Hyppää pääsisältöön

Pidelkää hatuistanne! ”Tappaja-asteroidi” pyyhkäisee ohitsemme 15. helmikuuta.

Kuva: ESA

”Tappaja-asteroidi uhkaa maata!”, ”Osuuko maailmanlopun asteroidi maahan?”, julistivat otsikot tasan vuosi sitten. Silloin nimittäin espanjalaiset tutkijat olivat juuri löytäneet asteroidin, jonka rata näytti suuntautuvan kohti maapalloa. Rysähdys olisi tulossa 15. helmikuuta 2013.

Jopa eteläpohjalaiset huolestuivat. ”Uhkaako kohuvaara Seinäjokea?”, kysyi Seinäjoen sanomat. Heidät herätti se tosiasia, että Etelä-Pohjanmaalla sijaitsee Suomen tunnetuin meteoriitin törmäyksen aiheuttama valtava kraateri. Toista ei tarvittaisi.

Ihan turhaan näitä otsikoita ei tehtailtu, vaikka ne olivatkin reippaasti liioiteltuja.

Kysymyksessä on asteroidi 2012 DA14,  arvioiden mukaan halkaisijaltaan 45-metrinen kivenjärkäle, joka kiitää kosmisella nopeudella kohti maapalloa. Se ohittaa meidät pian. 15. päivä helmikuuta.

Ohi siis menee, onneksi. Vaan ei kaukaa, itse asiassa asteroidi suhahtaa poikkeuksellisen läheltä. Sen etäisyys maan pinnasta tulee olemaan vain 34 000 kilometriä. Pitkä matka polkupyörällä, mutta tähtitieteellisessä mittakaavassa ei paljon mitään. Jopa osa maata kiertävistä tietoliikennesatelliiteista on kauempana kuin tuo etäisyys.

Kuva: ESA”Kohuasteroidiksi” DA14 pääsi siksi, että se havaittiin normaalia aikaisemmin, jo vuosi sitten. Aluksi sen rataa ei tiedetty tarkalleen, mutta kohti näytti tulevan. Lööppeihin se nousi silloin, kun Nasan tutkija David Dunham luennoi Moskovalaisessa yliopistossa. Yksi maan verkkosivustoista tuunasi luennon sisältöä silloin vähän myyvemmäksi ja ilmoitti, että "Nasa vahvistaa asteroidin olevan törmäämässä maahan". Uutinen levisi maailmalle, vaikka se jäi sivustolta aluksi kertomatta, että törmäysuhkan riski oli lähellä nollaa. Tarkkaan sanottuna riski on  0,021%.

Mutta ”tappaja-asteroidiksi” DA14 sen jälkeen jäi. Eikä sitten kuitenkaan ihan syyttä. Nimittäin vaikka 45 metrinen kivenjärkäle on maapalloon verrattuna murunen, jos se törmäisi planeettaamme, se todennäköisesti räjähtäisi ilmakehässä tuhannen Hiroshiman pommin voimalla.

Maailmanloppu törmäys ei olisi, mutta aiheuttaisi todella laajan tuhon. Saman tapaisen kuin Siperian Tunguskaan noin vuonna 1908 osunut meteoriitti, joka onneksi osui asumattomalle seudulle. Sen räjähdys ilmakehässä kaatoi 2000 kilometriä metsää.

Saman tapaisesta törmäyksestä on yli 70 miljoonaan vuotta sitten syntynyt Etelä-Pohjanmaan Lappajärvi. Se on syntynyt arvoiden mukaan halkaisijaltaan jopa 0,5 km törmääjän iskusta.

kuva:ESALisäksi DA14:n kohdalla on olemassa mahdollisuus,  että maan vetovoima muuttaa asteroidin lentorataa kohtalokkaasti. Joka tapauksessa se sitä muuttaa, mutta pahimmassa tapauksessa kun kappele on seuraavan kerran maan lähellä, helmikuussa 2046, se saattaakin olla törmäyskurssilla. Tällaisten uhkien varalle tutkijat kehittelevät parhaillaan toimintatapoja asteroidien rajan muuttamiseksi. Toistaiseksi tunnetuimman asterodintorjuja Bruce Willisin Armageddon –elokuvassa käyttämä metodi, ydinpommi, on yksi mahdollisuus, mutta ”pehmeämpiäkin” konsteja kehitellään. Yksi on asteroidin toisen puolen maalaaminen valkoiseksi. Silloin auringon säteily pikkuhiljaa kääntäisi sen rataa sopivasti ohittavalle linjalle.

