Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Monessa puhepaketissa maksetaan tyhjästä

Suurella osalla matkapuhelinten käyttäjistä on väärän kokoinen puhepaketti liittymässään. Esimerkiksi 40 prosenttia puhepakettien omistajista maksaa tyhjästä, siis puheajasta, jota he eivät käytä. Lisäksi puhelinlaskua paisuttavat lisämaksulliset yritysnumerot, jotka ovat yleistyneet.

Noin 60 prosentilla puhelimen käyttäjistä on väärän kokoinen puhepaketti liittymässään. Asia selvisi mobiililaskutuksen analysointiin erikoistuneen Alekstra-yhtiön Kuningaskuluttajalle tekemästä selvityksestä.

Alekstra analysoi noin 7 000 puhelinlaskua Soneran ja DNA:n liittymistä. Selvityksen mukaan noin 40 prosentilla käyttäjistä oli liian suuri puhe- tai puhe/tekstaripaketti. He siis maksavat puheajasta, jota eivät käyttäneet.

- Näillä käyttäjillä jäää keskimäärin yli puolet puheluajasta käyttämättä, sanoo yhtiön toimitusjohtaja Jani Puroranta.

- Siitä muodostuu vuodessa lähes sadan euron ylimääräinen kustannus.

Liian pieni paketti tarpeisiinsa nähden oli 22 prosentilla tutkituista. Sopiva paketti omaa käyttöä varten oli 38 prosentilla.

Alekstran tietokannoissa on tuhansia puhelinlaskuja kuluttajilta, jotka ovat ladanneet älypuhelimiinsa yhtiön Ratemizer-sovelluksen. Sovelluksen avulla voi selvittää kuinka sopiva oma puhepaketti on.

Maksullisia yritysnumeroita ei paketteihin saa

Puhelinlaskua paisuttavat myös yleistyneet lisämaksulliset yritysnumerot, jotka eivät kuulu puhepaketteihin. Kuluttajalle näihin yritysnumeroihin soittaminen maksaa normaalin matkapuhelumaksun lisäksi noin 10 sentistä jopa reippaasti yli 20 senttiin per minuutti. Mitä pidempi puhelu, sen kalliimpaa. Myös jonottaminen maksaa.

Tällaisia maksullisia numeroita on ollut jopa valtion virastoilla, esimerkiksi työvoimatoimistoilla ja oikeusministeriöllä. Eduskunnan oikeusasiamiehen huomautusten jälkeen valtionhallinnossa on kuitenkin jo siirrytty lisämaksuttomiin yritysnumeroihin.

- Yritysnumerot eivät kuulu kuluttajien puhepaketteihin siksi, että emme voi automaattisesti tietää niiden hintoja, sanoo viestintäjohtaja Tatu Tuominen Sonerasta.

Yritysnumerot on määritelty operaattorien keskinäisessä liikenteessä ns. kiinteän verkon numeroiksi. Eli kun kansalainen soittaa Elisan liittymällä Soneran ylläpitämään yritysnumeroon, Elisa joutuu maksamaan puhelusta Soneralle. Välissä voi olla muitakin operaattoreita.

- Puhepaketeissa puheluiden hinta voi olla alle yhden eurosentin. Jos maksetaan yhdysliikennehintaa toistakymmentä senttiä toisen operaattorin ylläpitämään yritysnumeroon soitettaessa, niin sehän on taloudellisesti mahdoton yhtälö, sanoo liittymäliiketoimintajohtaja Henri Korpi Elisasta.

Kuka saa rahat?

Lisämaksullisista yritysnumeroista hyötyvät yritykset ja operaattorit.Joissain tapauksissa yritys saa maksullisen numeron käyttöönoton yhteydessä esimerkiksi sisäiset puhelut ilmaiseksi.

- Joissain tapauksissa näin voi olla, Elisan Korpi myöntää.

- Monesti sopimukset ovat kokonaisuuksia, isompien yritysten ja julkisyhteisöjen kanssa saatetaan sopia siitä, että he ottavat käyttöönsä yritysnumeron ja samassa yhteydessä ottavat henkilökunnalle liittymät. Ne ovat aina kokonaisratkaisu.

Operaattorit taas saavat siivunsa jokaisesta numeroon soitetusta puhelusta. Kuluttajat vain maksavat.

Jos valtiohallinto on jo saanut operaattoreilta teknisen ratkaisun, jossa yritysnumeroista ei mene soittajalta lisämaksua, niin samanlainen ratkaisu varmasti olisi saatavilla myös yksityiselle puolelle. Lisämaksuton asiakaspalvelunumero voisi olla yritykselle kilpailuvaltti. Mutta miten yritysnumerot saisi vielä puhepaketteihin?

- Kun siellä on se korkea yhdysliikennemaksu välissä, niin niitä ei vaan pysty millään sisällyttämään paketteihin ilman, että ottaa merkittäviä riskejä suurista taloudellista tappioista, niittaa Elisan Henri Korpi.

Operaattorit ovat siis haluttomia muuttamaan omaa rahasampoaan.

Ajaako aika puhepakettien ohi?

Alekstra-yhtiön toimitusjohtaja Jani Puroranta uskoo, että ennen pitkään puhepakettien aika on kokonaan ohi, kun puhelut ja tekstiviestit kulkevat entistä enemmän datana. Eli käytännössä puhelimen dataliittymän kautta. Tällöin ei puhepakettia tarvita.

- Tulevaisuus näyttää operaattoreiden kannalta kurjalta siinä mielessä, että ennen pitkään kaikesta tulee dataa, Puroranta ennustaa.

- On jo nähty pitkään mitä maailmalla on tapahtunut. Skype on vallannut alaa ja ylipäätään niin sanotut voip-puhelut, eli internetin kautta tapahtuvat puhelut ovat vieneet operaattoreilta ansaintamahdollisuutta.

Sama kehitys on tapahtumassa tekstiviesteissä. Uudet pikaviestipalvelut kuten Whats App syövät perinteistä tekstiviestimarkkinaa. Myös nopeampien 4G verkkojen tuleminen vauhdittaa sitä, että puhelut ja tekstarit siirtyvät puhepaketista dataliittymiin.

Puroranta ei povaa pitkää tulevaisuutta puhepaketeille.

- Varmaan täällä Suomessa on vielä seuraavat 2-5 vuotta olemassa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa tällä hetkellä myydään uusia liittymiä, niin kyllä ne pääasiassa ovat niitä unlimited-tyyppiä. Eli saa puhua ja tekstata rajattoman määrän siihen kuukaudessa sisältyen liittymään ja vain se data on hinnoiteltu erikseen.

Esimerkiksi Britanniassa esimerkkejä on jo. Myös TeliaSoneran toimitusjohtaja Lars Nyberg on puhunut samankaltaisista suunnitelmista.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.