Hyppää pääsisältöön

Miksi jotkut ihmiset ovat taikauskoisia ja toiset eivät?

Musta kissa. Kuva. Susanna Lyly/Yle

Kierrätkö tikapuut vai käveletkö niiden ali? Teetkö juhannustaikoja? Uskallatko lähteä lentomatkalle perjantaina 13. päivänä? Mikä tekee ihmisestä taikauskoisen?

Jos näet mustan kissan...

Kissa kävelee tien poikki musta turkki kauniisti auringossa kiiltäen. Huomioin: musta kissa kulkee tien yli. Mitä teen: jatkanko matkaani kiinnittämättä kissaan sen enempää huomiota, mietinkö, olisiko syytä sylkäistä varmuuden vuoksi, vai pysähdynkö peräti vaivihkaa syljeskelemään olkani yli? Palaako asia mieleeni jos myöhemmin päivällä saan huonoja uutisia?

Tohtorikoulutettava Tapani Riekki tekee tutkimusta Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisessä  tiedekunnassa arkiajattelun ryhmässä.

– Tuo on tyypillinen esimerkki tilanteesta, jossa meillä on intuitiivisen ja analyyttisen ajattelun ristiriita. Tietoisesti voimme ajatella, ettei ole mitään järkeä sylkäistä, mutta samalla meissä herää jostain assosiaatio, että pitäisi sylkäistä… Ihmisillä on kaksi eri tapaa ajatella ja tässä kaksi eri prosessia siis kilpailee keskenään siitä, kumpi ottaa vallan tilanteessa. 

Mieli ja aine sekaisin

Tapani Riekki kuuluu dosentti Marjaana Lindemanin johtamaan arkiajattelun tutkimusryhmään. Ryhmä on tutkinut mm. suomalaisten suhtautumista taikauskoon ja paranormaaleihin uskomuksiin. Joidenkin tutkimusten mukaan noin 18 % suomalaisista uskoo horoskooppeihin ja 36 % pitää telepatiaa mahdollisena. Aivan harvinaisesta ilmiöstä ei siis ole kyse.

Ryhmä tutkii myös paranormaaleihin ilmiöihin uskomista. – Paranormaaleihin uskomuksiin kuuluu taikauskon lisäksi yliluonnolliset ja paranormaalit ilmiöt. Ne ovat lähellä toisiaan ja niihin liittyy taipumus sekoittaa mieleen ja fysiikkaan liittyviä ominaisuuksia, elollisen ja elottoman sekoittamista. 

Tutkijat puhuvat ydintiedon sekaannuksesta. – Ydintieto on hyvin varhain omaksuttua tietoon esimerkiksi siitä, mitä on mieli. Eli lapsi oppii ymmärtämään että toisilla ihmisillä on eri ajatukset kuin hanellä itsellään tai että esim pahaa kaalikeittoa ei pysty muuttamaan hyväksi. Eli kaalikeitto on fyysinen asia, jota ei psyykkisellä, ajatuksella suoraan vaikuttamaan.

Lapsuudessa opitaan että eläimet ja ihmiset ovat eläviä ja toimivat, että esineet eivät ole eläviä, että ihmisillä on ajatuksia, joita muut eivät tiedä ja että omilla ajatuksilla ei voi vaikuttaa esineisiin. Vaikuttaa siltä, että taikauskoisemmilla henkilöillä nämä kategoriat sekoittuvat; eloton saa elollisen ominaisuuksia tai mielellä pystytään vaikuttamaan elottomiin asioihin. 

– Taikauskossa sekoitetaan mieltä ja fysiikkaa toisiinsa, yleensä niin että sitä mieltä löytyy vähän kaikkialta. Eli kaiken takana asuu agentti eli henkilö joka toimii intentionaalisesti 

Kognitiivinen tyyli selittää taikauskoa

Minkälaiset ihmiset sitten uskovat ja minkälaiset eivät? Taikauskoisuutta tutkitaan mm. esittämällä koehenkilöille väitteitä ja kysymällä kuinka paikkansa pitävinä he niitä pitävät. Väittämä voi koskea esimerkiksi kohtalon osuutta jossakin tapahtumassa.

Ryhmän tutkimuksissa on huomioitu joukko muuttujia, on tarkasteltu koehenkilöiden suhdetta uskontoon, koulutustaustaa, ikää, sukupuolta, vanhempien suhdetta uskomuksiin. Iällä, sukupuolella, koulutuksella tai tiedon määrällä ei ollut merkitystä suhteessa taikauskoon. Suurin ero löytyi ajattelutyylistä:

– Keskeinen tekijä on ihmisen kognitiivinen tyyli, eli se onko intuitiivinen vai analyyttinen. Koulutus ei juuri siihen vaikuta, eivät myöskään sellaiset negatiiviset kokemukset kuin esimerkiksi avioero tai työttömyys. Kuoleman uhka lisää taikauskoa, mutta vain hieman.

Intuitiivinen ja analyyttinen ajattelu

– Analyyttinen ajattelu tarkoittaa kykyä kyseenalaistaa ja tietoisesti käydä läpi asioita mielessä: voidaan kysyä että miksi ajattelin tätä, no se ajatus syntyi tästä ja tästä. Intuitiivinen ajattelu taas on sellaista että se vaan pomppaa mieleen, me ei voida suoraan sanoa mistä se tulee, sille ei voi mitään eli se ei ole tahdonalaista.

– Esimerkiksi ruokamyrkytystä voi seurata ällötys myrkytyksen aiheuttanutta ruokaa kohtaan. Sille ei voi mitään, vaikka se ällötys olisikin järjenvastaista. Analyyttinen ajattelu voi jopa selittää intuiviivista ajattelua, mutta ei pääse sitä välttämättä muuttamaan.

Enemmän intuitiivisesti ajattelevat ovat taikauskoisempia kuin enemmän analyyttisesti ajattelevat.

Mutta analyyttinen ja intuitiivinen ajattelu eivät ole ääripäitä. -Ihminen voi olla molempia ja ihminen tarvitsee molempia ajattelutapoja, intuitiivinen ajattelu on nopeampaa, ja analyyttinen, no, analyyttisempaa.

Aivokuvantaminen tutkimuksen apuna

Riekki tutkii tällä hetkellä miten tiedon käsittely ja ajattelu eroavat taikauskoisilla ja ei-taikauskoisilla henkilöillä. Hän käyttää tutkimuksessaan menetelmänä myös aivokuvantamista.

– Koehenkilöille esimerkiksi näytetään videoita, joissa on satunnaisia tapahtumia. Sitten verrataan miten aivot prosessoivat tietoa ja kysytään jälkikäteen, kuinka tarkoituksenmukaisesti kappaleet liikkuivat ja katsotaan sitten että miten sitä satunnaista liikettä havaitaan ja mihin aivoissa liittyi arvio siitä, oliko se tarkoituksellista vai ei.

Toisessa tutkimuksessa testattiin koehenkilöiden valmiutta nähdä esimerkiksi kasvojen kaltaisia kuvioita eri materiaaleissa.  Jeesuksen kasvojahan kerrotaan ilmestyneen milloin kallioihin, milloin paahtoleipään.

Taikauskoisella on taipumus nähdä satunnaisuudessa merkityksiä tai löytää yhteyksiä asioiden välillä huomattavasti helpommin kuin skeptikoilla. On myös pohdittu taikauskon yhteyttä luovuuteen, koska luovuuteen liittyy se, että pystytään löytämään vähän hullujakin yhteyksiä.

Tulokset osoittavat, että myös havaintotasolla vähempi informaatio riittää taikauskoisissa laukaisemaan kokemuksen, että heille näytettiin esim. kasvot. Eli he kertovat nähneensä kasvot jopa silloin, kun  sama kuvio skeptisemmän ihmisen mielestä ei ole lainkaan kasvomainen.

Taikauskoiset siis näkevät herkemmin merkityksiä sekä yleisellä tasolla (esim. "hirmumyrskyllä on tarkoitus") että myös havaintotasolla.

...syljetkö olkasi yli?

Toinen Tapani Riekin viimeaikoina tutkima asia liittyy alun kissaan ja sen herättämiin ajatuksiin.

– Mustan kissan tapauksessa näyttäisi, että taikauskoisilla ihmisillä on vaikea saada poikki se sylkemisajatus, kun taas skeptikko voi helpommin jatkaa vain eteenpäin. Siihen liittyy inhibitiokyky, eli kyky kontrolloida ajatuksia siten ja saada sammutettua tiettyjä ajatuskulkuja. Siinä näyttäisi olevan eroja taikauskoisten ja skeptikoiden välillä. 

Ryhmän testitilannetta mukaellen: koetapa nyt olla ajattelematta mustaa kissaa. Ei ole ihan helppoa, mutta jotkut meistä saavat kissan häädettyä mielestään nopeammin kuin toiset. Taikauskoiset ihmiset näkevät helpommin merkityksiä eivätkä päästä niitä mielestään.

Uskonto ja taikausko

Miten uskonto ja taikausko liittyvät toisiinsa?

– Suurin osa tai lähes kaikki taikauskoiset ovat uskovaisia, mutta kaikki uskovaiset eivät ole taikauskoisia. Jos ihminen on taikauskoinen, hän yleensä uskoo myös jumalaan, ei välttämättä puhtaasti luterilaiseen jumalaan, mutta johinkin uskomuskiin mitä on kirkon piirissä.

Riekin mukaan uskonto on laajempi ilmiö kuin taikausko. – Uskontoon voi kuulua taikauskomuksia, esim. veden muuttuminen viiniksi mutta uskontoon kuuluu myös sosiaalinen aspekti, on seurakunta, ja paljon muita piirteitä. Taikausko on periaatteessa tällainen yksilön uskomus, uskonto taas yleisnimitys sille, mitä kuuluu uskonnon piiriin.

Mitä hyötyä taikauskosta on?

– Yleensä ajatellaan, että uskomukset ovat sivutuotteita siinä miten me hahmotetaan maailmaa... Jotkut urheilijat ovat äärimmäisen taikauskoisia: kun jossain voitetussa pelissä on ollut paita väärinpäin, niin sitä pidetään väärinpäin jatkossakin, koska se kerran toi onnea... Taikausko liittyy ehkä kontrollin tai maailman jäsentelelmiseen, sitä ei ole kamalasti tutkittu.

– Ihminen ei ole rationaalinen päätöksentekokone, Riekki miettii. –Taikauskomukset saavat polttoainetta intuitiivisista prosesseista, jotka antavat mahdollisuuden huomata assosiaatioita. Niiden päälle rakennetaan näitä uskomuksia.

Perustuu ohjelmasarjaan: Oudot tunteet Toimittaja: Ilona Ikonen Haastateltava: tohtorikoulutettava Tapani Riekki

Edit 6.6..2017: korjattu kirjoitusvirheitä ja muutettu otsikkoa

Elämäntaidot

Facebook, Twitter

  • Mihin sinä uskot? Testaa itsesi!

    Mihin uskot?

    Mihin uskot? Mikä sinulle on elämässä tärkeätä? Mitä arvostat? Testaa itsesi! Testi perustuu professori Tatjana Schnellin pitkäaikaiseen tutkimustyöhön Innsbruckin yliopistossa.

  • Luonnon omasta apteekista: Rahkasammal imee verta ja hoitaa haavoja

    Rahkasammaleen käyttö kansanlääkinnässä.

    Rahkasammal on monimuotoinen luonnontuote ja hyötykasvi. Kansanlääkinnässä kuivattua rahkasammalta on käytetty muun muassa haavojen hoitoon ja verenvuodon pysäyttämiseen. Sammalmätäs kelpaa myös juomaveden lähteeksi ja vessapaperiksi!

  • Voiko psykologisiin nettitesteihin luottaa?

    Täyttävätkö nettitestit psykologisten testien kriteerit?

    Netistä löytyy monenlaisia testejä, joilla pyritään arvioimaan ihmisen psyykkisiä ominaisuuksia, kuten persoonallisuutta, soveltuvuutta ammatteihin tai erilaisia psyykkisiä häiriöitä. Osa niistä on viihdyttäviä hupitestejä eikä niiden tekemisestä ole suoranaista haittaa. Osa taas on sinänsä uskottavan oloisia, mutta täyttäväkö ne psykologisten testien kriteerejä?