Nyt kun helmikuun 15. päivä DA14 suhahtaa ohitsemme, todennäköisesti emme huomaa mitään. Hatuista tai huiveista ei tarvitse pitää kiinni. Periaatteessa asteroidi olisi ehkä mahdollista nähdä hyvillä kiikareilla, mutta siihen tarvitaan aika lailla taitoa ja hiukkanen tuuriakin.

Kuulostaa hurjalta, mutta itse asiassa DA14:n kokoisia asteroideja hujahtaa ohitsemme vähän väliä, useimmat huomataan paljon lyhyemmällä varoitusajalle. Aina joskus joku osuu kohdalle, mutta onneksi todella harvoin. Tämänkokoisia kappaleita arvellaan osuvan maan asutuille alueille kerran vuosituhannessa. Mutta toisaalta, eivät ne kellon tarkkuudella tule.

 

Prisma StudioPrisma Studiossa tiistaina 29.1. klo 20 TV1 puhuttiin asteroidi 2012 DA14:sta. Jari Mäkinen on käynyt ESA:ssa vilkaisemassa ”kohuasteroidia” teleskoopilla. Studiovieraana oli asteroidien tutkimukseen erikoistunut tähtitieteen professori Karri Muinonen. Ohjelmassa puhuttiin myös loppuvuodesta taivaalle ilmestyvästä komeetasta, joka saattaa olla kuuta kirkkaampi –tai häipyä näkymättömiin.

Prisma Studion jakso katsottavana Areenassa:

Prisma Studio Facebookissa:

https://www.facebook.com/prismastudio

 

Nasan yhteenveto DA14:sta:

http://neo.jpl.nasa.gov/risk/2012da14.html

Artikkeli. johon viitattiin eteläpohjalaisten huolen yhteydessä. Juttu on siis erittäin hyvä ja jo silloin vuosi sitten kohua rauhoitteleva. Laukeuden Ursan puheenjohtajan mukaan huomattavasti suurempi riski eteläpohjalaisella on saada lottovoitto kuin asteroidiosuma:

http://www.seinajoensanomat.fi/artikkeli/97722-uhkaako-kohuvaara-seinajokea

Kommentit
  • "On tehty paljon hyviä lääkkeitä hiirille" – Lääkkeiden kehitys on monivaiheista eikä aina riskejä vailla

    Suomessa lääkkeiden sääntely on kuitenkin maailman huippua.

    Koronalääkkeen etsintä on johtanut osittain hätiköityihin päätöksiin. Kun uutta lääkettä testataan, ei kaikkia haittavaikutuksia voi ennalta aavistaa. Suomessa lääkkeiden sääntely on onneksi kuitenkin maailman huippua. Silti esimerkiksi tutun parasetamolin vaikutusmekanismia ei tarkasti tunneta, vaikka sitä on käytetty kipulääkkeenä yli sata vuotta.

  • Avaruuslentojen erikoismies Elon Musk ja hänen lentävät rehusiilonsa

    Kuusi vastausta Elon Muskista ja hänen avaruusyhtiöstään.

    Miljardööri Elon Musk on huimilla visioillaan muuttanut avaruusalaa radikaalisti. Muskin avaruusyhtiön SpaceX:n lähitulevaisuus on hyvin kiinnostavaa aikaa jopa koko ihmiskunnan näkökulmasta: saammeko pikalinjan avaruuteen?

  • Kaasupallo herää unestaan – luvassa roihuja ja ryöpsähdyksiä taivaalla

    Auringossa alkaa taas tapahtua

    Parin vuoden ajan kestänyt rauhallisuus on nyt päättymässä: Auringon pinnalta on havaittu ensimmäiset merkit uuden aktiivisuusjakson alkamisesta. Pian Aurinko on todennäköisesti taas innokkaimmillaan, röyhäyttelee ulos avaruuteen suuria protuberansseja ja sen pintaa koristavat suuret pilkkuryhmät. Tuloksena saattaa olla sähköverkkoja sammuttavia avaruusmyrskyjä ja satelliitteja jumittavia hiukkashyökkäyksiä.