Hyppää pääsisältöön

Kansanomaisia lauluja mieskuorojen tulkitsemina

Kansanomaisissa lauluissa mieskuorot tulkitsevat kuorosovituksina kansanlauluja. Akademen esittää Erik Bergmanin johdolla laulun Kun on oikeen hulivililuonto, Etelä-Pohjanmaan mieslaulajat Jussit laulavat Kun poijat ne raitilla ja Mieskuoro Finlandia kuvaa tyttöjen ja poikien käytöstä kirkossa laulussa Kirkonkäynti.

Erik Bergman (sov.): Kun on oikeen huliviluonto (Akademen / Erik Bergman, 1959)
Akademiska Sångföreningen eli Akademen on suomenruotsalainen ylioppilasmieskuoro Helsingistä. Se on Suomen vanhin yhä aktiivinen kuoro, jonka perusti vuonna 1838 Suomeen asettunut saksalaissyntyinen "Suomen musiikin isänä" tunnettu säveltäjä Fredrik Pacius. Kuoro oli 1800-luvulla merkittävä kansallisen heräämisen symboli. Vuonna 1848 sillä oli kunnia kantaesittää Paciuksen säveltämä Maamme-laulu.

Kuoroa ovat myöhempinä aikoina johtaneet sellaiset nimekkäät musiikkimiehet, kuten Bengt Carlsson, Nils-Eric Fougstedt sekä Erik Bergman, jonka kaksi vuosikymmentä kestänyt johtajakausi alkoi 1950. Ilmeisesti oman kuoronsa käyttöön Bergman teki sovituksen eteläpohjalaisesta kansanlaulusta Kun on oikeen hulivililuonto. Tämä sovitus on sittemmin levinnyt yleisempäänkin käyttöön. Rytmisesti iskevä ja miehisyyttä korostava laulu on yleisöön menevä ja tunnelmaa taatusti nostattava musiikkinumero kuorokonserteissa.

Olavi Pesonen (sov.): Kun poijat ne raitilla (Etelä-Pohjanmaan mieslaulajat Jussit / Jouko Ketola 1977)
Etelä-Pohjanmaan Mieslaulajat Jussit on omaleimainen kuoro suomalaisessa kuorokentässä. Tämä ahkerasti konsertoiva maakuntakuoro on vahva eteläpohjalainen tavaramerkki, ja sen tunnistaa jo ulkonaisesti esiintymisasusta, joka on perinteinen punapohjainen ja liivinmallinen jussipuku. Vuonna 1951 perustetun kuoron pitkäaikaisimpia johtajia ovat olleet Jouko Ketola ja Arto Risku.

Jussien ominta aluetta ovat luonnollisesti oman maakunnan kansanlaulut, kuten iloluontoinen ja miehistä uhoa henkivä Kun poijat ne raitilla. Hienon kuorosovituksen siitä on tehnyt Olavi Pesonen, joka teki pitkän päivätyön säveltäjänä, opettajana ja musiikkialan virkamiehenä.

Aksel Törnudd: Kirkonkäynti (Finlandia / L. Arvi P. Poijärvi 1939)
Mieskuoro Finlandia on erikoislaatuinen ja kiinnostava luku suomalaista kuorohistoriaa. Legendaarinen laulajisto perustettiin varta vasten Pohjois-Amerikkaan suuntautunutta konserttimatkaa ajatellen. Matkan pääkohde oli New Yorkin maailmannäyttelyn Suomen osaston avajaistilaisuus toukokuussa 1939. Yli neljänsadan pyrkijän joukosta valittiin 70 valiolaulajaa käsittävä mieskuoro, jonka johtoon kutsuttiin alan ehdoton auktoriteetti Heikki Klemetti. Amerikan mantereella kuoro antoi kaikkiaan toistakymmentä konserttia Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Meno- ja paluumatkoilla kuoro konsertoi lisäksi Lontoossa, Pariisissa ja Berliinissä. Runsaan kuukauden mittaisen matkan aikana kuoro levytti suomalaisia kuorolauluja sekä Lontoossa että Berliinissä. Kotimaahan paluun jälkeen laulajisto lopetti toimintansa esiintyvänä kuorona.

Lontoossa tapahtuneeseen levytystilaisuuteen Klemetti ei ennättänyt sairastumisen vuoksi ja johtajavastuu siirtyi kuoron varajohtajalle L. Arvi P. Poijärvelle. Varsinaisen elämäntyönsä Poijärvi teki kuorotoiminnan ulkopuolella mm. johtotehtävissä kouluhallituksessa, Otavan tietokirjaosastolla ja Suomen Kansallisoopperan hallituksessa.

Yksi Lontoossa levytetyistä lauluista on 20 vuotta Rauman seminaarin musiikin lehtorina toimineen Aksel Törnuddin laulu Kirkonkäynti. Aiheestaan huolimatta kyse ei ole mistään vakavahenkisestä laulusta, vaan siinä kuvataan huumorin keinoin tyttöjen ja poikien erilaista käytöstä kirkonmenojen aikana. Tytöt veisaavat kiltisti virsiä, kun taas pojat saapuvat kirkkoon melskaten ja maalliset asiat mielessään.

Teksti: Veikko Ylikojola

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Tauno Hannikainen on Taiteilijakukkulan ainoa klassinen kapellimestari – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 26. helmikuuta.

    Helmikuun 26. päivänä syntynyt kapellimestareiden reissumieheksi kutsuttu Tauno Hannikainen (1896–1968) ehti johtaa orkestereita yli 60 maassa. Jyväskyläläiseen Hannikaisen musiikkiperheeseen syntynyt Tauno oli alkujaan sellisti ja pianisti. Amerikan-vuosinaan hän otti Yhdysvaltain kansalaisuuden, mutta viimeiset vuotensa hän toimi Helsingissä.

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.