Hyppää pääsisältöön

Miehet loitsivat, joikaavat ja rytmittelevät kuoroperinteen uusiksi

Mieskuorojen ohjelmistoon ovat vaikuttaneet uudet säveltäjät ja tuoreet tulkinnat kansanperinperinteestä. Uudessa kuorokirjallisuudessa on mantranomaisia kuvioita, svengaavaa rytmiikkaa ja muunneltuja tulkintoja.

Tietolaatikko

Juha Holma on vaikuttanut suomalaisessa kuoromaailmassa useiden eri kuorojen johtajana sekä järjestötehtävissä. Näiden toimien ohessa hän on ahkeroinut kuoromusiikin säveltäjänä. Hänen sävellyksiään ja sovituksiaan on Teostossa noin 150 kappaletta ja Sulasolin kustanteita on noin 60 kappaletta. Varsinaiseksi ”hittinumeroksi” on lyhyessä ajassa noussut Mieskuoro Sirkkojen kantaesittämä Löylyloitsu.

Monipuolisena muusikkona Teppo Salakka toimii sekä puhallin- että kuoromusiikin parissa. Hän on puhallintoiminnan lehtori Vantaan musiikkiopistossa ja johtaa monia puhallinorkestereita. Lisäksi hän työskentelee kuorojen ja lauluyhtyeiden johtajana.
Salakka on myös säveltäjä ja sovittaja.

Petri Laaksonen on suuren suosion saavuttanut laulaja-säveltäjä, jonka nuottikynästä on lähtöisin lukuisa määrä iskelmiä, joululauluja, hengellistä musiikkia sekä klassikkorunoilijoiden teksteihin sävellettyjä laulelmia.

Einojuhani Rautavaara on monipuolisimpia ja tuotteliaimpia suomalaisia säveltäjiä kautta aikojen. Hänen kansainvälinen maineensa perustuu pääosin orkesteriteoksiin, joihin lukeutuu mm. kahdeksan sinfoniaa sekä kymmenkunta soitinkonserttoa. Rautavaara on myös merkittävä oopperasäveltäjä, jonka tuotantoon sisältyy toistakymmentä näyttämöteosta. Vokaalimusiikki on muutoinkin ollut hänelle läheinen musiikin laji.

Einojuhani Rautavaara on tunnetusti myös kirjallisesti lahjakas henkilö, jonka tekstivalinnat vokaaliteoksiin kertovat syvällisestä ja laajasta kirjallisesta sivistyksestä. Pelkästään mieskuorolle sävellettyjen yli kahdenkymmenen laulun kirjailijalista on paljon puhuva. Mukana on sellaisia nimiä kuten Toivo Pekkanen, T.S. Eliot, Rainer Maria Rilke, Johann Wolfgang von Goethe, Aaro Hellaakoski, Dag Hammarskjöld, Walt Whitman ja Aleksis Kivi.

Jaakko Mäntyjärvi on pääammatiltaan suomen ja englannin kielen kääntäjä. Hän on myös aktiivinen muusikko ja erityisesti kuoromusiikkiin keskittynyt säveltäjä. Vankan kuorotaustan ansiosta hänellä on taito kirjoittaa laulajaystävällistä ja käytännönläheistä kuoromusiikkia.

Seppo ”Paroni” Paakkunainen on omaleimainen ja värikäs hahmo suomalaisessa musiikkielämässä. Jazzmuusikkona hän on erikoistunut puhallinsoittimiin. Säveltäjänä hän liikkuu luontevasti yli musiikin tyylirajojen ja esityskokoonpanojen. Olennainen osa hänen musiikillista maailmaansa on kiinnostus kansanperinteeseen, kuten saamelaiseen joikuun.

