulu Kirkonkäynti. Aiheestaan huolimatta kyse ei ole mistään vakavahenkisestä laulusta, vaan siinä kuvataan huumorin keinoin tyttöjen ja poikien erilaista käytöstä kirkonmenojen aikana. Tytöt veisaavat kiltisti virsiä, kun taas pojat saapuvat kirkkoon melskaten ja maalliset asiat mielessään.

Teksti: Veikko Ylikojola

Kommentit
  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    "Suk-suk-suk-sukset ja sau-sau-sau-sauvat" mukaan ja ladulle! Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

  • Formulaliukua ja rokkia – Luisteluleikit Laura Lepistön, Valtter Virtasen ja muiden taitoluistelutähtien opastuksella

    Taitoluistelijat opettavat lapsille luistelua ja leikkejä.

    Miten sopii yhteen pingviinikävely ja luistelu? Taitoluistelijatähdet opettavat lapsille luistelua ja hauskoja leikkejä Pikku Kakkosen ja Suomen Taitoluisteluliiton ohjelmasarjassa vuodelta 2008. Luistimilla voi kokeilla vaikka formulaliukua, kisarokkia, merikotkahyppyjä tai rallijarrutusta. Luisteluoppaina ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Susanna Pöykiö ja Valtter Virtanen. Katsomisen jälkeen näitä temppuja voi lähteä jäälle testaamaan!

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto