Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Yhteiskuntaoppi pääkuva

Kysymysarkisto: Yhteiskuntaoppi, 2010 kevät

Tehtävä 1

Lähettäjä:

Kysymys: mitä kiitettävän tasoisessa vastauksessa olisi pitänyt mainita? Mulle ei jotenkin auennut toi tehtävä. Pitikö kertoa tarkasti miten pääministeri valitaan vai mitä sillä ekalla kysymyksen osalla tarkoitettiin?

Vastaus: Huomenta ja kiitos kysymyksestä! Vastaan tähän pitemmästi, sillä ykköstehtävää koskevia kysymyksiä on tullut joitakin muitakin, ja lataan tähän samaan pakettiin laajemman selvityksen.

Pääministerin valinta on ilman muuta osa tehtävässä kysyttyä oikeaa asiaa. Tehtävähän on kaksiosainen niin, että siinä pitäisi käsitellä tuo pääministerivaalin asia sekä pääministerin asema. Vastauksessa voi selostaa seuraavia juttuja: Hallitusneuvotteluja käynnistettäessä eduskuntavaalien jälkeen suurimman puolueen puheenjohtajalla on etulyöntiasema ryhtyä johtamaan hallitusneuvotteluja ja sillä viisiin parhaat mahdollisuudet päätyä pääministeriksi. Pääministerin asemaa vahvistaa eduskunnan valinta, enemmistöhallitus ja tärkeä asema EU -politiikassa.

Suomessa on se tilanne, että kolmella suurimmalla puolueella on melko tasoissa kannatus, ja se on omiaan luomaan eduskuntavaaleista pääministerivaalin. Tarkemmin hallituksen muodostamisprosessi ja eduskunnan rooli pääministerin valinnassa on siis oikein ja hyvä selittää. Nykyisin pääministerin asema suhteessa presidenttiin on vahvistunut. Pääministeri johtaa sisä- ja EU-politiikkaa. Vastaukseen voi sisällyttää myös jonkin sellaisen muun näkökulman pääministerin aseman vahvistumiseen kuin esimerkiksi että vahva pääministeriys on eurooppalainen ilmiö, pääministerin ero johtaa koko hallituksen eroon tai pääministeri on tarvittaessa presidentin sijainen.

Tässä on siis kasattuna erilaisia hyviä näkökohtia vastauksiin.

Tehtävä 1

Lähettäjä:

Kysymys: onko oikein jos tehtävässä selittää pääministerin asemasta? mitä vaadittiin selitykseski siihen pääministerivaaliin?

Vastaus: Ks. "yhteisvastaukseni" yllä

Tehtävä 1

Lähettäjä: Abikka

Kysymys: Oliko väärin, jos ensin sanoo että pääministerin tulee nauttia kansalaisten ja edustajien tuesta. Ja on Tarjan jälkeen seuraava alaspäin, vihjata nykyisestä tilanteesta p-ministerin kohdalla?

Vastaus: Ks. "yhteisvastaukseni" yllä. Ei tuo ensimmäinen virke asiallisesti hullumpi ole, mutta toki olisi syytä selittää, miten tuo eduskunnan (ja viime kädessä valitsijoiden) tuki siis tulee haettua ja varmistettua (miten hallitus pystytetään). Jälkimmäiseen virkkeeseesi sanoisin, että vallankäytön suhteen pääministerin ja tasavallan presidentin "nokkimisjärjestys" on vähän monisyisempi juttu (ks. laajempi vastaus edellä).

Tehtävä 1

Lähettäjä: joope

Kysymys: Kerroin että eduskuntavaalit ovat pääministeri vaalit siksi, että yleensä vaalit voittaneen puolueen puolueenjohtaja valitaan pääministeriksi, tai se on tapana, oliko ihan metsään?

Vastaus: Pysyy ihan hyvin tiellä, ei mene metsään. Ks. lisää vastaukseni yllä.

Tehtävä 1

Lähettäjä: Jossu

Kysymys: Mistä johtuu eduskuntavaalien kutsuminen pääministerivaaleiksi? Pitikö selittää hallituksen muodostaminen ja pääministerin valinta?

Vastaus: Kyllä, muun muassa nuo asiat kuuluvat hyvään vastaukseen. Ks. lisää vastaukset yllä.

Tehtävä 1

Lähettäjä: Masentunut kirjoittaja

Kysymys: Kai tässäkin kokeessa pystyi tekemään samoin kuin lyhyessä matikassa, eli tekemään vain 5 tehtävää, jolloin arvostelutaulukko on löyhämpi kuin kuuteen vastatessa. Tätä väitettä perustelen kokeen alussa mainitulla 'vastata saa ENINTÄÄN 6 tehtävään'' väittämällä. Eräs opettajanikin sanoi näin olevan, mutta ystäväni tinkasivat, että kuuteen olisi pitänyt vastata... Mitä ihmettä on meneillään...? :((

Vastaus: Hmm, mikähän ohjeistus teillä on annettu...? Pisteitä saa totta kai kerätä max. kuuteen tehtävään vastaamalla (jos vastaa sitä useampaan, pistesaaliista vähennetään pojoja tietyllä periaatteella), ja kaikki kuusi "paukkua" periaatteessa aina kannattaa yrittää käyttää.

Tehtävä 1

Lähettäjä:

Kysymys: Pitikö tehtävässä 1 selittää presidentin vaali täsmällisesti? Mielestäni tuntuisi oudolta, jos on 2-osainen kysymys ja vain yhden virkkeen toteamisella, eli että eduskunta valitsee pääministerin, saisi 3 pistettä tai kuitenkin puolet täysin oikein tehtävästä.

Vastaus: Ks. vastaukset yllä. Pääministerin valitseminen on toki syytä selittää tarkemmin; tuo "eduskunta valitsee pääministerin" ei vielä kovin paljon avaa tehtävänannossa olevaa pääministerivaalit-sanan sisältöä. Presidentin vaaleista ei tietenkään tarvitsee selittää mitään (ja et sitä varmaan oikeasti tarkoittanutkaan kysyä).

Tehtävä 1

Lähettäjä:

Kysymys: Menikö metsään jos kerroin eduskuntavaalien tapahtumaketjun ja sitä kautta pääministerin valitsemisen?

Vastaus: Vastausta näkemättä voin vain sanoa, että et välttämättä mennyt metsään, mutta ehkä turhan paljon pientareita pitkin; riippuu siitä, miten paljon selostat eduskuntavaalien toimeenpanoa sinänsä. Pääministerin valinta (hallituksen pystyttäminen) on tehtävän kannalta se oleellinen asia, plus tietenkin pääministerin aseman selostaminen maan poliittisessa järjestelmässä.

Tehtävä 1

Lähettäjä:

Kysymys: Miksi näihin kysymyksiin ei vastata? Hehhe.

Eihän näitä edes kovin montaa ole

Vastaus: Kysymyksiin vastataan pe-iltana 19.3. klo 22 jälkeen tai viimeistään lauantaiaamuna n. klo 9 alkaen.

Tehtävä 2

Lähettäjä: tytsy91

Kysymys: Mitäs etuja ja haittoja oli paikallisissa sopimuksissa? Oliko hyvä, jos mainitsi entisen tupo-pöydän ja vähän vertaili paikallista sopimusta myös siihen??

Vastaus: Aa, hienoa, että tähänkin tehtävään on vastattu! Aloin jo huolestua. Työmarkkina-asiat ei ehkä ole sitä seksikkäintä yhteiskuntaoppia, mutta tärkeää kuitenkin, ja joskus myös värikästä (vastahan sitä Kotkan satamassa nujakoitiin, sopimusasioista)

Vastauksessa voi ottaa esiin vaikkapa seuraavia näkökohtia. Ensin olisi tietty hyvä näyttää, että ymmärtää paikallisen sopimisen idean: työehdoista ja niiden muuttamisesta sovitaan yritystasolla. Sitten mahdollisia etuja työntekijälle on esim. että yrityksen menestyessä tulos voi näkyä suoremmin työntekijän palkassa, ja taas etuja yritykselle, että yritys voi matalasuhdanteessa nopeammin esim. leikata palkkakuluja. Työntekijälle haittapuoli on esim. se, että työntekijän asema työehdoista neuvoteltaessa voi jäädä heikoksi. Lisää mahdollisia nälökohtia voisi olla, että paikallisessa sopimisessa voi periaatteessa ottaa huomioon paremmin eri alojen ja yritysten kannattavuuden erilaisen kehityksen. Toisaalta palkkaerot eri alojen välillä tai jopa saman alan sisällä saattavat kasvaa suuriksi. Paikallisen sopimisen joustavuus saattaa tuoda sen, että työehtoja heikentämällä yrityksen ei matalasuhdanteessa tarvitse irtisanoa työntekijöitä. Jokin esimerkki paikallisesta sopimisesta olisi kiitettävässä vastauksessa ihan paikallaan. Tupoon voi viitata vertailuna, mutta siinähän oli kyse jo sitten vielä isommasta kuviosta (tulopoliittinen kokonaisratkaisu). Kattavien työehtosopimusten antama tuki työntekijöille heikentyy paikallisen sopimisen systeemissä, sen voi kyllä ottaa esiin.

Tehtävä 2

Lähettäjä: Tiia

Kysymys: Kuinka tarkkaa piti määritellä paikallinen sopiminen vai riittääkö että se käy ilmi tekstistä?

Vastaus: Paikallisen sopimisen määrittely on tietty jotenkin tultava esiin, mutta kuten aika usein yhteiskuntaopissa, määrittelyn ei tarvitse olla (eikä se aineemme käsitteiden kohdalla usein voikaan olla) ikään kuin ulkoa opittu tiivis sanakirjamääritelmä. Varsin tyylikästä toki on, että vastauksen alkumetreillä jo selvittäisi lukijalle (ja itselleen), mistä ollaan puhumassa. Ks. vastaukseni edellä.

Tehtävä 3

Lähettäjä: Abina

Kysymys: Mitä tehtässä vaadittiin? Onko oikein jos selitti suhdanteiden, sääolojen, hintojen, mainonnan, laadun, raaka-aineiden hintojen yms vaikutusta kysyntään ja tarjontaan?

Vastaus: No niin, vastaan tässä sekä sinulle että samalla varmaan monille muillekin, jotka ovat samasta tehtävästä kysyneet! Käyn eri kohdat läpi yksitellen, mutta muistutan heti alkuun, että nämä esittämäni näkökohdat ovat hyvä kimara, ja niiden lisäksi voi olla muunkinlaisia päättelykuvioita vastauksissanne (kunhan ne ovat perusteltuja ja taloustiedon kannalta järkeviä)

a) Kysyntään voi ajatella vaikuttavan vuodenajat ja sesongit ja Suomen hintatason edullisuus ulkomaalaisten matkailijoiden kannalta (lähinnä euron taso suhteessa muihin valuuttoihin) sekä muut houkuttelevuustekijät (esim. Suomen markkinointi, turvallisuus, palvelutaso). Kotimaiseen taas kysyntään vaikuttaa kotitalouksien ja yritysten taloustilanne (onko varaa lähetä lomalle ja minne). Suhdannevaihtelujen vaikutus arvioon tulevista asiakasmääristä vaikuttaa puolestaan tarjontaan (onko valmiutta perustaa hotelleja jne.).

b) Kysyntään vaikuttaa tässä esim. rakentamisen suhdannetilanne Suomessa sekä vientimaissa. Tarjontaan vaikuttaa kysynnän lisäksi järeän raakapuun saatavuus Suomessa ja lähialueilla (esim. kotimaisen raakapuun hintataso, verohelpotukset ja tullit). Tarjontaan voi vaikuttaa myös ulkomailta tuotavan kilpailevan sahatavaran saatavuus ja hinta Suomen markkinoilla. Suomalaisten sahojen käyttökustannukset vaikuttavat kilpailutilanteeseen osaltaan nekin.

c) Kysyntätekijänä on tässä tietty lähinnä asuntokannan vanheneminen ja siitä johtuva korjaustarve. Lisäksi kysyntään vaikuttaa kiinteistöjen ja taloyhtiöiden taloudellinen tilanne sekä korjausten toteuttamiseksi tarjottu mahdollinen julkinen tuki putkiremonteille. Tarjontaan sitten taas vaikuttaa alan kotimaisen ja ulkomaisen työvoiman saatavuus.

Tehtävä 3

Tarkennettu tehtävänumero: 3abc

Lähettäjä:

Kysymys: Kuinka tarkasti jokaiseen osaan olisi pitänyt vastata? Pelkästä yhdestä osasta olisi saanut varmasti jo kunnon esseen kirjoitettua. Yllättävän paljon hommaa johon sitten kaikki sitten kaatuikin... Mitä te odottitte yhdestä vastauksesta?

Vastaus: Vastauksilta toivotun yksityiskohtaisuuden voinee päätellä yllä olevasta pitemmästä vastauksestani. Näistä joka kohdasta erikseenkin saisi reposteltua kohtalaisen pitkän tarkastelun, ja tehtävän kierous (olemmehan tunnetusti kieroja YTL:ssa) on, että kussakin kohdassa vastauksen osaisi rajata siihen, mikä taloustiedon kannalta on olennaista (ja näitä asioita tai tekijöitä ei lopulta ole kovin paljon). Useinhan juuri talousasioissa voi mennä pienempiin ja pienempiin yksityiskohtiin ja kulkea polulta toiselle ja poikkeuksen poikkeuksiin, mutta on hyvä osata myös vetää raja ja sanoa, mikä on se keskeinen juttu.

Tehtävä 3

Lähettäjä:

Kysymys: Minkälaiseen pistemäärään on mahdollisuus päästä tehtävässä, jos aloitti tehtävän selvittämällä ensin kysyntä ja tarjontaa sekä niiden tasapainoa ja a, b ja c kohtien tarkastelu jäi ehkä hieman suppeaksi.

Vastaus: Sorry, mutta en voi tuohon kyllä vastausta näkemättä vastata muuta kuin että tuo vastauksen rakenne ei toki ole mahdoton, mutta a-, b- ja c-kohtien tarkasteleminen olisi tietty olennaista. Kyllä jotain pisteitä kuitenkin varmaan saat.

Tehtävä 3

Tarkennettu tehtävänumero: 3c

Lähettäjä: Aasi

Kysymys: MItä 3c olisi pitänyt vastata?

Vastaus: Ks. vastaukseni edellä.

Tehtävä 3

Tarkennettu tehtävänumero: a

Lähettäjä: häh

Kysymys: mikä oli osinko ?!

oliko joku tietty kaava millä noi tuotot laskettiin??

Vastaus: Ks. vastaus alempana (kyseessä on siis tehtävä 4). Ei siinä kovin korkeaa matikkaa tarvita...:)

Tehtävä 3

Lähettäjä:

Kysymys: Mitä tässä olisi pitänyt vastata?

Vastaus:

Tehtävä 3

Tarkennettu tehtävänumero: b

Lähettäjä:

Kysymys: mitkä ovat tärkeimmät asiat

Vastaus:

Tehtävä 4

Tarkennettu tehtävänumero: 4.B

Lähettäjä: Guru

Kysymys: Kuinka monta asiaa ja mitä asioita tehtävässä 4.B täytyi tuoda esille saadakseen täydet 4 pistettä?

Vastaus: No niin, vastaan sinulle ja muillekin tästä tehtävästä kysyneille sijoittajanaluille tässä yhdellä rykäisyllä:

Osinkohan on osakeyhtiön osakkaille jakama voitto-osuus (suhteutettuna osakkeiden määrään), joka päätetään yhtiökokouksessa. Voi tätä selittää muillakin tavoilla. Taulukon yhtiöistä osinkotuotto vuodelta 2008 oli (9.3.2009 kursseilla) alin Finnlinesilla ja kaikkein paras Sanomalla, muilla yhtiöillä siinä välissä.

Ohjeita sijoittajalle: Sijoittajan olisi ainakin hyvä tuntea yhtiön toimialaa (toimialojen tulevaisuudennäkymät Suomessa ja maailmalla) ja osattava harkita sijoituksen riskialtiutta (onko vakaat yritykset, onko kasvuyritykset) sekä osattava hajauttaa sijoituksensa (eri toimialoja). Sijoituksen riskialttiuteen vaikuttaa sen suunniteltu kesto (onko lyhyt- vai pitkäaikainen). Osakkeesta maksettujen osinkojen suuruus suhteessa osakkeen hintaan on yksi hyvä näkökohta. Osakesijoituksista aiheutuvat kulut on sekin asia, jota ei kannata unohtaa (pienimuotoisessa osakesijoituksessa kulut suhteellisesti suuremmat).

Siitä vain sijoittamaan siis, pikkukapitalistit...:)

Tehtävä 4

Tarkennettu tehtävänumero: 4a

Lähettäjä: mommo

Kysymys: Mitä tarkalleen piti vastata a kohtaan, jotta saisi täydet 2 pistettä?

Vastaus:

Tehtävä 4

Lähettäjä:

Kysymys: Kuinka osinkotuottoja oli tarkoitus vertailla? ja mitä piensijoittajan täytyi pohtia?

Vastaus: Osinkotuottojen vertailussa ei ole sen kummemmasta kyse, kuin että huomaa yhden yhtiön jakaneen osinkoja nolla euroa (ei tuottoa) ja yhden selvästi yli kymmenesosan osakkeen päivänhinnasta (siis yli 10 % tuotto yksinkertaistaen sanottuna); loput kaksi yhtiötä jäävät osinkotuossa siihen väliin (UPM:kin tosin jakoi hyvät osingot osakkeen päivän hintaan nähden). Piensijoittajan pohdinnoista ks. yllä.

Tehtävä 4

Tarkennettu tehtävänumero: a

Lähettäjä: ?

Kysymys: Moi! Mitä huomioita taulukosta olisi kannattanut tehdä?

Vastaus:

Tehtävä 5

Lähettäjä: Anna

Kysymys: Mitä kaikkea vitosessa olisi pitänyt mainita..kuinka paljon vaikuttaa vastauksen pisteytyksen, jos unohti mainita vahingonkorvauksista tai virheen ilmoittamisesta kohtuullisesta ajassa ?

Entä monta pistettä enintään voi vastauksen sekavuus viedä ?

Vastaus: Hyviä näkökohtia vastauksessa olisi seuraavat: Kuluttajan oikeuksia ovat oikeus saada ostettu tuote korjattua, uusi vastaava tuote, hinnanalennus tai kauppahinta takaisin (kaupanpurku); vahingonkorvauskin on joissain tapauksissa mahdollinen. Ensin tulee asiaa selvittää kauppiaan kanssa. Sen jälkeen voi tarvittaessa käyttää jotain seuraavista valitusteistä: kuluttajaneuvonta, kuluttajariitalautakunta, käräjäoikeus. Kiitettävässä vastauksessa on hyvä selittää myyjän vastuun ja takuun ero. Vastauksessa voi käsitellä myös tuotevastuuta. (Edellä olevat oikeudet ovat kuluttajalla voimassa vain yksityishenkilön ja yrityksen välisessä kaupanteossa.) Virheen ilmoittaminen kohtuuajassa on ok näkökohta, mutta sen poisjääminen vastauksessa tuskin tahtia haittaa.

Kyllä yritämme vastauksia lukiessa sekoiluistakin selvän saada. Sitäkin on sitten eritasoista, kevytsekavuutta ja über-sekavuutta, ja jälkimmäistä (jota vastauksesi tuskin edustaa) on tietysti vaikea kuvitella kiitettävän vastauksen ominaisuudeksi. Yleensä menee kuitenkin ymmärrettävästi niin, että tosi sekovastaukset ovat myös tietosisällöltään heikkoja.

Tehtävä 5

Lähettäjä:

Kysymys: Onko se paha virhe, kun laitoin kuluttajalautakunnan tilalle ylemmän tahon, kun en muistanut onko se käräjäoikeus vai tuo kuluttajalautakunta, joka käsittelee kuluttajan asioita?

Vastaus: Olisi hyvä, että lakitiedossa termit ja viranomaiset menevät kohdalleen, mutta varmaan voit lohduttautua sillä, että tehtävässä piti selostaa monenlaisia asioita (ks. vastaus yllä) ja että niin muodoin vastauksessasi on myös (uskon) arvokasta tietoa ja oikeita asioita.

Tehtävä 5

Lähettäjä:

Kysymys: Kuinka laaja vastaus tehtävään vaaditaan? Pitikö käsitellä kaikki käteisosto, lasku, osamaksu ym. ja niiden ehdot vai menikö ihan puihin?

Vastaus: Ks. vastaukseni edellä. Nuo mainitsemasi asiat menevät vähän enemmän sivupoluille tehtävänannon kannalta, mutta vastausta näkemättä en pysty sanomaan, kuinka paljon vastauksestasi löytyy myös tavoitteenamme olleita asioita.

Tehtävä 6

Lähettäjä: Marjut

Kysymys: Mitä pääkohtia tuli sisällyttää kuluttajan oikeuksiin ja siihen, miten hän asioitaan voi ajaa?

Vastaus:

Tehtävä 6

Lähettäjä: Anni

Kysymys: Miten vakava virhe on, kun puhuin vahingossa käräjäoikeudesta maistraatin sijaan? Pistin, että avioesteiden tutkintaa haetaan käräjäoikeudelta. Kaikista ärsyttävintä on että pyyhin oikean vastaukseni, eli maistraatin, ja laitoin väärän tilalle. Joten miten paljon tämänkaltaisesta asiavirheestä sakotetaan?

Vastaus: En usko, että asia vastauksesi (varmaankin hyvässä) kokonaisuudessa kovin paljon loppupeleissä haittaa.

Tehtävä 6

Lähettäjä: noppa

Kysymys: Lähteekö pisteitä jos vain yleisesti laittoi, että alaikäiset ja holhouksen allaolevat voivat "viranomaisilta" hankkia luvan avioon? Oisko pitänyt olla tarkka vastaus, vai lähteekö heti piste? Muuten vastaus kukakuinkin oikein...

Vastaus: Ei vaikuta pahalta puutteelta.

Tehtävä 6

Lähettäjä:

Kysymys: Tehtävässä kysyttiin, kuinka avioliitto solmitaan, joten en kirjoittanut kenellä on oikeus avioliittoon. Vaadittiinko tätä kuitenkin? Kirjoitin vain, että kirkossa tai maistraatissa mies ja nainen voidaan julistaa avioon jne.

Ehkäpä tehtävänanto voisi määritellä tarkemmin, mitä vastaukseen vaaditaan. Esim: "Kenellä on oikeus avioliittoon, rekisteröityyn parisuhteeseen ja avioliitoon? Miten nämä solmitaan ja mitä oikeudellisia velvotteita.." Tietoa todellakin näistä on, mutta helposti jäävät kirjoittamatta, koska muutenkin asiaa tulee paljon.. :(

Vastaus: Emme oikeastaan niin tuohon puoleen ole yksityiskohtaisia selostuksia odottamassa. Toki avioesteiden käsittely on asia, joka on paikallaan mainita. Siinä samalla osoittaa tietävänsä, että kuka tahansa ei voi mennä kenen tahansa kanssa avioliittoon tai parisuhteeseen. Tehtävässä kysytään kuitenkin monia asioita, joten tämä juttu on lopulta aika detalji.

Tehtävä 6

Lähettäjä:

Kysymys: Voiko kyseisestä tehtävästä saada 6 pistettä, jos vastaus on hyvin laaja, kattava ja monipuolinen, mutta siinä ei ole mainittu sitä, että aviopuoliso/ rekisteröidyn parisuhteen puoliso ei saa myydä yhteistä asuntoa ilman toisen puolison kirjallista suostumusta?

Vastaus: Laitanpa tähän sinun kysymyksesi kohdalle selostuksen siitä, mitä vastauksessa voi olla, ja samalla näet, että asunnon myymistä koskeva asia on aika detalji.

Avioliitto solmitaan vihkimisellä. Avoliitolle ei ole erillistä lainsäädäntöä. Rekisteröity parisuhde solmitaan samaa sukupuolta olevien kesken. Avioliitto ja rekisteröity parisuhde purkautuu puolison kuollessa tai tuomioistuimen päätöksellä (avioero avioliitossa). Lyhyesti voisi tässä kertoa esim. omaisuuden osituksesta ja lasten asemasta avioliitossa. Edelleen, ja varsinkin kiitettävässä vastauksessa - voisi kertoa siitä, että avioliiton solmimisvaiheina ovat siviilivihkiminen tai kirkollinen vihkiminen. Avioesteiden käsittely on yksi hyvä näkökohta. Sitten on sellaisia asioita kuin aviopuolisoiden yhdenvertaisuus, elatusvelvollisuus, omaisuuden ja velkojen erillisyys (paitsi yhteinen omaisuus, yhteiset velat ja elatusvelat). Lasten aseman käsittely tarkemmin olisi paikallaan. Samat säädökset pätevät pääosin avioliittoihin kuin rekisteröityihin parisuhteisiin (poikkeus adoptio-oikeus).

Tästä luettelosta ei kannata vaipua epätoivoon, sillä jok'ikistä kohtaa ei tarvita edes kiitettävään vastaukseen (mutta ei kovasti suuria puutteitakaan saisi kiitettävässä olla).

Tehtävä 6

Lähettäjä: --

Kysymys: Miten paljon vähenee pisteitä, jos laittoi vahingossa, että avioeroa haetaan maistraatista eikä käräjäoikeudelta?

Vastaus: Ei vaikuta kovin vakavalta vahingolta.

Tehtävä 6

Tarkennettu tehtävänumero: 6 ja 8

Lähettäjä: Minä vain

Kysymys: Lähteekö pisteitä, jos kirjoitti lesken oikeudesta perintöön käyttäen termiä lakiosa? Mitä kuvan tulkintaan olisi pitänyt laittaa?

Vastaus: Lakiosa-juttu on varmaan aika pikkujuttu vastauksesi kokonaisuudessa, eikö totta? (Sivuhuomautus: leski saa kuolinpesästä yleensä osuutensa avio-oikeuden eikä perinnön nojalla.)

Kuvan tulkinnasta tehtävässä 8 ks. alla vastaus (tulossa tänään myöhemmin).

Tehtävä 6

Lähettäjä: Krisse

Kysymys: Kuinka paha virhe on, kun laitoin laamannin suorittamaan vihkimistä maistraatissa? Mielessäni kävi myös henkikirjoittaja, mutta muistelin sen liittyvän testamentin tekemiseen..

Vastaus: Elähän nyt tuosta huoli.

Tehtävä 6

Lähettäjä:

Kysymys: Mitkä ovat rekisteröidyn parisuhteen oikeusvaikutukset ja kuinka se puretaan?

Vastaus: Ks. vastaus yllä.

Tehtävä 7

Lähettäjä: Abikka

Kysymys: Olinko hakoteillä kun paasasin maanviljelijöiden eritoten suurmaanomistajien isoista tukiaisista, tavalliseen maanviljelijään nähden, jonka pellot on pienen rahatuen takia huonossa kunnossa?

Vastaus: Onhan tuokin yksi hyvä näkökohta. Paljon muutakin tarvittaisiin kuitenkin vastaukseen lisäksi. Ks. alla.

Tehtävä 7

Lähettäjä: veijo

Kysymys: Mitä tehtävässä piti käsitellä? EU:n antamia maataloustukia, ja mitä muuta?

Vastaus: Mukavaa, että tämäkin tehtävä on siis saanut ainakin joitain innostumaan! Tärkeä asia! Luetteloin tähän nyt jälleen kimaran näkökohtia, joita vastauksessa voi olla:

Maataloudesta päätetään EU-tasolla ja EU-budjetissa maatalouden osuus on siis suuri. Tuki kuitenkin jakautuu epätasaisesti jäsenmaille: osalle maataloustuki on tärkeä tulo, osa on tuen nettomaksajia. Vastauksessa voi pohtia maatalouspolitiikan kiistanaiheita, esim. ylituotanto, kiintiöt, elintarvikkeiden laatu... Jäsenmaiden välille muodostuu ristiriitoja myös kilpailtaessa eri tukimuodoista, joita voi saada EU:sta (esim. Suomen pohjoisten alueiden kohtelu). EU:n laajentuminen Itä-Eurooppaan kärjisti asetelmaa (mm. Puola tuli vanhojen EU-maiden rinnalle tuista kilpaamaan). Jokin esimerkki tukimuodoista olisi ihan hyvä (ympäristötuki, suora tulotuki...) Ja sehän tiedetään, että maatalous herättää myös kansallisia intohimoja.

Että tällaisia asioita voi repostella tässä kohtaa.

Tehtävä 8

Tarkennettu tehtävänumero: b

Lähettäjä: th

Kysymys: Miten tarkasti muutoksia piti luetella tuon lissabonin sopimuksen voimaantulon suhteen?

Vastaus: B-kohdassa voi mielellään kertoa seuraavia asioita: Perustuslain kaaduttua Ranskan ja Hollannin kansanäänestyksissä (2005) se päätettiin korvata perussopimuksella. EU-kansalaisten oli helpompi hyväksyä kansallisvaltioiden perussopimus kuin ylikansallinen perustuslaki. Perussopimuksen mukanaan tuomia uusia toimihenkilöitä ovat EU:n “presidentti” ja “ulkoministeri”. Parlamentin aseman vahvistuminen on hyvä huomio. Tarkemmin perussopimuksen mukanaan tuomista muutoksista voi kertoa EU:n parlamentin ja ministerineuvoston tasavertaisuudesta lainsäädännössä ja parlamentin budjettivallan lisäämisestä, kansalaisaloitteista ja jäsenvaltioille taatusta oikeudsta erota unionista; EU:n muuttui oikeushenkilöksi ja Eurooppa-neuvosto viralliseksi toimielimeksi. Että tällaisia nyt esimerkiksi.

Tehtävä 8

Tarkennettu tehtävänumero: a

Lähettäjä:

Kysymys: Hei. Miten se pilapiirros olisi pitänyt tulkita? Menikö tää mun vastaus ihan mönkään.. Eli kuvasiko se ihme otus tavallaan sitä, kuinka EU:hun mahtuu paljon erinlaisia kulttuureja, valtioita,ihmisiä ja arvoja= erinlaisia mielipiteitä asioista-----> ei kannata/voi perustaa yhtenäistä perussopimusta---> siksi ne ihmiset juoksi karkuun. menikö ihan mönkään : DD

Vastaus: Piirroksista on usein monia tulkintoja perusteltavissa, mutta tässä selvästi on kysessä kaksi asiaa: kansalaiset epäilevät/pelkäävät otusta, ja tuo otus on – oikeastaan se voi symboloida kahtakin asiaa, jotka liittyvät toisiinsa – sekava perustuslaki tai hajanainen EU. Esim. näin sen voi nähdä. Eli ihan hyvin taisi vastauksesi mennä?

Tehtävä 8

Tarkennettu tehtävänumero: 8a

Lähettäjä: Heipparallaa

Kysymys: Mikä oli sarjakuvatehtävään oikea vastaus? Mitä mieltä kansa oli? Hitto kun olin niin tohkeissani tuosta lissabonista, et katoin sen a-kohdan tarkoittavan myös sitä.. Damn it. kyllä ketuttaa.

Vastaus:

Tehtävä 8

Tarkennettu tehtävänumero: a

Lähettäjä: aa

Kysymys: Menikö pilakuvan tulkinta väärin, jos ajatteli sen olevan mukamas eu:n sekava uudistus, jossa päätöselimet sekoittuvat keskenään, ja kansa kokee sen uhkaavaksi? (juoksevat alta pois)Tarkoitan että EU näytti siinä ihan sekamelskalta...? Ja oliko väärin jos tulkitsi että eu "oliota" hihnassa pitävä mies olisi voinut olla eu:n presidentti, joka yrittää pitää eu:n kuvaa "hihnassaan"?

Vastaus: Vaikuttaa hyvältä tulkinnalta (ks. vastaukseni yllä). Tuo hihnanpitelijä, se on oikeastaan detalji, josta emme odota selostusta, mutta on kiinnostavaa nähdä, millaisia (varmasti hyvinkin oivaltavia) tulkintoja siitä olette tarjonneet. Kuvien ja pilapiirrosten tulkinnassa yleensäkin on usein mahdollisuuksia tulkita joitain kohtia eri tavoilla.

Tehtävä 8

Lähettäjä: Lissu

Kysymys: Niin mitäs siitä kuvasta olisi pitänyt sitten kirjoitella ?

Vastaus:

Tehtävä 8

Tarkennettu tehtävänumero: 8.a

Lähettäjä: Conan

Kysymys: Eikö piirros nimenomaan kuvaa juuri vanhaa, sekavaa päätöksentekojärjestelmää, jolla (kuten kuviollakin) on monta päätä. Päiden määrä kuvaa hämmennystä siitä, että unionin johto ja korkein valta on epämääräinen? Kansalaiset taas juoksevat sekavaa otusta pakoon (etääntyvät EU:n päätöksistä ja johdosta) uuden, selvemmän perussopimuksen luokse. Näkemys on siinä mielessä ristiriitainen, että uusi perussopimuskin hylättiin joissain maissa, kuten irlannissa. Olenko tässä oikeilla jäljillä?

Vastaus: Tuossa on kyllä järkeä ja logiikkaa tuossa tulkinnassasi. Täytyy sulatella.

Tehtävä 8

Tarkennettu tehtävänumero: 8a

Lähettäjä: Hätääntynyt

Kysymys: Onko paha asiavirhe, jos epähuomiossa kirjoitti pilakuvan koskeneen Lissabonin sopimusta ja muuten osisi tulkita pilakuvan oikein?

Vastaus: Toki järkevä ja looginen tulkinta kuvasta voi osittain pelastaa a-kohdan vastaustasi.

Tehtävä 8

Tarkennettu tehtävänumero: b

Lähettäjä:

Kysymys: mitä tässä piti mainita?

Vastaus:

Tehtävä 8

Tarkennettu tehtävänumero: b

Lähettäjä:

Kysymys: Miten suhtaudutaan, kun puhuin muutoksista, jotka astuvat voimaan vasta myöhemmin, kuin ne olisivat jo voimassa? (esim. kansalaisaloite, josta oli tämän päivän Aamulehdessä juttua)

Vastaus:

Tehtävä 9

Tarkennettu tehtävänumero: 9 a

Lähettäjä: Mari

Kysymys: Mitkä asiat olisi kehityksistä pitänyt mainita täysiin pisteisiin?

Vastaus: Kattava selostus voisi olla tällainen: Ihmisten liikkuvuudessa Suomeen ja Suomesta pois on ollut suuria vaihteluita: 1970-luvulla maastamuutto oli suurimmillaan ja nettomaahanmuutto negatiivinen. Maastamuuttaneita oli enimmillään 10 000 henkeä enemmän kuin maahan muuttaneita. Sen jälkeen Suomeen on muutettu enemmän kuin Suomesta pois. Suurimmillaan nettomaahanmuutto oli 1990-luvun alussa ja ajanjakson lopussa. 1990-luvulla nettomaahanmuutto pieneni, mutta 2000-luvulla sekä maahan- että maastamuutto ovat kasvaneet, maahanmuutto tosin enemmän.

Napakasti ja lyhyesti...

Tehtävä 9

Tarkennettu tehtävänumero: 9 a

Lähettäjä: Ebu

Kysymys: Pitikö ysi tehtävän b kohdassa käsitellä eri kansojen sopeutumista kansakohtaisesti. (afgaanit,somalit...) vai yleisemmin ongelmia. (kulttuuri, kieli, sosiaaliset normit jne)

Vastaus: Tarkoittanetko ennemmin c-kohdassa? No joka tapauksessa, onhan tietysti aina hyvä, jos voi antaa minkä tahansa vastauksensa puitteissa konkreettisia esimerkkejä tms., mutta tässä hyvin riittää asian tarkastelu yleisemmällä tasolla, juttu hajoaisi muuten helposti liikaa yksitystapauksiksi.

Tehtävä 9

Tarkennettu tehtävänumero: 9c

Lähettäjä: Huolimaton

Kysymys: Moi, meneekö 9c kohta nollille, jos huolimattomuudessaan kertoikin maahanmuuttajien kotouttamisesta takaisin kotimaahan. Kerroin kyllä esimerkiksi naisen asemasta ja suomalaisesta elintasosta jne, mutta en varsinaisesta kotoutumisesta, kielen, kulttuurin, uskonnon, kouluksen jne kautta.

Vastaus: Ei se välttämättä sentään nollille mene, mutta täytyisi lukea vastaus, jotta voisin sanoa, kuinka arvokas se on pisteissä.

Tehtävä 9

Lähettäjä:

Kysymys: tarkoitettiinko tässä kotouttamista, vai kotoutumista (eli muutajien näkökulmasta) niinkuin siinä luki? oliko hyvä, kun laitoin mainintaa kuitenkin, miten valtion olisi hyvä suhtautua kotoutumiseen ja sitten myös seikkoja, jotka edistävät/vaikuttavat miten muuttajat sopeutuvat Suomeen?

Vastaus: Kyllä siinä tarkoitettiin kotoutumista, ja nuo lopussa mainitsemasi asiat ovat hyviä. Pistän tähän saman tien sinulle ja muillekin kiinnostuneille selostuksen, millaisia juttuja c-kohdassa voisi vastauksessa olla:

Siinä voisi olla joistain maahanmuuttoon vaikuttavien syiden kehityksestä: ihmisten muutto työn perässä, turvapaikanhakijat ja pakolaiset, opiskelu, suomalaisen kanssa avioituminen, paluumuutto. Kotoutumiseen vaikuttavia tekijöitä ovat esim. kyky omaksua riittävä kielitaito ja tavat, mahdollisuudet kouluttautua ja/tai työllistyä. Kiitettävässä vastauksessa varsinkin voi pohtia sitä, että ihmisten liikkuvuuden lisääntymisen taustalla on globalisaatio. Lähemmin edellä mainittujen muuttoon vaikuttavien tekijöiden kehityksestä voi jatkaa. Muuttoliikkeeseen vaikuttaa yhtäältä Suomen vetovoima ja toisaalta syyt muuttaa pois lähtömaista, esimerkiksi konfliktit, luonnonkatastrofit. Liikkuminen on helpottunut EU:n myötä. Kotoutumisen erilaiset edellytykset eri muuttajaryhmillä on hyvä huomata (työperäiset maahanmuuttajat – turvanpaikanhakijat). Viranomaiset pyrkivät vaikuttamaan kotoutumiseen esimerkiksi edistämällä muuttajien koulutusta, työllistymistä ja turvaamalla heille toimeentulon minimitaso.

Tällaista siis.

JA NYT TÄRKEÄÄ: LÄHDEN LOUNAALLE JA PALAAN PALSTALLE TOVIN PÄÄSTÄ. JAG SKA PÅ LUNCH - JAG ÅTERKOMMER OM EN STUND.

Tehtävä 9

Tarkennettu tehtävänumero: 9 c)

Lähettäjä:

Kysymys: Kysymyksessä pyydettiin tarkastelemaan erilaisten muuttajaryhmien kannalta. Olivatko ryhmät tässä maantieteellisiä, maahanmuuton tyypin mukaisia vai millaisia?

Vastaus: No niin jatketaan....

Luontevinta on tarkastella eriryhmiä maahanmuuton syyn tai taustan mukaan, siinä ne merkittävät erot ovat (työperäinen maahanmuuttaja on väistämättä eri tilanteessa kuin turvapaikanhakija jne.).

Tehtävä 9

Tarkennettu tehtävänumero: 9C

Lähettäjä:

Kysymys: Mistä johtui, että taulukossa ennen EU-jäsenyyttä ennen nousuvauhdissa oli suuria eroja, mutta kasvuvauhti on tasaantui EU-jäsenyyden jälkeen. Mitä syitä oli EU-jäsenyyden lisäksi?

Mitä kaikkea piti kertoa kotouttamisjuttuun? Itse puhuin aika yleisellä tasolla, kun ei ollut aikaa kunnolla.

Vastaus: Pohjustukseksi: maahanmuuton kehitykseen vaikuttaneista syistähän kysyttiin vasta c-kohdassa, ja siellä riittää käsitellä asiaa yleisemällä tasolla. A-kohdassa kuviossa näkyvien muutosten syitä ei tarvinut selittää, mutta jos kiinnostuksesta haluat asiaan selostusta, niin 1970- ja 1980-luvun muuttomäärien heilahtelussa on ensin Suomen rakennemuutokseen (suuri muutto) liittyneen maastamuuton loppupään aaltojen ja sen jälkeen osin takaisin kääntyneen paluuaallon harjat sekä sitten n. 1990 piikki, kun Neuvostoliiton hajoamisen pyörteissä vapaa maahantulomahdollisuus avattiin inkerinsuomalaisille ja samoihin aikoihin tuli viime vuosikymmenien ensimmäinen suurempi turvanpaikanhakijoiden rykäys maahan. Kuten sanottu, näitä ei tarvitse kuitenkaan vastauksessa selostaa. Vastaavia piikkejä ei ole sitten tullut, mutta en sanoisi, että kasvuvauhti on suorastaan tasaantunut, vai mitä sillä tarkoitit...?

Tehtävä 9

Tarkennettu tehtävänumero: c

Lähettäjä: katti

Kysymys: Oliko kyseessä maahanmuuttajien kotoutuminen Suomeen vai takaisin kotimaahansa? Itse vastasin kotoutuminen Suomeen, menikö väärin? Kuitenkin tehtävä pohjautuu Suomeen....

Vastaus:

Tehtävä 9

Lähettäjä:

Kysymys: Kuinka tarkasti kuvion maastamuuton, maahanmuuton ja nettomuuton muutoksia olisi pitänyt käsitellä? Mitä b kohdan Halla-ahon ja Vanhasen mielipiteiden perusteluiksi olisi pitänyt laittaa?

Vastaus: Kysymyksesi alkuosaan vastaus jo onkin tuolla aiempana, mutta jälkiosaan sanoisin näin: Halla-aho suhtautuu maahanmuuttoon negatiivisesti ja Vanhanen positiivisesti. Halla-aho pitää maahanmuuton tuomaa monikulttuurisuutta arvostavaa näkemystä perustelemattomana ja uskoo monikulttuurisuuden lisäävän konflikteja. Hän uskoo rasismin lisääntyvän ja perustelee sitä muiden maiden kokemuksilla. Hän ei usko, että moniarvoinen yhteiskunta voi toimia ilman ristiriitoja eri arvoihin uskovien väestöryhmien välillä. Vanhanen puolestaan kritisoi perusteettomien uhkakuvien luomista maahanmuuton yhteydessä. Hän pitää monikulttuurisuutta rikkautena ja korostaa Suomen tarvitsevan etenkin työperäistä maahanmuuttoa. Hän ei usko, että eurooppalaiset kansallisvaltiot säilyvät muuttumattomina, vaan ihmisten liikkuvuus joka tapauksessa tulee vähentämään valtioiden rajojen merkitystä. Tätä kehitystä ei tule estää vaan pikemmin vauhdittaa. Tämä näin tiivistetysti.

Tehtävä 9

Tarkennettu tehtävänumero: 9C

Lähettäjä:

Kysymys: Itse mainitsin seuraavat pointit:

-tiettyjä maahanmuttajia ei voida palauttaa, koska he ovat jo hankkineet suomen, tai toisen eu-maan kansalaisuuden.

-maahanmuuttajat voivat olla eu-kansalaisia; heitä ei siis pahemmin palautella.

-euroopan ulkopuolelta tullut on saattanut kouluttautua suomen työllisyysrakenteen mukaan esim. biologiksi, joiden työllisyysmahdollisuudet lähentelevät nollaa, joten työllistyminen kotimaassa voi olla hankalaa, joten heidän kohdalla palautus voisi olla ongelmallinen.

-Pakolaiset voidaan yleisesti ottaen kotiuttaa kun kotimaan olot ovat rahoittuneet.

-Työn perässä muuttaneita ei ole kansantaloudellisesti järkevä kotiuttaa, olettaen, että he ovat myös saaneet töitä.

Muita tärkeitä pointteja?

Vastaus: Ks. aiemmat vastaukseni. Luettelemasi asiat liittyvät kyllä aiheeseen, mutta tuossa ne lentävät silmille vähän poukkoilevasti eri suunnista (työllisyystyilanne, kansalaisuus), joten en saa niistä otetta kovin hyvin.

Tehtävä 9

Tarkennettu tehtävänumero: c

Lähettäjä: Eltsi

Kysymys: Mitä kysymyksessä oikeastaan haluttiin?

Vastaus:

Tehtävä 9

Lähettäjä: Hämmentynyt

Kysymys: Miksi tehtävässä 9 piti vertailla näkemyksiä jotka vain häivästi liittyivät toisiinsa? Itsellä ainakin tuli heti semmoinen olo, että halla aho puhuu elintasopakolaisten vyörystä suomeen ja Vanhanen puhuu työperäisestä maahanmuutosta, näiden kahden välisiä mielipiteitä on vaikea vertailla, kun he puhuvat eri asioista. Näin siis minun mielestä.

Ellen väärin oleta, halla-aho ei vastusta työperäistä maahanmuuttoa vaan elintasopakolaisten ja muiden kortistoon päätyviä syrjäytyviä ulkomaalaisia.

Vaikka tässä "vanhasen linjalla" ollaankin jäi vaan tämmöinen ajatusvirhe jotenkin vaivaamaan.

Myöskin en osannut vastata mikä aiheutti 1970-80 luvun rajun maastamuuton? Vai oliko se vain tilastollinen tapahtuma ilman hirveitä ulkoisia tapahtumia.

Vastaus: Viimeiseen kysymykseen vastaus onkin jo tuolla aiemmin, mutta tähän Halla-ahon ja Vanhasen vertailuun sen verran, että jos kohta H:lla ehkä on mielessään pakolaiset ja turvanpaikanhakijat, hän kuitenkin puhuu maahanmuuttajista/maahanmuutosta, kuten Vanhanenkin, ja siten näiden tekstiotteiden asettaminen vertailtavaksi ei ole kuitenkaan keinotekoista. Toki vastauksessa voi pohtia mm. sitä, tarkoittaako H. kenties vain osaa maahanmuuttajista eikä koko ryhmää, mutta tällaisia oletuksia ilmankin sitaateissa on vertailtavaa (ks. vastaukseni aiemmin).

Elintasopakolaiset on harhaanjohtava ilmaisu, joka sotkee selviä juridisia käsitteitä pakolainen ja turvanpaikanhakija (ja joka saa sensorit näkemään punaista!). Sen käyttö on myös usein tarkoitushakuista ja asenteellista siten, että Suomeen tulleista puhutaan helposti elintasopakolaisina, mutta Yhdysvaltoihin 1900-luvun alussa tai Ruotsiin 1970-luvulla muuttaneita suomalaisia (joita tehtävän kuvion siniset pylväät ovat suureksi osaksi) harvoin samalla termillä halutaan luonnehtia, vaikka heidän kohdallaan moinen ilmaisu olisi jotenkin osuvakin ehkä.

Tehtävä 10

Tarkennettu tehtävänumero: a

Lähettäjä: möh

Kysymys: Miten päättely ketju meni? Minkälainen vastaus oikeuttaa 2 pisteeseen?

Vastaus: Lyhyesti vastaus voisi olla tällainen: Tuloverojen alentaminen lisää kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja, arvonlisäveron alentaminen laskee hyödykkeiden hintoja ja lisää kulutusta. Heikon talouskehityksen tilanteessa kulutuskysyntää vahvistamalla voidaan elvyttää taloutta. Bingo!

Tehtävä 10

Tarkennettu tehtävänumero: tais olla se b

Lähettäjä: Tiia

Kysymys: Minkälaista vertailua ois pitäny tehä niitten kahen tekstin välillä?

Vastaus: Vertailu voisi mennä tällaisia latuja pitkin: Katainen uskoo veronalennusten taloutta elvyttävään vaikutukseen, koska niiden kautta voidaan vahvistaa kysyntää. Toisaalta Katainen ei pidä hyvänä sen lisäksi lisätä valtion menoja nykyisestään, koska se johtaa valtion velkaantumiseen eikä lisäelvytys valtion menoja kasvattamalla välttämättä vauhdita taloutta. Lehmus puolestaan pitää parempana lisätä valtion menoja: siten elvytys voidaan kohdistaa tehokkaammin juuri eniten talouskasvua lisääviin kohteisiin. Veroja ja veroluonteisia maksuja alentamalla lisätään ihmisten käytettävissä olevia tuloja, mutta lisätulot eivät välttämättä mene kaikki kulutukseen, vaan osa säästetään. Valtion menojen lisäys vaikuttaa sen vuoksi ehkä suoremmin talouskasvuun kuin verojen alentaminen

Tehtävä 10

Tarkennettu tehtävänumero: c

Lähettäjä: KL

Kysymys: Kuinka laajaa vastausta tähän odotettiin? Kuinka tarkasti ajanmääre (vuonna 2008) vaikuttaa eli jos kirjoitti myös asioista, jotka saattoivat tapahtua vasta 2009? Mitä hyvässä vastauksessa tulisi mainita?

Vastaus: Ei siitä aikarajauksesta tarvitse untansa menettää, asiat liukuvat siinä kummallekin vuodelle. C-kohtaan voisi vastata vaikkapa seuraavasti: Suurten yhdysvaltalaisten investointipankkien konkurssit ajoivat 2008 maailman rahoitusmarkkinat kriisiin. Pankkien rajoittaessa luotonantoa toisilleen talouskasvun hidastui ja talous supistui etenkin kehittyneissä teollisuusmaissa. Suomen valtio pyrki pitämään yllä kotimaista kulutuskysyntää ja kattoi valtiontalouteen syntynyttä alijäämää velalla. Kiitettävässä vastauksess avarsinkin voisi olla edelleen, että selostetaan em. kriisin taustoja lisää. Uhkaavalta rahoitusjärjestelmän romahdukselta maailmalla vältyttiin 2008 maailman keskuspankkien rahapoliittisten toimien ansiosta (esimerkiksi ohjauskorkojen lasku). Talouden kehitys on ollut senkin jälkeen epätasaista eri puolilla maailmaa. Suomen BKT supistui rajusti finanssikriisin jälkeen, talouskasvun kääntyminen laskuun vei valtion verotuloja ja aiheutti ison alijäämän julkiseen talouteen. Verojen alentamisen lisäksi valtio pyrki olemaan leikkaamatta julkisia menoja; näillä toimenpiteillä tuettiin kuluttamista ja pidettiin yllä työllisyyttä.

Tällaista selostusta arvostaisimme, mutta jutun voi rakentaa eri tavoilla tietenkin.

Tehtävä 10

Tarkennettu tehtävänumero: c

Lähettäjä: J

Kysymys: Miten vakava virhe oli kirjoittaa Suomen keinoista vaikuttaa taantumaan yleisesti preesens-muodossa?

Vastaus: En usko, että se on kohtalokasta, mutta toki on hyvä jotenkin tulla esiin, että vastaaja ymmärtää sijoittaa Suomen valtion kriisintorjuntatoimet vähän kauemmas taaksepäin kuin viime viikkoon.

Tehtävä 10

Tarkennettu tehtävänumero: c

Lähettäjä: J

Kysymys: Miten vakava virhe oli kirjoittaa Suomen keinoista päästä taantumasta preesens-muodossa? Eli siten miten Suomi voi ja voisi asialle tehdä.

Vastaus:

Tehtävä 10

Tarkennettu tehtävänumero: b

Lähettäjä: Matti

Kysymys: Oliko Kataisen mielipide, että pitäisi joko tehdä verokevennyksiä tai panostaa julkisiin menoihin, mutta muut hallituksessa äänestivät verokevennysten puolesta. Oliko Lehmus taas sitä mieltä, että pitäisi ilman muuta panostaa vain valtion menoihin.

Vastaus: Hallituksen mahdollisista sisäisistä erimielisyyksistä suhdannepolitiikan keinoista (veronkevennyksiä vai julkisten menojen lisäyksiä) ei tuossa sitaatista ole sanottu oikeastaan mitään. Katainen kuitenkin puolustaa tekstissään veronkevennyksiä hallituksen valitsemana linjana. Lehmus, kuten tutkijalle sopiikin, ei esitä jyrkkää yksioikoista tuomiota mutta nostaa esille yhden valinnan (menolisäykset) edut ja toisen (veronkevennykset) puutteet, sikäli hän maltillisesti liputtaa menolisäysten puolesta tässä tekstissä.

Yleisenä kansalaiskasvatuksena muistuttaisin, että talousasioissa tilanne on usein se, että yksioikoisen oikeaa vastausta ei voida virkamiehen tai tutkijankaan suulla antaa, miten pitäisi tehdä, vaan kyse talouspolitiikassa on loppupeleissä myöskin arvoista. Yksi ratkaisu edistää enemmän tiettyjä tavoiteltavaksi katsottuja asioita, esim. tasaista tulonjakoa, kuin toinen, ja jotkut tavoiteltavat asiat ovat jännitteessä keskenään.

Tehtävä 10

Lähettäjä: Henri Haaksiala

Kysymys: Hei Jan! Tiedustelisin sinulta pientä teknistä juttua, jokerissa on a, b- ja c-osat. Laadin vastaukseni samalle konseptille, yhteinäisenä vastauksena. En merkinnyt marginaaleihin kysymysten kirjaimia yms. mutta mielestäni vastaukseni oli jäsennelty selkeästi siten, että jokaiseen kysymykseen on vastattu erikseen tässä yhdessä vastauksessani. Vähennetäänkö näistä pisteitä? Kuinka monta/ tehtävä?

Vastaus: Heipä hei, Henri!

Ei siitä pisteitä mene. Toivomme kyllä painokkaasti, että vastaukset moniosaisiin tehtäviin kirjoitetaan erikseen a-, b- kohta jne., ja on yleensä joku hyvä syy, miksi olemme rakentaneet tehtävän niin. Mutta jos vastaus on yhtä pitkää pätkää, ei se sinänsä ole peruste rokottaa. Sensorilla voi olla vaikeampi vain löytää sellaisesta vastauksesta etsimiään asioita ja se on vastaajalle riski, mutta sinulla vastauksen rakenne siis jäsentyy osatehtävien kannalta selvästi, joten eivätköhän tietosi tule noteerattua!

Terv.

J.L.

Tehtävä 10

Tarkennettu tehtävänumero: b

Lähettäjä: anna

Kysymys: Saako kohdassa pisteitä, jos kirjoitti Kataisen mielipiteen edustavan monetaristista ajattelua ja Lehmuksen keynesiläistä?

Vastaus: Tuo tulkinta on vähän hätäinen, koska Kataisenkin puolustamilla veronkevennyksillä tehdään tässä eräänlaista keynesiläistä talouspolitiikkaa. Mutta älä murehdi, vastauksessasi tuo oli varmaankin vain pieni yksityiskohta.

Tehtävä 10

Tarkennettu tehtävänumero: 10+

Lähettäjä: Neela

Kysymys: Onko pisteitä paljon pois, jos kirjoitti kotoutumisesta maahanmuuttajien tasolla- kuinka esim. somaleiden/muslimien/mustalaisten on helpompi kotoutua Suomeen?

Vastaus: Olet varmaan kirjoittanut ihan hyviä asioita, mutta vastausta lukematta en voi sanoa, oletko saanut esiin kuinka paljon myös yleisemmän tason näkökohtia eikä vain tietyn ryhmän/ryhmien tapauksia.

Tehtävä 10

Lähettäjä: Neela

Kysymys: Mitä käy kun tein vahingossa 7 tehtävää (tajusin vasta nyt? :( Vaikka saisin jokerista 9 pistettä, niin lähteekö siitä sitten (eli parhaasta) kaikki pisteet? :(

Vastaus: Ah harmi! Pisteet lasketaan muistaakseni niin, että se vastausten pistesumma, mikä on pienin, jää voimaan, eli jos sinulla on seitsemään vastattu, käytännössä se paras vastaus jää noteeraamatta.

Tehtävä 10

Tarkennettu tehtävänumero: c)

Lähettäjä: Munkki

Kysymys: Mitä tarvittiin c-kohtaan jos täysiä pisteitä haaveilee?

Vastaus:

  • 2019 syksy: yhteiskuntaoppi

    Yhteiskuntaopin yo-koe ja vastaukset.

    Tällä sivulla pääset joko katselemaan Ylioppilastutkintolautakunnan laatimaa koetta (katseluversio) tai harjoittelemaan tekemällä sen itse (harjoittelukoe). Katseluversio ja hyvän vastauksen piirteet julkaistaan yo-koepäivänä ja harjoitteluversio mahdollisimman pian kokeen jälkeen.

Abitreenit

Oppimateriaalit

  • Navigaatiokuva aineelle Biologia.
    Navigaatiokuva aineelle Biologia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Elämänkatsomustieto.
    Navigaatiokuva aineelle Elämänkatsomustieto. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Englanti.
    Navigaatiokuva aineelle Englanti. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Espanja.
    Navigaatiokuva aineelle Espanja. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Filosofia.
    Navigaatiokuva aineelle Filosofia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Fysiikka.
    Navigaatiokuva aineelle Fysiikka. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Historia.
    Navigaatiokuva aineelle Historia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Italia.
    Navigaatiokuva aineelle Italia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Kemia.
    Navigaatiokuva aineelle Kemia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Latina.
    Navigaatiokuva aineelle Latina. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Maantiede.
    Navigaatiokuva aineelle Maantiede. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Matematiikka.
    Navigaatiokuva aineelle Matematiikka. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Portugali.
    Navigaatiokuva aineelle Portugali. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Psykologia.
    Navigaatiokuva aineelle Psykologia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Ranska.
    Navigaatiokuva aineelle Ranska. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Ruotsi.
    Navigaatiokuva aineelle Ruotsi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Saame.
    Navigaatiokuva aineelle Saame. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Saksa.
    Navigaatiokuva aineelle Saksa. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Suomi.
    Navigaatiokuva aineelle Suomi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Terveystieto
    Navigaatiokuva aineelle Terveystieto Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Uskonto.
    Navigaatiokuva aineelle Uskonto. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Venäjä.
    Navigaatiokuva aineelle Venäjä. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Yhteiskuntaoppi.
    Navigaatiokuva aineelle Yhteiskuntaoppi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Äidinkieli.
    Navigaatiokuva aineelle Äidinkieli. Abitreenit

Seuraa Abitreenejä Instagramissa: @abitreenit