Hyppää pääsisältöön

Kohtalon tähdet ovat iskelmä-Suomen ikisankareita

Julkaistu . Päivitetty

Suomalainen iskelmäyleisö on erityisen kiintynyt tähtiin, joiden tarinassa on menestyksen ja kimalluksen vastavoimana vahvoja tummia sävyjä, lankeemusta ja kilvoittelua taiteilijaelämään kuuluvia kiusaajia vastaan. Elävän arkiston kooste taustoittaa Iskelmä-Suomi-sarjaa.

Kestävimmät iskelmälegendat syntyvät usein kilvoittelun ja lankeemuksen kautta. On joskus väitetty, että suomalaiset rakastavat sortuvia tähtiä ja erityisesti iskelmämusiikin saralla.

Suomalainen tähti kulkee lähellä maankamaraa, reissussa hieman rähjääntyneenä, inhimillisiä heikkouksiaan piilottelematta, kansan ihailemana ja samalla kansan kaltaisena. Tähti ei saa olla täydellinen, vaan haavoitettuna hänenkin pitää vuotaa verta.

Tapio Rautavaara ja Olavi Virta nousivat 1950-luvulla suomalaisen tähteyden prototyypeiksi: miehekäs ja rehti reissumies ja maailman menosta muistuttava keikarimaisempi tähti.

Molemmat maksoivat laulujen lunnaat ja erityisesti jälkimmäinen korkojen kanssa. Kaikkien aikojen iskelmälegenda syntyi surkean loppuluisun kautta.

Laila Kinnusen tarina on feminiini muunnelma sortuvan tähden tarinasta. Lahjakkuus ei suojannut inhimillisiltä heikkouksilta tai maailman houkutuksilta.

Irwin Goodman teki epäsäännöllisistä elämäntavoista osan hahmonsa muodostamaa kokonaistaideteosta. Kulttuurin muutoksesta kertoo, että hän nimitettiin suorastaan valtakunnan viralliseksi rentuksi.

Irwiniä vuorossa seuranneet Rauli Badding Somerjoki, Topi Sorsakoski ja Kari Tapio muistuttivat kukin omalla tavallaan, että lankeemuksesta ei voi laulaa uskottavasti, jos ei ole koskaan langennut.

Teksti: Pekka Laine & Jukka Lindfors

Musiikkikappaleiden tekijätiedot: Liikaa viinaa. Säv. G. A. Johanssonin perikunta, sov. Esa Pulliainen, san. Rauli Somerjoki. - Sulamith. Säv. ja san. Matti Jurva. - Tammerkoski. Säv. Lauri Lieppo, san. M. Maja. - Ryysyranta. Säv. Irwin Goodman, san. Emil von Retee. - Laulu on iloni ja työni. Säv. trad., sov. Harry Bergström, san. trad./J. Alfred Tanner. - Surujen kitara. Säv. Victor Young, sov. Esa Pulliainen, san. Peggy Lee, suom. san. Orvokki Itä. - Kulkukoirat. Säv. ja san. Guy Clark, suom. san. Juha Tapaninen. - Myrskyn jälkeen. Säv. Veikko Samuli, san. Kari Tapio. - Olen suomalainen (L´italiano). Säv. Salvatore Cutugno, suom. san. Raul Reiman.

Katso myös

Lisää ohjelmasta

  • Sormi ja kello havainnollistavat siirtymistä kesäaikaan vuonna 1981.

    Suomessa kesäaika otettiin käyttöön keväällä 1981

    "Aikaa kello kahden ja kolmen välillä ei ensi yönä ole."

    "Aikaa kello kahden ja kolmen välillä ei ensi yönä ole", informoi uutisjuttu tuolloin. Kesäajan uskottiin säästävän ennen kaikkea energiaa. Syksyllä, palatessa jälleen talviaikaan, liikennöiviä pikajunia seisotettiin tunnin ajan asemilla tyhjän panttina aikataulusyihin vedoten.

    Kommentteja 25
  • Albert Järvinen vinguttaa stratocasteria Tampereen Tullikamarilla keväällä 1989, takakenossa.

    Albert Järvinen Band

    Hurriganes-kitaristi teki 1980-luvun lopussa comebackia.

    Legendaarinen Hurriganes-kitaristi teki 1980-luvun lopussa comebackia Albert Järvinen Bandin kera. Stratocaster soi Tampereen Tullikamarilla keväällä 1989.

    Kommentteja 4
  • Poliopotilas kävelee tuen avulla (1955).

    Poliopotilaiden kuntoutusta vuonna 1955

    Aktiivinen liikunta oli polion tärkein hoitomuoto.

    Invaliidisäätiön kuntoutuslaitoksessa esiteltiin 1950-luvulla lääkärille päivittäin uusia potilaita. Sotainvalidien lisäksi sairaalassa hoidettiin poliopotilaita. Joukossa oli kieroselkäisiä, kampurajalkoja ja polion jälkitiloista kärsiviä potilaita. Filmiä kuvattaessa poliorokote oli vasta kehitteillä.

Aiheeseen liittyvää

2020

2017

  • Rauli Badding Somerjoki laulaa Iltatähti-ohjelmassa.

    Badding opetteli humppaa, jotta voisi laulaa kuin Elvis

    Parikymmenvuotinen ura jätti pysyvän jäljen suomipoppiin.

    Herkkä-ääninen Rauli "Badding" Somerjoki (1947–1987) kykeni tulkitsemaan yhtä uskottavasti niin rockia, humppaa kuin sävellettyä lakitekstiä. Somerolaislaulajan vain parikymmenvuotinen ura jätti pysyvän jäljen suomalaiseen populaarimusiikkiin.

    Kommentteja 5
  • Leevi and the Leavings Euroviisukarsinnoissa (1981).

    Tällainen oli Gösta Sundqvist ja tätä kaikkea hän teki

    Kooste muusikon, viihteentekijän ja jalkapallomiehen urasta.

    Gösta Sundqvist (1957–2003) oli renessanssityylinen monialaosaaja: laulujen ja radioviihteen tekijä, muusikko ja jalkapallojoukkueen vetäjä. Elävä arkisto kokosi hänen musiikkiaan, haastattelujaan ja radio-ohjelmanäytteitään kolmelta vuosikymmeneltä.

    Kommentteja 3

2016