Teksti: Veikko Ylikojola

Juha Holma: Löylyloitsu (Mieskuoro Laulajat / Pekka Nikula 2005)

Kuoromaailman vaikuttajan Juha Holman hitiksi on noussut Löylyloitsu, josta säveltäjä kirjoittaa: ”Mantranomaisen bassokuvion päällä liikkuvat medianttiset kolmisoinnut hallitsevat pitkälti teosta, ja kaikessa yksinkertaisuudessaan ne luovat suorastaan mystisen tunnelman. Tekstin ja sävellyksen vahva kalevalainen ilme on teokselle leimaa-antava. Suomalaiselle sauna on ennen kaikkea puhdistautumispaikka. Tällä kertaa puhdistetaan ennen kaikkea sielua kaikesta pahasta. Viimeinen, järisyttävän crescendon päättävä "furioso"-sihaus taatusti takaa asian!”

Teppo Salakka: Hiprakassa (Helsingin lauluveljet / Viive Mäemets 2010)

Monipuolisena muusikkona tunnetun Teppo Salakan suosituimpia sävellyksiä on laulu Hiprakassa, jonka runo on Eelis Artellin käsialaa. Laulun säveltäjä kirjoittaa: ”Artellin elämäntie kulki karjalaisesta huutolaispojasta rakennusmestariksi, eikä aina helpointa väylää. Itse laulu on toinen osa Eeliksen runoihin säveltämästäni mieskuorosarjasta "Laitapuolen lauluja". Teksti ja musiikki eivät ole todellakaan hilpeitä, vaan kyseessä on yksi synkimmistä juomalauluista. Onkohan tässä sukulaisuutta Bellmanin päältä iloisiin mutta sisältä tummiin lauluihin? Loppumetreilläkään ei orjan lieka ole irti, vaan pelkästään löysemmällä, ja ainoastaan sielu voi nousta arkitodellisuuden yläpuolelle. Toki teoksen voi laulaa humoreskinakin, kuten joskus tehdäänkin, mutta jotain alkuperäisestä ajatuksesta jää silloin puuttumaan. Pelkään pahoin teoksen heijastavan jotain suomalaisen miehen pakotetusta ilonpidosta.”

Petri Laaksonen: Täällä Pohjantähden alla (Petri Laaksonen & Ylioppilaskunnan Laulajat / Matti Hyökki 1997)

Yksi laulaja-säveltäjä Petri Laaksosen hittisävelmistä on laulu Täällä Pohjantähden alla. Laulun syntymiseen vaikutti omalla tavallaan levytuottaja Jaakko Salo, joka kannusti tekstientekijä Turkka Malia ja Petri Laaksosta tekemään yhteistyötä uusien laulujen aikaansaamiseksi. Malilla oli valmiina iso pino tekstejä, mukana jo lukioiässä kirjoitettu Täällä pohjantähden alla –teksti. Laaksonen kertoo: ”Eräänä märkänä ja lohduttoman pimeänä syysiltana 1989 syntyi sitten sangen helposti sävel Turkan yksinkertaiseen ja koskettavaan tekstiin. Olin heti kovasti mieltynyt lauluun ja jammailin sitä tämän tästä vain omaksi ilokseni.” Yleisön tietoisuuteen laulu nousi säveltäjän esittämänä Tapsan tahdit –laulelmakilpailussa 1991, kun esitys sai toisen palkinnon. YL:n johtajan Matti Hyökin yhteydenoton jälkeen laulu päätyi myös kuoron ohjelmistoon säveltäjän sovituksena. Levyesityksen itseoikeutettu laulusolisti oli Petri Laaksonen. Täällä Pohjantähden alla oli pari vuotta myöhemmin laulaja-säveltäjän ensimmäisen sooloalbumin nimikkokappale. Laaksonen toteaakin, että ”tämä laulu on ollut erittäin merkittävä urani ja koko elämänikin kannalta. Sellaista juhlaa tai konserttia ei ole tainnut ollakaan, jossa en olisi laulua laulanut.”

