Hyppää pääsisältöön

Ensimmäisiä Somalian ja Romanian pakolaisia vaadittiin jopa aidattaviksi

Keväällä 1990 Itä-Suomeen saapui Neuvostoliiton kautta suuri joukko pakolaisia Romaniasta ja Somaliasta. Joutsenossa ja Imatralla jotkut pelästyivät omaisuutensa ja henkensä puolesta. Säikähtäneimmät vaativat peräti pakolaisten eristämistä aitaukseen.

Mullistusten keskellä elävästä Romaniasta tuli toukokuussa 105 ihmistä ja sisällissotaa käyvästä Somaliasta lisäksi 44 turvapaikanhakijaa. Suomen Punainen Risti oli perustanut pakolaisia varten vastaanottokeskuksen Joutsenon Rauhan sairaalaan.

Tänään 10.00 -ohjelman Sana on vapaa -lähetyksessä muuan imatralainen epäili romanialaisten epäiltiin olevan pahamaineisen Securitaten entisiä poliiseja, ja toinen arveli kaupungin maksavan pakolaisten kaljat. Yksi ohikulkijoista kertoo aluksi paikkakuntalaisten keskinäisestä nyrkkitappelusta, mutta juontuu tämän pohjalta ennustamaan väkivaltaisuuksien lisääntyvän "idästä" ja "lännestä Rauhasta päin" saapuvien tulokkaiden myötä. Pari muuta vastustaa "tuhansien markkojen" syytämistä kullekin pakolaiselle tai vaatii kaikkien suomalaisten työllistämistä ennen kuin muita autetaan.

Aiheen käsittely jatkui Tänään iltapäivällä -ohjelmassa, joka kävi tutustumassa Rauhan sairaalaan ja sen ulkomaalaisiin asukkaisiin. "Täällä rauhallisessa Suomen kolkassa ei ole sitten sodan paljon kummallista tapahtunut, ja nyt on sitten rajan yli alkanut tulla ulkomaalaisia", toimittajat tulkitsevat paikkakuntalaisten järkkynyttä mielenrauhaa. Paikkakunnalla pyöri huhumylly, ja villeimmissä väitteissä pakolaisten uskottiin vaarantavan jopa lasten moraalin.

Huhuja oikovat vastaanottokeskuksen johtaja Maiju Kouki, SPR:n Kymen piirin järjestösihteeri Satu Kurri ja sosiaalityöntekijä Merja Heino. Pakolaisiin ei käytetty kunnan rahoja, vaan kustannuksista vastasi SPR. Pakolaiset eivät viettäneet makeaa elämää vaan saivat ainoastaan ruokarahaa. Heitä ei myöskään varta vasten "haettu", vaan sairaala otti vastaan ne, jotka tulossa olivat. Ohjelmassa haastatellaan myös turvapaikanhakijoita, jotka toimittajan mukaan "näyttivät täysin vaarattomilta".

Romanian pakolaiset saivat ynseyttä osakseen muuallakin kuin Suomessa. Em. Tänään iltapäivällä -lähetyksessä kuullaan myös Esa Tuomisen raportti Itä-Berliinistä, jossa joukko pakolaisia oli asettunut rautatieasemalle toiveenaan päästä länteen. Toimittajan mielestä tätä "surkean näköistä seurakuntaa nyytteineen, pälyilevine katseineen ja kirkuvine lapsineen" oli kuitenkin vaikea pitää poliittisina pakolaisina. Tuominen pohtii, kuinka kauan berliiniläiset sietävät kaupustelevia ja kerjääviä romanialaisia kaupunkinsa keskustassa.

Heinäkuussa 1990 somalipakolaisia oli jo enemmistö Rauhaan sijoitetuista turvapaikanhakijoista. Kaikki 150 paikkaa olivat täynnä. A-studion haastatteleman kunnanjohtaja Juhani Rautaman mukaan Joutsenossa ei enää pelätty mustaa miestä, vaan on "totuttu elämään rauhanomaista rinnakkainoloa". Hakemusten käsittely oli todella hidasta: toistaiseksi oli tehty vasta yksi turvapaikkapäätös, ja jotkut Rauhan pakolaisista olivat saapuneet Suomeen jo yli viisi kuukautta aiemmin.

Teksti: Jukka Lindfors

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto