Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Vain kilpailuttamalla saa silmälaseille oikean hinnan

silmälasit
silmälasit Kuva: hobitnjak/ Shutterstock silmälasit

Silmälasien tarjouskaupassa pelataan kovilla. Kun yksi ALE päättyy, seuraava alkaa. Lasit saa jopa parin kympin sisäänvetohintaan. ”Kahdet lasit yksien hinnalla” alkaa olla enemmän sääntö kuin poikkeus. Silti kaikkien Suomessa myytyjen silmälasien keskihinta on 245 euroa.

On helppo päätellä, että vain harva saa hankittua lasit alle satasella. Otin selvää, voiko villin hinnoittelun vauhdissa pysyä.

Suomen silmälasikaupassa on kolme isoa toimijaa. Markkinaosuuksissa Instru Optiikka on selvä ykkönen. Se omistaa Nissenin, Instrumentariumin ja Keopsin. Silmäasema on isoista ketjuista toiseksi suurin, hieman Specsaversin edellä.

Kuvassa on laskettu yhteen yksityisten optikkoliikkeiden ja pienempien ketjujen, kuten Synsamin ja Fenno Optiikan osuus. Se on viime vuosina laskenut, mutta on edelleen kohtuullisen iso. Rilliostoksia tehdään vielä vähän ulkomailta tai vain netissä myyvistä liikkeistä.

Hämäävän halvat kehykset

Kehysten valintaan käytetään aikaa. Pelkät kehykset ovat usein tarjouksessa.

Mutta kehys-ALE hämää: Jos kehykset saa puoleen hintaan, lasien koko hintaan tulee alennusta vain viideosa, noin keskimäärin. Keskiverto-ostoksessa maksetaan nimittäin linsseistä selvästi enemmän kuin kehyksistä.

Kuluttajavirasto ja optikkoala sopivat vuonna 2010 pelisäännöistä, joilla harhaanjohtavan markkinoinnin piti loppua. Silti lasien kokonaishinnat loistavat yhä poissaolollaan useimmissa mainoksissa. Optikkoliikkeiden nettisivuillta löytyy kyllä hintalaskureita, joilla koko hinnan saa selville. Se ei kuitenkaan riitä.

Muutkin harhaanjohtavat ALE-käytännöt jatkuvat. Esimerkiksi ilmaisilla näöntarkastuksilla houkutellaan väkeä myymälään. Joka ei osta laseja, saa maksaa reseptistä kymmeniä euroja. Parin kympin sisäänvetohinnat taas koskevat vain hyvin pientä osaa kehysvalikoimasta.

Pakko ostaa uutta

Voisin säästää, jos laitattaisin uudet linssit vanhoihin pokiin. Kaunis ajatus - mutta ainakin isommat ketjut melkein pakottavat ostamaan uudet sangat. Esimerkiksi Instrumentarium perii moniteholinssien asentamisesta vanhoihin kehyksiin vähintään 80 euroa.

Vanhoihin sankoihin saa uudet linssit helpoimmin pienistä optikkoliikkeistä.

Optikko tietää

Optikkomestari Heikki Kaseva tuntee alaa vuosikymmenten ajalta. Nyt hän on eläkkeellä ja opettaa tulevia optiikan ammattilaisia. Hän varoittaa ostosreissun haasteista:

- Vaihtoehtoja on valtavasti. Tarjolla on kymmeniä erilaisia linssejä. Niissä on niin paljon pieniä eroja, että tavallisen ihmisen asiantuntemus ei voi mitenkään riittää.

Silmät kuuluvat ihmisruumiin monimutkaisimpiin osiin. Siksi optikon ammattitaitoon on syytä luottaa.

Harmi vain, että optikkoon törmää isoissa ketjuissa yhä harvemmin. Optikko kyllä suorittaa näöntarkastuksen. Mutta linssit saattaa kaupata myyjä, jolla ei välttämättä ole koulutusta optiselle alalle.

Pikkupräntin sanomaa

Rilliostoksille pitää valmistautua hyvillä laseilla. Muuten mainosten pikkupränttiä ei näe. Tv-mainoksissa hyvä näkökään ei auta, kun kaupan ehdot vilahtavat pienellä ohi.

Rilliostoksille pitää valmistautua hyvillä laseilla. Muuten mainosten pikkupränttiä ei näe.