Einojuhani Rautavaara: Laulaja (Helsingin poliisilaulajat / Matti Hyökki 1977)

Einojuhani Rautavaara on monipuolisimpia ja tuotteliaimpia suomalaisia säveltäjiä, jonka repertuaariin kuuluu niin orkesteriteoksia kuin oopperaa. Laajojen kuoroteosten lisäksi Einojuhani Rautavaara on säveltänyt runsaasti pienimuotoisia teoksia kaikille kuorotyypeille. Varhaisimpia niistä on Laulaja-niminen teos mieskuorolle vuodelta 1956. Tuohon aikaan Rautavaara opiskeli New Yorkissa. Teos on omistettu amerikansuomalaiselle kuorolle ”New Yorkin Laulumiehet”, jota siihen aikaan johti Yleisradion kirjeenvaihtajana myöhemmin toiminut Jussi Himanka. Kalevalaisessa hengessä sävelletyn laulun teksti on peräisin kansalliseepoksemme viimeistä runosta, tarkemmin sanottuna sen lopetussanat.

Einojuhani Rautavaara: Legenda (Talla / Pasi Hyökki 2008)

Eino Leinon runoon on sävelletty laulu Legenda on ainoa 1980-luvulla syntynyt Einojuhani Rautavaaran mieskuoroteos. Sävellys on omistettu suomalaisen mieskuorolaulun monitoimimiehelle Uolevi Lassanderille. Tässä tapauksessa hän itse valitsi tekstin ja toivoi, että Rautavaara säveltäisi siitä perinteisen mieskuorosävellyksen. Tuloksena syntyi svengaavaa rytmiikkaa ja etenkin bassoille vaativia intervallihyppyjä sisältävä teos. Voisi hyvin kuvitella Rautavaaran mieltyneen Lassanderin runovalintaan. Leinon hienovaraista huumoria sisältävässä runossa kerrotaan, kuinka Herra ynnä pyhä Pietari saapuivat kesäiltana Suomenmaahan. Pietari ihmetteli maan karuutta, mutta Herra pani merkille ihmisten sydämen lämmön. Herran hiljainen hymy muutti luonnon lempeämmäksi. Kun kesäiltoina istahtaa koivun alle, voi aistia Herran hymyn yhä liikkuvan vetten päällä.

Jaakko Mäntyjärvi: Pseudo-Yoik NT (Pohjan laulu / Mihkel Koldits 2010)

Jaakko Mäntyjärven läpimurtoteos oli Tapiolan Kamarikuoron tilauksesta syntynyt Pseudo-Yoik vuodelta 1994. Tämä sekakuorolle sävelletty ääni-iloittelu tuli niin suosituksi, että säveltäjä teki siitä kolme vuotta myöhemmin versiot myös naiskuorolle ja mieskuorolle. Sävellyksen nimi viittaa saamelaisuuteen, mutta Mäntyjärvi kiistää yhteyden ja kirjoittaa: ”Pseudo-Yoikilla ei ole mitään tekemistä aidon saamelaisjoiun kanssa; se on suunnilleen yhtä autenttista kuin paikallisväri bel canto –oopperassa. Yhteys löytyy pikemminkin siitä, että tämä teos on sanokaamme vaikka vaikutelma stereotyypistä – siitä stereotyypistä, jonka useimmat suomalaiset yhdistävät Lappiin ja saamelaisiin. Tekstin ainoa tarkoitus on antaa muotoa musiikille, ja niin ollen sen sisältö on merkityksetön.”

Seppo Paakkunainen: Dalvi duoddar luohti (Mieskuoro Sirkat / Juha Holma & Ylioppilaskunnan laulajat / Matti Hyökki 1998)

