Hyppää pääsisältöön

Akademen-kuoron laulussa tunnelma kohoaa ruotsin kielellä

Suomalaisten mieskuorojoen esittämät ruotsinkieliset laulut ovat joko suomalaisten säveltäjien kynästä tai lainaa länsinaapurista. Tähän artikkeliin koottujen laulujen säveltäjät ovat Selim Palmgren ja Nils-Eric Fougstedt ja taalainmaalaisen kansanlaulun on kuorolle sovittanut Otto Fredrik Tullberg. Ruotsinkieliset laulut esittää Akademiska Sångföreningen eli tutummin Akademen.

Tietolaatikko

Selim Palmgren sävelsi kaikkiaan 118 mieskuorolaulua a cappella. Sekä määrällisesti että laadullisesti hän on merkittävimpiä suomalaisia kuorosäveltäjiä. Kahden kotimaisen kielen erinomaisena taitajana hän valitsi teksteikseen niin suomen- kuin ruotsinkielisiäkin runoja.

Otto Fredrik Tullberg oli vuosina 1802-1853 elänyt ruotsalainen muusikko ja itämaiden tuntija, joka toimi mm. itämaisten kielten professorina Uppsalassa.

Nils-Eric Fougstedt teki mittavan elämäntyön suomalaisessa musiikkielämässä. Kenties merkittävimmän työpanoksen hän antoi Yleisradion palveluksessa. Hän toimi 40-luvun puolivälistä alkaen Radio-orkesterin (sittemmin Radion Sinfoniaorkesteri) johtajana aina 1961 tapahtuneeseen kuolemaansa saakka. Vuonna 1940 hän perusti Radion Solistikuoron (sittemmin Radiokuoro) ja johti sitäkin koko loppuelämänsä.

Toiminnasta Radio-orkesterin ja monien kuorojen johtajana oli Nils-Eric Foustedtille suuri hyöty myös säveltäjänä, sillä näin hänellä oli suuri määrä käytännön tietoa säveltämisestä näille kokoonpanoille. Sävellystensä ominaispiirteitä Fougstedt on luonnehtinut tähän tapaan: ” Erityinen kiinnostus polyfoniaan ja muotorakenteeseen on luonut monumentaalisuuteen tähtäävää pyrkimystä. Toinen piirre on idyllis-romanttinen sävy, jota jotkin melkein maneeriksi käyneet sointuyhdistelmät parhaiten kuvastavat.” Jälkimmäinen piirre on hallitsevana Fougstedtin kuorolauluissa, joita hän kirjoitti pääosin vapaa-aikoinaan kesäisin.

Teksti: Veikko Ylikojola

Selim Palmgren: Sjöfararen vid milan (Akademen / Erik Bergman 1963)

Selim Palmgrenin yksi tunnetuimmista ruotsinkielisistä lauluista on Sjöfararen vid milan (Miilunpolttaja). Kuoroguru Matti Hyökki on todennut: ”Pelkästään tällä laululla Palmgren olisi varmistanut kuolemattomuutensa kuorosäveltäjänä.” Laulu kuuluukin suomalaisten mieskuorojen keskeiseen ohjelmistoon joko Heikki Klemetin suomentamana tai Gustaf Frödingin alkuperäistekstinä. Vuonna 1903 kantaesitetyn laulun Palmgren sävelsi Akademiska Sångföreningen –kuorolle. Laulun merkityksestä kertoo paljon, että se esitettiin säveltäjän hautajaisissa 20. joulukuuta 1951 Helsingin Vanhassa kirkossa. Merkillepantavaa on myös se, että tuolloin esiintyneessä laulajistossa oli mukana jäseniä neljästä tärkeimpiin kuuluvasta mieskuorostamme: Akademiska Sångföreningen- ja Muntra Musikanter –kuoroista sekä Ylioppilaskunnan Laulajista ja Laulu-Miehistä.

Tullberg(sov.): Kristallen den fina (Akademen / Erik Bergman 1967)

Kansanlaulu Kristallen den fina (On kristalli hieno) on tuontitavaraa Ruotsin Taalainmaalta. Mieskuoroaate on muutoinkin saanut paljon virikkeitä läntisestä naapurimaastamme. Tästä laulusta on monia eri sovituksia, mutta suosituin niistä lienee Otto Fredrik Tullbergin käsialaa. Suomessa tätä laulua esitetään R.R. Ryynäsen suomentamana alkusanoilla ”On kristalli hieno kuin aurinko vieno, kuin tähdistä välkkyvä yö.” Runon minä-hahmo kaipaa laulun jatkuessa rakkaan neitonsa luo ja toteaa lopuksi ”oot kallehin mulle ain, oi ruusunen, luonas mun on onnelain.” Vaikka Kristallen den fina -laulua saatetaan esittää pitkin vuotta erilaisissa illanistujaisissa, sitä kuulee yleisimmin tunnelman kohottajana kevätajan tilaisuuksissa.

Nils-Eric Fougstedt: Tre sånger om kärleken (Akademen / Erik Bergman 1963)

Nils-Eric Fougstedtilla oli ehtymätön toimintatarmo ja hän näyttää ehtineen joka paikkaan, missä tarvittiin ammattitaitoista musiikkialan tuntijaa. Radiokuoron ohella hän toimi myös muutamien vuosien ajan Svenska Sångare- ja Akademiska Sångföreningen –kuorojen johtajana sekä kuoronjohdon opettajana. Johtamiensa kuorojen käyttöön Fougstedt myös sävelsi kymmenittäin lauluja. Sekakuorolauluja on kolmisenkymmentä ja mieskuorolauluja kymmenkunta enemmän. Vuoden 1947 tuotantoa on Tre sånger on kärleken (Kolme laulua rakkaudesta), joka on yksi säveltäjän tunnetuimmista mieskuoroteoksista. Kolmen eri runoilijan tekstit edustavat hienostunutta luonto- ja rakkauslyriikkaa.

Nils-Eric Fougstedt: Nattlig Madonna (Akademen / Bengt Carlson 1940-luku)

Laajan kuorotuotannon säveltämisen Nils-Eric Fougstedt aloitti jo 1930-luvun alussa. Varhaisiin kuorokappaleisiin kuuluu jouluaiheinen laulu Nattlig Madonna, joka on kuoroversio viululle ja pianolle sävelletystä teoksesta Berceuse. Tämä laulu oli ainakin Fougstedtin itsensä mielestä hänen parhaitaan. Säveltäjäkollega Selim Palmgren arvosti myös laulua ja kirjoitti kantaesityksen jälkeen: ”Varsin yksinkertaisin, muttei mitenkään tavanomaisin keinoin on säveltäjä luonut koskettavan hartaan tunnelman.”

Teksti: Veikko Ylikojola ja Elina Yli-Ojanperä

Kommentit
  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Tauno Hannikainen on Taiteilijakukkulan ainoa klassinen kapellimestari – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 26. helmikuuta.

    Helmikuun 26. päivänä syntynyt kapellimestareiden reissumieheksi kutsuttu Tauno Hannikainen (1896–1968) ehti johtaa orkestereita yli 60 maassa. Jyväskyläläiseen Hannikaisen musiikkiperheeseen syntynyt Tauno oli alkujaan sellisti ja pianisti. Amerikan-vuosinaan hän otti Yhdysvaltain kansalaisuuden, mutta viimeiset vuotensa hän toimi Helsingissä.

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.