Pikkupräntistä selviää, että halvimpaan hintaan saa vain vakioyksiteholinssit. Mutta mitä vakiolinssi tai peruslinssi tarkoittaa, onkin toinen asia.

- Vakioinssi on yhtä laadukas kuin muutkin. Se on optisesti hiottu linssi, ei mikään valmislasiin prässätty linssi, jollaisia huoltoasema-lukulaseissa on, Specsaversin optikko Erkki Tala vakuuttaa.

Hintakisassa Specsaversin kovin haastaja on Nissen. Sen omistajalla Instru Optiikassa kuvataan asiaa aivan toisin sanoin:

- Kun viestintä markkinoilla on ollut sitä, että halutaan näyttää halpaa hintaa, olemme ottaneet nämä halvimmat linssit valikoimiimme. Käsittelemättömät peruslinssit ovat verrattavissa huoltamolaseihin. Ainoa ero on, että meiltä linssit saa omilla vahvuuksilla molempiin silmiin. Emme suosittele näitä laseja jatkuvaan käyttöön, Instru Optiikan toimitusjohtaja Catarina Fagerholm sanoo.

Yksilölliset lasit?

Rilliostoksilla törmää muihinkin sanoihin, joiden merkitys vaihtelee optikkoliikkeestä toiseen. Näiden sanojen kohdalla kannattaa aina kysyä lisää:

  • pakettihinta
  • varastovoimakkuudet
  • teräväpiirto
  • yksilöllisyys

Luulin, että kun valitsen kehykset itse ja tilaan lasit omiin voimakkuuksiini, saan jotain yksilöllistä. Olin väärässä. Optikkoliikkeiden markkinointikielessä ”yksilöllinen” tarkoittaa useimmiten sitä, että linssit hiotaan aiempaa tarkemmin kehysten muodon ja lasien käyttäjän liikkeiden mukaan.

Siksi kalleimmat moniteholinssit valinnut saa vastata tällaisiin kysymyksiin: Käännätkö enemmän silmiä vai päätä? Katsotko ulkona kävellessäsi suoraan eteenpäin, jalkoihin vai taivaaseen?

Optikkomestari Heikki Kasevaan myyntivaltti ”yksilöllisyys” ei täysin uppoa:

- Uusilla tietokonetekniikoilla pystytään hiomaan linssin molemmat pinnat, sekä etu- että takapinta täysin yksilöllisesti. Tällaisessa on kyllä hyötynsä – mutta silmälasien käyttäjän kannalta täyden yksilöllisyyden hyödyt ovat marginaalisia.

Kalleimmat moniteholinssit valinnut saa vastata tällaisiin kysymyksiin: Käännätkö enemmän silmiä vai päätä? Katsotko ulkona kävellessäsi suoraan eteenpäin, jalkoihin vai taivaaseen?

Kaseva muistuttaa, että uusi tarkka tekniikka asettaa vaatimuksia linssien asennukselle:

- Linssejä saatetaan myydä parempilaatuisina, mutta vanhalla asennusajattelulla. Se voi johtaa huonompaan tulokseen kuin vanhalla linssillä.

Suomalaiset innostuvat helposti uudesta tekniikasta. Se näkyy linssien hinnoittelussa. Uusimman hiontatekniikan linssiparista saa maksaa 100-200 euroa enemmän kuin pykälää alemmasta hintaluokasta.

Monitehot yhä nuoremmille

Minun kannattaisi valita monitehojen sijaan kaksiteholinssit. Ne ovat monitehoja halvempia ja näköalueiden reunat vääristyvät vähemmän. Mutta turhamaisena en halua, että ”lukuikkuna” erottuu linssistä. Kaksitehoja myydäänkin Suomessa aina vain vähemmän.

Moniteholasien kaupassa liikkuu raha. Hinnat ovat keskimäärin kaksi kertaa korkeammat yksiteholaseissa. Monitehoja myydään silmälaseista reilusti alle puolet, mutta ne tuovat myyntituotoista kaksi kolmasosaa.

Moniteholasien kaupassa liikkuu raha.

Moniteholinssejä pidettiin ennen vain keski-ikäisten ja sitä vanhempien juttuna. Nykyään monitehoja kaupataan yhä nuoremmille: 20-40-vuotialle näyttöruudun äärellä nököttäville. Silloin käytetään kiertoilmaisuja, kuten ”harjoitusmonitehot” tai ”Young Style”.

Kuvien katselua

Monitehojen ostaja saa kaupoissa eteensä näköaluekuvia. Sitä mukaa, kun tarkan näkemisen alue kuvassa levenee, linssien hinta nousee.

Eri liikkeiden kuvia on kuitenkin hankala verrata keskenään. Näköalueluokkien määrä vaihtelee liikkeestä toiseen. On kolmea, neljää tai viittä eri luokkaa. Ostoskierroksellani törmäsin tällaiseenkin eroon: Pienen optikkoliikkeen esitteessä kaikki näköalueet näyttivät kapeammilta kuin isompien ketjujen kuvissa.

Halusin vertailla suunnilleen samanlaisten moniteholinssien hintaa. Hämmennyin, kun hinnat vaihtelivat jopa saman omistajan eri ketjuissa. Instrumentariumissa näköalueeltaan toiseksi parhaat, kovalla ja heijastamattomalla pinnalla käsitellyt ja kerran ohennetut linssit maksoivat 459 euroa. Nissen kuuluu samaan yritykseen. Siellä samoilla ominaisuuksilla varustetut, toiseksi parhaan luokan linssit sai reilusti halvemmalla: 300 eurolla. Instru Optiikan Catarina Fagerholm selittää syyn:

- Nissenin paras linssi vastaa Instrumentariumin valikoimissa vähän keskitasoa yläpuolella olevaa linssiä. Nissenin valikoiman laatuvaatimukset ovat siis jonkun verran kapeammat kuin Instrumentariumissa.

Laatueroja siis on. Tämä näkyy varsinkin hintasotaa käyvien Nissenin ja Specsaversin valikoimissa. Eri asia on, tarvitsenko sitä kaikkein uusinta ja kalleinta linssiä.

Hinnat vaihtelivat jopa saman omistajan eri ketjuissa.

- Silmälasien pitomukavuuden kannalta olennaista on, että lasit muodostavat kuvan, johon on jo tottunut. Vaikka on kuinka huippuluokan linssit, ne voivat olla selvästi erilaiset kuvaukseltaan kuin aikaisemmat linssit. Silloin ne eivät välttämättä ole hyvät, optikkomestari Heikki Kaseva sanoo.

Jos ei tiedä, millaiset linssit nykyisissä laseissa on, linssien laserkaiverrukset saattavat auttaa. Kaikissa hyvälaatuisissa linsseissä on kaiverrukset. Lasien käyttäjä ei niitä erota, mutta optikon laitteilla laser näkyy.

Halvemmalla hyvää

Minun moniteholinsseissäni oli valtava hintahaarukka. Linssit -3:n voimakkuudella samoilla ”lisäherkuilla” (kova ja heijastamaton pinta, yksi ohennus) ja suunnilleen samalla näköalueella maksoivat eri liikkeissä 200:sta yli 600 euroon.

Hintojen vertailu on hankalaa, koska linssien pinnoitteet, ohennukset ja monitehojen tarkan näkemisen alueet paketoidaan usein yhteen. Yksittäisen käsittelyn hintaa on vaikea hahmottaa.

Pinnoitteiden valikoima ahdistaa myös. Pitäisikö ottaa kova vai ”ultrakova” pinta? Heijastuksenesto vai ”hyvä heijastuksenesto”?

Osa hinnaneroista johtuu laatueroista. Esimerkiksi: Mitä enemmän linssejä ohennetaan, sitä kalliimpaa linssimateriaalia niihin käytetään.

Silti korkeimmissa linssihinnoissa on varmasti mukana mielikuvalisää. Hiukan halvemmallakin saa hyvää:

- Noin 150 euron hintaluokassa per linssi on monia hyviä moniteholinssejä, joiden käyttöominaisuudet on koettu jo parinkymmenen vuoden ajan. Jos tällaisiin linsseihin on vielä tottunut, vielä paremmalla syyllä tulisi hankkia sellaiset, Heikki Kaseva neuvoo.

Itsenäinen optikkoliike palvelee

Parasta palvelua saa usein pienissä optikkoliikkeissä, niissä kun ei ole ruuhkaa.

