Hyppää pääsisältöön

Kansanomaisia lauluja mieskuorojen tulkitsemina

Kansanomaisissa lauluissa mieskuorot tulkitsevat kuorosovituksina kansanlauluja. Akademen esittää Erik Bergmanin johdolla laulun Kun on oikeen hulivililuonto, Etelä-Pohjanmaan mieslaulajat Jussit laulavat Kun poijat ne raitilla ja Mieskuoro Finlandia kuvaa tyttöjen ja poikien käytöstä kirkossa laulussa Kirkonkäynti.

Erik Bergman (sov.): Kun on oikeen huliviluonto (Akademen / Erik Bergman, 1959)
Akademiska Sångföreningen eli Akademen on suomenruotsalainen ylioppilasmieskuoro Helsingistä. Se on Suomen vanhin yhä aktiivinen kuoro, jonka perusti vuonna 1838 Suomeen asettunut saksalaissyntyinen "Suomen musiikin isänä" tunnettu säveltäjä Fredrik Pacius. Kuoro oli 1800-luvulla merkittävä kansallisen heräämisen symboli. Vuonna 1848 sillä oli kunnia kantaesittää Paciuksen säveltämä Maamme-laulu.

Kuoroa ovat myöhempinä aikoina johtaneet sellaiset nimekkäät musiikkimiehet, kuten Bengt Carlsson, Nils-Eric Fougstedt sekä Erik Bergman, jonka kaksi vuosikymmentä kestänyt johtajakausi alkoi 1950. Ilmeisesti oman kuoronsa käyttöön Bergman teki sovituksen eteläpohjalaisesta kansanlaulusta Kun on oikeen hulivililuonto. Tämä sovitus on sittemmin levinnyt yleisempäänkin käyttöön. Rytmisesti iskevä ja miehisyyttä korostava laulu on yleisöön menevä ja tunnelmaa taatusti nostattava musiikkinumero kuorokonserteissa.

Olavi Pesonen (sov.): Kun poijat ne raitilla (Etelä-Pohjanmaan mieslaulajat Jussit / Jouko Ketola 1977)
Etelä-Pohjanmaan Mieslaulajat Jussit on omaleimainen kuoro suomalaisessa kuorokentässä. Tämä ahkerasti konsertoiva maakuntakuoro on vahva eteläpohjalainen tavaramerkki, ja sen tunnistaa jo ulkonaisesti esiintymisasusta, joka on perinteinen punapohjainen ja liivinmallinen jussipuku. Vuonna 1951 perustetun kuoron pitkäaikaisimpia johtajia ovat olleet Jouko Ketola ja Arto Risku.

Jussien ominta aluetta ovat luonnollisesti oman maakunnan kansanlaulut, kuten iloluontoinen ja miehistä uhoa henkivä Kun poijat ne raitilla. Hienon kuorosovituksen siitä on tehnyt Olavi Pesonen, joka teki pitkän päivätyön säveltäjänä, opettajana ja musiikkialan virkamiehenä.

Aksel Törnudd: Kirkonkäynti (Finlandia / L. Arvi P. Poijärvi 1939)
Mieskuoro Finlandia on erikoislaatuinen ja kiinnostava luku suomalaista kuorohistoriaa. Legendaarinen laulajisto perustettiin varta vasten Pohjois-Amerikkaan suuntautunutta konserttimatkaa ajatellen. Matkan pääkohde oli New Yorkin maailmannäyttelyn Suomen osaston avajaistilaisuus toukokuussa 1939. Yli neljänsadan pyrkijän joukosta valittiin 70 valiolaulajaa käsittävä mieskuoro, jonka johtoon kutsuttiin alan ehdoton auktoriteetti Heikki Klemetti. Amerikan mantereella kuoro antoi kaikkiaan toistakymmentä konserttia Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Meno- ja paluumatkoilla kuoro konsertoi lisäksi Lontoossa, Pariisissa ja Berliinissä. Runsaan kuukauden mittaisen matkan aikana kuoro levytti suomalaisia kuorolauluja sekä Lontoossa että Berliinissä. Kotimaahan paluun jälkeen laulajisto lopetti toimintansa esiintyvänä kuorona.

Lontoossa tapahtuneeseen levytystilaisuuteen Klemetti ei ennättänyt sairastumisen vuoksi ja johtajavastuu siirtyi kuoron varajohtajalle L. Arvi P. Poijärvelle. Varsinaisen elämäntyönsä Poijärvi teki kuorotoiminnan ulkopuolella mm. johtotehtävissä kouluhallituksessa, Otavan tietokirjaosastolla ja Suomen Kansallisoopperan hallituksessa.

Yksi Lontoossa levytetyistä lauluista on 20 vuotta Rauman seminaarin musiikin lehtorina toimineen Aksel Törnuddin laulu Kirkonkäynti. Aiheestaan huolimatta kyse ei ole mistään vakavahenkisestä laulusta, vaan siinä kuvataan huumorin keinoin tyttöjen ja poikien erilaista käytöstä kirkonmenojen aikana. Tytöt veisaavat kiltisti virsiä, kun taas pojat saapuvat kirkkoon melskaten ja maalliset asiat mielessään.

Teksti: Veikko Ylikojola

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto