Hyppää pääsisältöön

Anselm Hollo oli Suomen etäispääte beat-runouteen

Anselm Hollon Lontoosta vuonna 1960 lähettämä runotervehdys antoi aavistuksen siitä, miltä maailmalla huudossa ollut beat-lyriikka olisi saattanut kuulostaa suomeksi. ”Square on skvääri, hep on sfääri.”

Tietolaatikko

Anselm Hollon isä oli suomentajana tunnettu professori J. A. Hollo. Anselm Hollon esikoisteos Sateiden välillä ilmestyi vuonna 1956. Kaikkiaan hän julkaisi eläessään 35 useimmiten englanninkielistä runoteosta. Hänen tärkeisiin suomennostöihinsä kuuluvat mm. beat-kuuluisuus Allen Ginsbergin Kuolema van Goghin korvalle (Pentti Saarikosken ja Matti Rossin kanssa), Huuto ja muita runoja (Matti Rossin kanssa) sekä John Lennonin teokset John Lennon panee omiaan ja Hispanialainen jakovainaa. Kääntäjänä Hollo on ennen kaikkea englannintanut ja saksantanut etenkin suomalaista ja skandinaavista kirjallisuutta, mm. Pentti Saarikoskea, Mirkka Rekolaa, Veijo Mereä, Antti Tuuria, Paavo Haavikkoa ja Rosa Liksomia.

Lisätietoa: ks. Anselm Hollon muistokirjoitus HS 31.1.2013

Runoilija ja kääntäjä Anselm Hollo (1934—2013) muutti jo 1950-luvulla Keski-Eurooppaan ja sittemmin Englantiin, jossa hän työskenteli BBC:n palveluksessa. Hän tutustui varhaisessa vaiheessa amerikkalaiseen beat-runouteen ja teki sitä Suomessakin tunnetuksi.

Vuonna 1960 beat-ilmiö ylsi myös Yleisradion kulttuuriohjelmiin. Oheisessa näytteessä Pekka Lounela esittelee Hollon ”amerikkalaisen beat-sukupolven aidoksi tulkiksi” ja Englannin ”angryjen” eli ”vihaisten nuorten miesten” hengenheimolaiseksi. Viimemainitut olivat beat-sukupolven eurooppalainen vastine, nuorten kirjailijoiden joukko, joka kritisoi perinteellisen brittiläisen elämänmuodon pysähtyneisyyttä.

Hollon hilpeässä beat-runossa hepcatit eli beatnikit ja jazzdiggarit ovat kotoisesti ”hepokatteja” ja hipsterit ”hippiäisiä”. Hyvään beat-henkeen mukana ovat vertailuryhmänä "squaret" eli tavalliset normikansalaiset. Toisena runona kuullaan Ohjelmaruno, jonka leikittelevän pilkan kohteena on fiktiivinen, modernia runoutta karsastava kriitikko ”Risto A. Tarkia”.

Vuonna 1966 Hollo tallentui tv:n kuvanauhalle Lahden kirjailijakokouksessa. Mukkulassa pitämässään esitelmässä hän totesi kirjailijoiden työskentelevän parhaiten ”luonnottomassa” ympäristössä. Luonnonkauniissa miljöössä heillä on taipumus antautua "laiskotteluun ja muuhun epäproduktiiviseen toimintaan".

Timo Hämäläinen haastatteli Holloa Mukkulassa 19 vuotta myöhemmin luonnehtien tätä "suomalaiseksi runoilijaksi, joka kirjoittaa amerikaksi isoja runoja pienillä kirjaimilla ja &-merkeillä". &-merkin käyttö oli lainaa 1700-luvun runoilijalta William Blakelta.

Hollo oli 1960-luvun lopulla asettunut pysyvästi Yhdysvaltoihin. Hän kertoo tuntevansa pienen kansan edustajana yhteyttä amerikkalaiseen alkuperäisväestöön. Runoilijatoveri Gary Snyder uskoikin suomalaisugrilaisten ja Pohjois-Amerikan intiaanikansojen kuuluvan samaan "transsiperialaiseen" kulttuuriin.

Hollo oli isänsä J. A. Hollon tavoin ahkera kääntäjä. Hän käänsi englanniksi mielellään etenkin pohjoismaista kirjallisuutta, mm. Paavo Haavikkoa, jota kehuu haastattelussa Nobel-palkinnon arvoiseksi. Tämä oli melodinen, älykäs ja "valmis kontroverssiin", kiistoihin ja hankauksiin. Mukkulan kirjailijakokouksen teema "Onko vakavuus kriisissä" hersyttää runoilijasta naurun.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.