Olennainen osa Seppo ”Paroni” Paakkunaisen musiikillista maailmaa on kiinnostus kansanperinteeseen, kuten saamelaiseen joikuun. Paakkunainen kertoo: ”Tein vuosina 1972-2001 yhteistyötä Saamen merkittävimmän multitaiteilijan Nils-Aslak Valkeapään kanssa kiertäen esittämässä uutta saamelaista joikua monella mantereella. Näiden jutaamisten aikana kuuntelin satoja tunteja joikun alkuperäisiä ja muunneltuja tulkintoja. Sovitin Esa Kotilaisen kanssa Valkeapään uuden joikun Lillehammerin talviolympialaisten 1994 avajaismusiikiksi. Siitä esityksestä innostui kuoronjohtaja Matti Hyökki. Hän tilasi YL:lle minulta joikuteoksen, jonka ensiesitys oli 1995. Olen pääasiassa säveltänyt Dalvi duoddar luohti (Talvitunturin joikha) -laulun, mutta käyttänyt mukana myös joikufragmentteja. Teos soi kokonaisuudessaan tunturisaamelaisessa duuripentatoniikassa. Tietojeni mukaan sävellykseni on ollut kestohitti YL:n ulkomaisilla kiertueilla. Tämä teos on yksi niistä harvoista yli tuhannesta teoksestani, jotka ovat Teoston rekisterissä ja johon olen melkein tyytyväinen.”

Teksti: Veikko Ylikojola ja Elina Yli-Ojanperä

Kommentit
  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

  • Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä – pianisti Meri Louhos muistelee

    Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

    Nimetön ja näkymätön vaalea pianisti oli hankkinut laajan säestysrepertuaarin, kun lehti-ilmoituksessa haettiin osallistujia kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan. Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Meri Louhoksen radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

  • Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee

    Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

    Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.

  • Veli Vänä ja Veli Peltsi satuilivat radiossa lyhyitä perinnetarinoita

    Kuulemme perinteikkäitä satuja Euroopasta ja kauempaakin.

    Ylen Ykkösellä kuultiin vuonna 1992 lyhyitä sovituksia yhdysvaltalaisen Joel Chandler Harrisin luomista eläintarinoista sekä Grimmin veljesten keräämistä kansansaduista. Mahtuipa joukkoon yksi kotimainenkin perinnetarina. Satusetinä toimivat muun muassa Nalle Puhien sekä Pekka Töpöhäntien elävöittäjinäkin kunnostautuneet Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.

  • Tilaa tiedolle ja harrastamiselle – kirjastoissa rakennetaan demokratian kivijalkaa

    1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto vie tiedon valtatielle

    Kun tv-arkiston kokoelmista etsitään ohjelmia kirjastoista, ollaan todellisen metatiedon ja metatason äärellä. Elävän arkiston koosteen kirjastoissa asuu tieto ja sivistys sekä suomalaisten yhtäläinen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. 1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto on väylä tiedon valtatielle ja kirjastoauto nopea laajakaista ennen internetin valtakautta. Kirjastossa rakentuu demokratian kivijalka, ja se on myös avoin tila ajattelulle ja harrastamiselle.

  • "So you think you can stone me and spit in my eye!" – Luuletko tuntevasi Queenin kappaleet? Testaa tietämyksesi

    Tunnetko suosikkiyhtyeen kappaleet?

    Satoja miljoonia myytyjä levyjä. Bändin jokaisen jäsenen säveltämiä listaykkösiä. Platinaa, kultaa ja korvamatoja. Brittiläinen Queen on kiistatta yksi historian suurimmista yhtyeistä. Mutta tunnetko Sinä suosikkiyhtyeen kappaleet? Elävä arkisto kokosi kolmetoista Queenin biisiä tunnistettavaksi visaiseen lyriikkatestiin.

  • "Päivät ovat yhtä pieniä kaikkialla ja niiden muoto on suppilon" – Leena Krohnin teokset sykähdyttävät myös radiossa

    Leena Krohnin radiodraamoissa kohtaavat tuttuus ja vieraus.

    Leena Krohn on raskaansarjan kirjailija, esseisti ja – asiaa selvittäneen yleisradioyhtiön mukaan – myös arvostettu ajattelija. Krohnin viiden vuosikymmenen mittaisen kirjailijanuran herkkupaloista on päästy ajoittain nauttimaan myös radioiden äärellä. Näistä neljä on nyt julkaistu uudelleenkuultavaksi Areenaan.