Espoolaisen Optica-liikkeen Esa Puhakka ei pysty kisaamaan ketjuja vastaan mainoksilla tai halpahinnoilla. Hän on lakannut myymästä ns. vakio- tai peruslaseja, joilla hintakisaa käyvät ketjut vetävät kansaa kauppaan. Moniteholasinsa Puhakka on paketoinut kolmeen hinta- ja laatuluokkaan.

Hän myöntää, että linssien lisäkäsittelyt saattavat verottaa niiden muita ominaisuuksia:

- Jos halutaan vaikka mahdollisimman leveää lukualuetta, se tarkoittaa sitä, että linssien laita-alueissa on enemmän vääristymiä. Ja kun linssiä ohennetaan, se huonontaa esimerkiksi värihajontaa. Siksi suosittelen aika varovasti suurimpia ohennuksia, Esa Puhakka kertoo.

Globalisaatio jyllää

Entä jos yrittäisi ostaa mahdollisimman kotimaiset lasit? Isot nettikaupat voi unohtaa saman tien. Esimerkiksi ruotsalaisen Favoptic-nettikaupan lasit tehdään kokonaan Kaukoidässä.

Suomalaisia kehyksiä saa kauppojen hyllystä turhaan hakea. Kuopiolainen Tiara lopetti sarjatuotannon vuonna 2010 ja tekee enää erikoiseriä. Tamperelainen Kraa-Kraa valmistaa puisia kehyksiä, mutta myynti on hyvin pientä.

Suomessa toimivista isoista kaupan ketjuista vain Silmäasema on enää suomalaisessa omistuksessa. Heidän linssinsä tulevat kolmen suuren valmistajan tehtailta ”eri maista”.

Specsaversin päämaja on brittiläisessä veroparatiisissa. Sen linssit hiotaan Iso-Britanniassa, Unkarissa ja Japanissa. Kehyksiin ne kiinnitetään Unkarissa.

Instrumentarium ja Nissen taas kuuluvat hollantilaiseen ryhmään, joka toimii 40 maassa ja hankkii tuotteensa keskitetysti. Instru Optiikan liikkeiden linssit hiotaan vahvuuksille Saksassa, Ranskassa ja Kaukoidässä. Kehyksen muotoon linssit hiotaan Virossa. Kehyksiin linssit kiinnitetään joko Suomessa myymälässä tai Virossa.

Liedossa hiotaan

Silmälasien linssejä hiotaan vielä muutamalla paikkakunnalla Suomessa. Raakalinssit eli linssien aihiot tulevat kyllä tännekin ulkomailta, valtaosa Kaukoidästä.

Varsinais-Suomen Liedossa toimii Piilosetin tehdas. Piilosetin linssejä myydään mm. itsenäisissä optikkoliikkeissä ja joissakin Silmäaseman myymälöissä.

Linssien perinteinen valmistustekniikka on edelleen käytössä myös Piilosetilla. Tekniikka perustuu siihen, että linssiaihiot on hiottu etupinnaltaan valmiiksi. Esimerkiksi monitehojen liukuva eli progressiivinen ominaisuus on valmiina raakalinssin etupinnassa. Takapinta hiotaan sitten asiakkaan tarkemmille mitoille.

Valtaosa Piilosetin tuotannosta on kuitenkin ns. yksilöllisiä moniteholinssejä. FreeForm-tekniikalla liukuvat vahvuudet hiotaan linssin takapintaan, lähemmäs silmää. Tämä tekniikka on kehitetty 90-luvun lopussa ja Liedossa sitä on käytetty vuodesta 2006.

Piilosetin toimitusjohtaja Seppo Isomäki toivoo silmälasien markkinointiin tolkkua:

- Kuluttaja ei oikein osaa erottaa, minkä tasoinen tuote mikin tuote on. Toivoisin, että kun myydään perustuotteita, niin niitä ei kuvattaisi huipputuotteiksi.

Toistaiseksi rillikaupassa jatkuu varsin villi hinnoittelu.

Silmälasiostoksilla voi säästää, jos pystyy kiertelemään monessa liikkeessä, vertailemaan ja kilpailuttamaan hintoja. Ja jos kaupassa ehdotetaan linssityypin vaihtoa kaikkien uusimpiin ja kalleimpiin monitehoihin, kannattaa harkita kahteen kertaan.

Päivitetty 28.8.2014: Ulkoasukorjauksia

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.