Hyppää pääsisältöön

Kansanomaisia lauluja mieskuorojen tulkitsemina

Kansanomaisissa lauluissa mieskuorot tulkitsevat kuorosovituksina kansanlauluja. Akademen esittää Erik Bergmanin johdolla laulun Kun on oikeen hulivililuonto, Etelä-Pohjanmaan mieslaulajat Jussit laulavat Kun poijat ne raitilla ja Mieskuoro Finlandia kuvaa tyttöjen ja poikien käytöstä kirkossa laulussa Kirkonkäynti.

Erik Bergman (sov.): Kun on oikeen huliviluonto (Akademen / Erik Bergman, 1959)
Akademiska Sångföreningen eli Akademen on suomenruotsalainen ylioppilasmieskuoro Helsingistä. Se on Suomen vanhin yhä aktiivinen kuoro, jonka perusti vuonna 1838 Suomeen asettunut saksalaissyntyinen "Suomen musiikin isänä" tunnettu säveltäjä Fredrik Pacius. Kuoro oli 1800-luvulla merkittävä kansallisen heräämisen symboli. Vuonna 1848 sillä oli kunnia kantaesittää Paciuksen säveltämä Maamme-laulu.

Kuoroa ovat myöhempinä aikoina johtaneet sellaiset nimekkäät musiikkimiehet, kuten Bengt Carlsson, Nils-Eric Fougstedt sekä Erik Bergman, jonka kaksi vuosikymmentä kestänyt johtajakausi alkoi 1950. Ilmeisesti oman kuoronsa käyttöön Bergman teki sovituksen eteläpohjalaisesta kansanlaulusta Kun on oikeen hulivililuonto. Tämä sovitus on sittemmin levinnyt yleisempäänkin käyttöön. Rytmisesti iskevä ja miehisyyttä korostava laulu on yleisöön menevä ja tunnelmaa taatusti nostattava musiikkinumero kuorokonserteissa.

Olavi Pesonen (sov.): Kun poijat ne raitilla (Etelä-Pohjanmaan mieslaulajat Jussit / Jouko Ketola 1977)
Etelä-Pohjanmaan Mieslaulajat Jussit on omaleimainen kuoro suomalaisessa kuorokentässä. Tämä ahkerasti konsertoiva maakuntakuoro on vahva eteläpohjalainen tavaramerkki, ja sen tunnistaa jo ulkonaisesti esiintymisasusta, joka on perinteinen punapohjainen ja liivinmallinen jussipuku. Vuonna 1951 perustetun kuoron pitkäaikaisimpia johtajia ovat olleet Jouko Ketola ja Arto Risku.

Jussien ominta aluetta ovat luonnollisesti oman maakunnan kansanlaulut, kuten iloluontoinen ja miehistä uhoa henkivä Kun poijat ne raitilla. Hienon kuorosovituksen siitä on tehnyt Olavi Pesonen, joka teki pitkän päivätyön säveltäjänä, opettajana ja musiikkialan virkamiehenä.

Aksel Törnudd: Kirkonkäynti (Finlandia / L. Arvi P. Poijärvi 1939)
Mieskuoro Finlandia on erikoislaatuinen ja kiinnostava luku suomalaista kuorohistoriaa. Legendaarinen laulajisto perustettiin varta vasten Pohjois-Amerikkaan suuntautunutta konserttimatkaa ajatellen. Matkan pääkohde oli New Yorkin maailmannäyttelyn Suomen osaston avajaistilaisuus toukokuussa 1939. Yli neljänsadan pyrkijän joukosta valittiin 70 valiolaulajaa käsittävä mieskuoro, jonka johtoon kutsuttiin alan ehdoton auktoriteetti Heikki Klemetti. Amerikan mantereella kuoro antoi kaikkiaan toistakymmentä konserttia Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Meno- ja paluumatkoilla kuoro konsertoi lisäksi Lontoossa, Pariisissa ja Berliinissä. Runsaan kuukauden mittaisen matkan aikana kuoro levytti suomalaisia kuorolauluja sekä Lontoossa että Berliinissä. Kotimaahan paluun jälkeen laulajisto lopetti toimintansa esiintyvänä kuorona.

Lontoossa tapahtuneeseen levytystilaisuuteen Klemetti ei ennättänyt sairastumisen vuoksi ja johtajavastuu siirtyi kuoron varajohtajalle L. Arvi P. Poijärvelle. Varsinaisen elämäntyönsä Poijärvi teki kuorotoiminnan ulkopuolella mm. johtotehtävissä kouluhallituksessa, Otavan tietokirjaosastolla ja Suomen Kansallisoopperan hallituksessa.

Yksi Lontoossa levytetyistä lauluista on 20 vuotta Rauman seminaarin musiikin lehtorina toimineen Aksel Törnuddin laulu Kirkonkäynti. Aiheestaan huolimatta kyse ei ole mistään vakavahenkisestä laulusta, vaan siinä kuvataan huumorin keinoin tyttöjen ja poikien erilaista käytöstä kirkonmenojen aikana. Tytöt veisaavat kiltisti virsiä, kun taas pojat saapuvat kirkkoon melskaten ja maalliset asiat mielessään.

Teksti: Veikko Ylikojola

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto