Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Yhteiskuntaoppi pääkuva

Kysymysarkisto: Yhteiskuntaoppi, 2010 syksy

Tehtävä Yleinen

Lähettäjä:

Kysymys: Vaikea koe, mitä mieltä te olette?

Vastaus: Tervehdys vielä kaikille abeille tässä vaiheessa, kun olen vastannut kysymyksiinne alla sen, mitä olen ehtinyt! Olen pahoillani, mutta tällä kertaa päiväni sekä tänään ke että huomenna to ovat täyteen pakattuja ja kirjoitusaika siten peräti vähissä, joten vastauksissakaan ei ole niin paljon henkilökohtaisia vastauksia kuin aiemmin. Toivottavasti kuitenkin useimmat mieltänne askarruttavat asiat saavat alla selityksen!

Onnea seuraaviin kokeisiin!

J.L.

Tehtävä Yleinen

Lähettäjä: Are

Kysymys: Mitä sanoisitte yleisesti, että minkä pituisia vastauksia oletatte näkevänne? Onko esimerkiksi tarpeeksi, jos jokaisesta kysymyksestä on kirjoittanu 2-3 sivua vai tuppaavatko parhaat pisteet tehtävistä tulemaan vain niille, joilla tekstiä on yhteensä 20 sivua ja vähän päälle?

Vastaus:

Tehtävä Yleinen

Lähettäjä: uusija

Kysymys: jokerit oli tosi epäselviä, eka sivun tehtävät oli mukavia, toivottavasti monien esimerkkien esille tuonti riittää!

Vastaus:

Tehtävä Yleinen

Lähettäjä:

Kysymys: Menettääkö pisteitä, jos on kirjoittanut EMUn olevan European Monetary Union eikä Economic and Monetary Union?

Vastaus:

Tehtävä Yleinen

Lähettäjä: JK

Kysymys: Unohdin mainita että isyyden selvittämisessä tarvitaan isän lupa, ennen kun ruvetaan ottamaan verikokeita hänestä. onko kauheen suuri virhe?

Vastaus:

Tehtävä 1

Lähettäjä: mä

Kysymys: Eduskunnan tehtävät oli aika perusjuttua muttä mitä kaikkia tehtäviä parlamentilla onkaan? Loppupäätelmäni tiivistettynä oli, että eduskunnalla Suomessa on vahvempi asema kuin parlamentilla EU:ssa. Mitä kaikkia näkökulmia asemaan kaivattiin?

Vastaus: No niin, tervehdys sinulle ja kaikille muillekin abeille! Pääsenkin aloittamaan tämän vastaamisen jo näin keskiviikon puolella, vaikka uumoilin sen jäävän torstaille.

Vastauksena voin antaa jälleen kimaran näkökohtia, joita tässä kysymyksessä voi käsitellä: Vastauksen olisi siis tietenkin syytä sisältää vertailua, koska sitä kysytään, ja siinä voi tuoda esille esimerkiksi sen, että molemmat parlamentit valitaan vaaleilla; Suomessa eduskunta on korkein valtioelin, Euroopan unionissa parlamentin asema ei ole yhtä vahva; Suomessa eduskunta säätää aina lain, EU:ssa neuvosto ja parlamentti yhdessä säätävät suurimman osan laeista; eduskunta hyväksyy Suomen valtion budjetin, EU-parlamentti taas EU:n budjetin (yhdessä neuvoston kanssa); eduskunta valitsee pääministerin, EU-parlamentti hyväksyy komission puheenjohtajan.

Lisänäkökohtia voivat olla esim. se, että Suomessa on selkeä parlamentarismi, ja EU:ssakin parlamentarismin periaate on vahvistunut, esimerkiksi parlamentti hyväksyy komission puheenjohtajan ja käytännössä voi vaikuttaa komission kokoonpanoon ja antaa epäluottamuksen komissiolle. EU-parlamentin asema vahvistui Lissabonin sopimuksen myötä. Suomessa kansanedustajilla on lakialoiteoikeus, EU-parlamentissa mepeillä ei ole samanlaista aloiteoikeutta.

Jos jokin kohta yllä olevista jää uupumaan, ei ole syytä epätoivoon -– vastauksen kokonaisuus ja siinä osoitettu kypsyys painaa kuitenkin sekin paljon.

Tehtävä 1

Lähettäjä:

Kysymys: Mitä vaaditaan täysiin pisteisiin?

Vastaus:

Tehtävä 2

Lähettäjä: Puumish

Kysymys: Mitkä tekijät vaikuttavat asuntojen lisä- rakentamiseen?

Vastaus:

Tehtävä 2

Lähettäjä:

Kysymys: Mitä täydelliseen vastaukseen vaaditaan syiksi rakennustarpeelle?

Vastaus:

Tehtävä 2

Lähettäjä: ällä vai ämmä

Kysymys: Mitä tehtävään 2 vaaditaan, jotta saa täydet pisteet?? Käykö jos on laittanut että suomalaisilla on nyt paljon rahaa käytettävissään ja suomalaisilla on hyvät elinolot. :) Selitin että kun rakennuskustannukset ovat kalliita ja suomalaiset useimmiten joutuvat ottaa velkaa rakentaakseen omakotitalon niin yritetään kiertää veroja teettämällä rakentaminen pimeällä työllä ilman veroja..Onko tämä kaukaa haettua?? Selitin että usein vanhukset muuttavat omakotitaloistaan maaseudulta taajamien kasvukeskuksiin omaan rivitalohuoneistoon..eli selitin ensiks omakotitalon rakentamista ja sitten rivi-ja kerrostalojen rakentamista. Ja kuinka ihmisiä houkutellaan ostamaan rivitalo huoneisto sillä että ostaja saa vaikuttaa sisustamiseen ja pintamateriaalien valitsemiseen kun varauksen tekee tarpeeksi ajoissa ennen rivitalon tai kerrostalon rakentamista.. Laitoin että suomalaisten unelma on asua omakotitalossa ja sen jälkeen perustaa vasta perhe.. Onko vastaukseni ihan puun takaa vai menikö edes sinne päin?? -Kiitos vastauksestanne jo etukäteen :))

Vastaus: Heipä hei! Vastaan tässä paitsi sinulle myös yllä saman kysymyksen esittäneille!

Vastauksesi vaikuttaa omaperäiseltä, mutta en kyllä oikein usko noihin useimpiin seikkoihin, piatsi siinä olet oikeilla jäljillä, että maansisäinen muuttoliike (mm. maaseudulta kaupunkeihin) vaikuttaa asuntotarpeeseen. Yleisesti ottaen vastauksessa voisi käsitellä vaikkapa seuraavia tekijöitä: Maan sisäinen muuttoliike ja maahanmuutto lisäävät uusien asuntojen tarvetta eräillä alueilla. Asuntorakentamisen tarve Suomen eri alueilla siis vaihtelee. Lisäksi iän myötä osa asuntokannasta rapistuneena puretaan ja tilalle tarvitaan uutta. Ehkä vaikeampi asia tietää on se, että kotitalouksien koko pienenee ja sen seurauksena asuntojen kysyntä on suurta, vaikka väestö sinänsä ei kasva erityisen nopeasti. Kotitalouksien koon muutoksiin vaikuttavat muun muassa uusperheiden ja yhden hengen talouksien yleistyminen. Elintason noustessa kansalaisten vaatimustaso asuntojen varustelutason ja asumisväljyyden suhteen kasvaa: uusien ja entistä suurempien asuntojen kysyntä lisääntyy.

Tavallaan kyse on hyvin arkisista asioista ja ilmiöistä, mutta niille vain on osattava antaa hallittu selitys ja nähdä, mistä niissä pohjimmiltaan on kyse.

Tehtävä 2

Lähettäjä: moi

Kysymys: Mistä syistä asuntoja rakennetaan niin paljon?

Vastaus:

Tehtävä 3

Lähettäjä: kirjoittaja

Kysymys: mitä asioita olisi kuulunut ainakin vastata tässä tehtävässä?

Vastaus: No niin, tässä tulee vastaus sinulle ja kaikille muillekin, joita kolmostehtävä askarruttaa! Käsiteltäviä näkökohtia voivat olla vaikkapa seuraavat:

Suhdannetilanne vaikuttaa työn tarjontaan: epävarmana aikana työnantajat tarjoavat mieluummin määräaikaisia työsuhteita. Toisaalta esim. vanhempainvapaat tai sairauslomat aiheuttavat tarvetta määräaikaisille sijaisille. Jotkut työt ovat sesonkiluonteisia, jolloin työn tarjontakin vaihtelee kausittain (esim. turismi, maatalous, rakennusteollisuus). Vaikutuksina työntekijälle voi mainita esimerkiksi uusiutuvat työttömyysjaksot tai työttömyyden uhan, alhaisemmat vuositulot ja oman talouden suunnittelun vaikeuden. Kiitettävissä vastauksissa ainakin soisi olevan jotain vaikkapa myös siitä, että työmarkkinoiden muutosten seurauksena pätkätyöt ovat yleistyneet. Irtisanomissuojakin on tiettävästi voinut vaikuttaa työnantajien haluttomuuteen palkata vakinaisia työntekijöitä. Pätkätyöt ovat tyypillisiä palvelualoilla ja hallinnossa ja ne koskettavat etenkin nuoria työntekijöitä, vastavalmistuneita. Pätkätyöt hidastavat eläkkeen karttumista ja eläke jää pieneksi. Pätkätyöt voivat kuitenkin sopia tietyssä elämänvaiheessa (esimerkiksi opiskeluaikana).

Tällaisia seikkoja tarkastelemalla pisteitä kyllä pitäisi tulla mukavasti.

Tehtävä 3

Lähettäjä: blööö

Kysymys: Onko tietoa paljonko lähtee pisteitä pois jos käyttää käsitettä väärin? Ite käytin kolmostehtävässä osa-aikatyö käsitettä pätkätyön synonyyminä. _b kannattaa olla fiksu

Vastaus:

Tehtävä 3

Lähettäjä: Kapitalisti

Kysymys: Miten tehtävä kolme valittiin tämän vuotiseen kokeeseen? Koin tehtävän varsin ohjailevasti sanavalinnan johdosta. Eikö tehtävänannossa pitäisi pyrkiä objektiivisuuteen?

Vastaus: Jaa... "Eduista nauttiminen" on kyllä aivan käypäinen idiomi eli ilmaisutapa, ja säännöllisessä työsuhteessa olevilla on ilman muuta tiettyjä etuja, kuten yhteiskuntaopin kurssien pohjalta hyvin muistanetkin, mm. loman kertyminen ja sairauslomat, ja usein myös vaikkapa työterveyshuoltoa ja täydennyskoulutustakin on tarjolla. Pätkätöillä saattaa olla joskus hyvätkin puolensa työntekijän kannalta, kuten ohessa olen vastauksessani toiselle abille todennut, ja monelle lukiolaiselle ja muillekin nuorille opiskelijoille ne lienevät mainio järjestely. Tilanne alkaa kuitenkin näyttää monesti toisenlaiselta, kun ikää on 30+ ja perheen perustamista suunnitellaan...

Tehtävä 4

Lähettäjä: baww

Kysymys: Mistä omistustulon kasvu johtui?

Vastaus:

Tehtävä 4

Tarkennettu tehtävänumero: a

Lähettäjä:

Kysymys: Oliko tehtävän 4a käsite palkkatulot jotenkin kompakysymys?

Vastaus:

Tehtävä 4

Lähettäjä:

Kysymys: Oliko diagrammiin muuta selitystä 80-luvun nousukausi ja sen jälkeinen lama ja siitä nousu? Onko oikein jos kirjoitti, että omistustulojen lisääntyminen johtui Nokian menestymisestä 90-luvun lopussa ja niiden osakkeiden arvon noususta? Oliko muuta syytä?

Vastaus: Vastaan sinulle ja samalla kollegoillesi ohessa:

Lama ja sen jälkeinen nousukausi ovat hyvin keskeisiä asioita tämän kuvion selittämisessä. A-kohdassa siis piti selittää jollain tavalla, että palkkatulot on ansiotyöstä saatu palkka ja saadut tulonsiirrot ovat esimerkiksi kotitalouksien saamat lapsilisät, toimeentulotuet tai työmarkkinatuet.

B-kohdassa selitys voisi mennä vaikkapa näin: Palkkatulojen osuudessa oli notkahdus 1990-luvun alussa, mikä selittyy lamaan liittyneellä laajalla työttömyydellä. Omaisuustulojen (siis ei omistus- vaan omaisuustulojen) osuus kasvoi selvästi laman jälkeen. Tulonsiirtojen osuuden kasvu 1990-luvun laman alussa selittyy työttömyyden kasvulla. Kun puhutaan kiitettävistä vastauksista, pitöisi osata selittää myös, että talouskasvu 2000-luvulla johti myös vähitellen tulonsiirtojen osuuden pienentymiseen. Omaisuustulojen osuus on jäänyt pysyvästi aiempaa korkemmaalle tasolle myyntivoittojen, vuokratulojen, osinkojen yms. tulojen kasvaessa talouden nousukaudella. Nokian menestystarina on osittain mukana tässä kyllä. Voi myös mainita, että omaisuustulon kevyempi verotus on kannustanut muuntamaan palkka- ja yrittäjätuloja omaisuustuloksi. (Tästä viimeksi mainitustahan on julkisuudessa puhuttu paljon kuluneena vuonnakin.)

Tehtävä 4

Tarkennettu tehtävänumero: 4b

Lähettäjä: JiiEE

Kysymys: mitä tuossa olisi pitänyt mainita, jotta olisi saanut täydet pisteet?

Vastaus:

Tehtävä 4

Tarkennettu tehtävänumero: a

Lähettäjä: energy drink

Kysymys: mikä on omistustulo

Vastaus:

Tehtävä 4

Lähettäjä: tii

Kysymys: Kuinka paljon menettää pisteitä, jos tulkitsi taulukkoa muuten oikein, muttei tiennyt, mitä omistustulo tarkoittaa ja kuittasi sen vain yhdellä lauseella?

Vastaus: En osaa vastaustasi ja sitä yhtä lausettasi lukematta tuohon tarkasti vastata, mutta omaisuustulojen osuuden muutoksen selittäminen on aika tärkeä osa kuvion osoittamaa muutosta, ja jos omaisuutulon käsitteen sisältö jää auki, vastaus siltä osin on vähän hutera, eikös.

Tehtävä 4

Lähettäjä:

Kysymys: miten kuului vastata tehtävään? ja mitä ne kaikki tulot tarkalleen tarkoittivat?

Vastaus:

Tehtävä 5

Lähettäjä: pirkko

Kysymys: mitä vaadittiin täysiin pisteisiin?

Vastaus:

Tehtävä 5

Lähettäjä: abi 11

Kysymys: miten paljon pisteet laskee jos vahingossa laitoin että välillä yleinen syyttäjä voi ottaa asian hoitaakseen kun kirjassa lukee että yleinen syyttäjä syyttä rikoksissa. ja jos laitoin tehtävässä nr. 6 että äiti ei voi päättää jos isyydestä otetaan selvää viimeiseksi, paljon pisteitä lähtee pois. Muuten kirjitin molemmista suht paljon ja mielestäni oikein...

Vastaus: Sanoisin kuten yleisesti tällaisissa tapauksissa, että pienten virheiden vaikutus toki yhdessä tuntuu, mutta kun vastaus luetaan kokonaisuutena, on vaikea sanoa, että tuosta tai tuosta asiasta meni piste. Syyttäjän tuominen mukaan ei tietysti tässä kohden ole kyllä kovin hyvä veto.

Tehtävä 5

Lähettäjä:

Kysymys: tässä kun kysyttiin, että millainen rooli eri oikeusasteilla on prosessissa, voiko siis kertoa mm valitusprosessista ylikansalliselle tasolle asti? Ja vaikuttaako pisteisiin paljon, jos sanoi että ensimmäisessä käsittelyssä kuullaan osapuolija, vaikka se näköjään tapahtuu vasta toisessa oikeassa käsittelyssä...?

Vastaus: Vastaan sinulle tässä antamalla eräänlaisen perusvastauksen suuntaviivat ensin:

Vastauksessa tulisi jotenkin käydä ilmi, että vastaaja ymmärtää, millaisia ovat riita-asiat. Riita-asiassa kantaja jättää käräjäoikeuteen haastehakemuksen, jonka oikeus hyväksyy tai hylkää. Vastaaja vastaa tai voi jättää vastaamatta. Päätös tai mahdollinen tuomioistuinsovittelu riita-asiasta voidaan tehdä missä tahansa oikeusprosessin vaiheessa. Tuomiosta voidaan valittaa. Kiitettävässä vastauksessa tulisi selittää tarkemmin vastaajan kirjallinen vastaus kanteeseen, vastaamatta jättämisen seuraukset,

jatkettu valmistelu, pääkäsittely ja tyytymättömyyden ilmoittaminen tuomioon. Hovioikeuden tuomioon tyytymätön voi luvan saadessaan valittaa korkeimpaan oikeuteen; tämä on mahdollista lähinnä periaatekysymyksissä. Riita-asioiden käsittely voidaan hoitaa myös tuomioistuinten ulkopuolisessa sovittelussa. Ensimmäisen käsittelyn osalta virheesi tuntuu melko pikkuiselta.

Tehtävä 6

Lähettäjä: jennaniko

Kysymys: yleisesti, mitä tähän case-tehtävään vaadittiin?

Vastaus:

Tehtävä 6

Lähettäjä: Muori

Kysymys: mikä olisi ollut tarvittava vastaus kyseiseen kohtaan?

Vastaus:

Tehtävä 6

Lähettäjä:

Kysymys: Miten tehtävään olisi kuulunut vastata/mikä oli oikea lopputulos?

Vastaus: Ja kas tässä vastaus sinun kysymykseesi, ja tiedoksi kaikille, jotka ovat kuutoseen vastanneet:

Päätöksen abortista voi ensinnäkin tehdä vain Jenna. Seksuaalisuhteessa suojaikäraja on 16 vuotta, joten Niko voitaisiin periaatteessa asettaa syytteeseen lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Isyyden toteamisesta voi kirjoittaa, että avioliitossa on isyysolettama, avoliitossa isyys taas todetaan joko tunnustamalla tai oikeuden päätöksellä. Isyystestit voi mainita (esim. DNA-tutkimukset). Kiitettävä vastaus voi todeta, että Niko ja Jennan suhdetta arvioitaessa Nikon kohdalla lieventävä asianhaara on nuorten suht pieni ikäero (eli myös pieni kypsyysero). Tarkemmin voii kertoa isyyden selvittämisestä ja siitä kieltäytymisestä. Ja totta on, että täysi-ikäinen Niko tässä syyllistyy kunnianloukkaukseen.

Tehtävä 6

Lähettäjä: abi ehkä 2050

Kysymys: Mitä vastauksessa piti olla?

Vastaus:

Tehtävä 6

Lähettäjä:

Kysymys: Oliko rikos, kun Niko huoritteli Jennaa? Entä oliko tehtävässä kysymys seksuaalisesta hyväksikäytöstä vai lapsiin sekaantumisesta, vai onko sama, kumpaa ilmaisua käyttää?

Vastaus:

Tehtävä 7

Lähettäjä: Samppa

Kysymys: Miksi kysytään sellaista, mitä ei enää ole olemassa? Lissabonin sopimushan poisti pilarirakenteen...

Vastaus:

Tehtävä 7

Tarkennettu tehtävänumero: EU:n pilaritehtävä

Lähettäjä: abi

Kysymys: Miten voidaan kysyä asiasta/rakenteesta, joka on jo poistunut unionin käytöstä Lissabonin sopimuksen myötä?

Meillä opetuksessa kiinnitettiin huomiota nimenomaan siihen, että kys. rakenne poistunut käytöstä ja se ei ole millään tapaa ajankohtainen..

Vastaus:

Tehtävä 7

Tarkennettu tehtävänumero: EU:n pilaritehtävä

Lähettäjä: abi

Kysymys: Miten voidaan kysyä asiasta/rakenteesta, joka on jo poistunut unionin käytöstä Lissabonin sopimuksen myötä?

Meillä opetuksessa kiinnitettiin huomiota nimenomaan siihen, että kys. rakenne poistunut käytöstä ja se ei ole millään tapaa ajankohtainen..

Vastaus:

Tehtävä 7

Lähettäjä:

Kysymys: Onko väärin jos pilarirakennetta lähti kuvailemaan sillä tavalla että pilarit edelleen pitäis paikkaansa? Tai siis itse ainakin selitin esim. että toiseen pilariin kuuluu yhteistyö ulko- ja turvallisuuspolitiikka, joka on esim sitä ja sitä. Loppuun laitoin mainintaa, että Lissabonin sopimuksen myötä perinteistä pilarirakennetta on muutettu. Itse kun kävin EU-kurssia viime syksynä, Lissabonin sopimusta ei oltu ratifioitu ja pilarit siis edelleen oli, kertauskurssillakin sivuutettiin asia mainitsemalla että pilarirakenne ei enää pidä entisellä tapaa paikkansa ja lehdissä asiaa ei ole turhan paljoa mainostettu.

Melko ristiriitaisen kysymyksen olitte heittäneet, kun monilla näköjään pilarirakenteen poistuminen oli tiedossa, mutta toisilla taas opetus ja kirjat antoi eri infoa.

Vastaus:

Tehtävä 7

Lähettäjä:

Kysymys: Mites, jos tässä on käsitellyt asiaa sillä tavalla, että pilarirakenne olisi olemassa? Omassa koulussa ei sattunut kertauskurssia syksyllä olemaan eikä muutenkaan tästä uudistuksesta ollut kirjoissakaan mitään. Jos meni ketuiksi niin aika ovelan kysymyksen pistitte...

Vastaus:

Tehtävä 7

Lähettäjä: abi-11

Kysymys: Miksi pilarirakenteesta kysytään? Eihän tämä ole historian koe. Meillä laitettiin syksyllä "henkselit" koko pilarirakenteen päälle.

Vastaus:

Tehtävä 7

Lähettäjä: Sepi

Kysymys: Onko 7 tehtävään oikea vastaus: Pilarirakenne poistui Lissbonin-sopimuksen voimaan tultua.

Melko helposti sai 6 pistettä.

Vastaus:

Tehtävä 7

Lähettäjä: Abi Lahdesta

Kysymys: Miksi kokeessa kysyttiin pilarimallia, vaikka Lissabonin sopimuksen voimaantulon myötä mitän pilarimallia ei ole enää olemassakaan???

Vastaus:

Tehtävä 7

Lähettäjä:

Kysymys: Pilarirakenne

Vastaus:

Tehtävä 7

Lähettäjä: afsas

Kysymys: Miksi kokeessa oli kysymys EU:n pilareista, kun EU:n pilarit on jo ajat sitten poistettu käytöstä? Mielestäni se oli väärin, koska en kokenut pilareiden opettelemista oleelliseksi, koska se on vanhaa tietoa.

Vastaus:

Tehtävä 7

Lähettäjä: afsas

Kysymys: Miksi kokeessa oli kysymys EU:n pilareista, kun EU:n pilarit on jo ajat sitten poistettu käytöstä? Mielestäni se oli väärin, koska en kokenut pilareiden opettelemista oleelliseksi, koska se on vanhaa tietoa.

Vastaus:

Tehtävä 7

Lähettäjä: Rauni

Kysymys: Miksi kysyttiin pilarirakenteesta, jota ei enää ole edes olemassa ?

Vastaus:

Tehtävä 7

Lähettäjä: Jenkkapoo

Kysymys: Aion kysyä samaa asiaa kuin monet aikaisemmatkin. Miksi pilarirakennetta kysyttiin, vaikka pilareita ei enää käytetä? Vai oletetaanko meidän tietävän EU:n historia niin perinpohjaisesti, että meiltä voidaan kysyä pilarirakenteesta? Onko valituksemme asiasta turha, koska pilareista löytyy tieto kirjastamme, jonka tieto on todellakin jo vanhentunutta? Vai voidaanko meiltä kysyä pilarirakenteesta sen takia, että lissabonin sopimus on liian tuoretta tietoa? Oletatteko te, että me emme seuraa aikaamme ja olisimme siksi opetelleet pilarirakenteen? Anteeksi vain, jos emme muista pilarirakennetta, jonka opiskelimme silloin kun se vielä oli voimassa. Kaikki eivät välttämättä ole edes käyneet kyseistä EU-kurssia, vaan kuulleet kertauskurssilla ettei pilarirakennetta tarvitse opetella, sillä sitä ei enää ole. Eikö meiltä pikemminkin haluta löytää ajankohtaista tietoa vanhentuneen sijaan? Vai olisko vastaukseksi todellakin riittänyt vain se, ettei pilarirakenne ole enää käytössä?

Koetilanteessa meinasin pudota tuolilta nähdessäni kysymyksen.

Vastaus: Tämä tehtävä on nostanut kuten odottaa saattoi melkoisesti kysymyksiä, ja aivan ymmärrettävästi. Pahoittelen omasta puolestani: tehtävät laaditaan runsas vuosi ennen koetta, ja tässä vuoden 2009 kehityksen nopeus EU-asioissa yllätti kokeen laatijat (joiden joukossa EU-asioiden tutkijoitakin on). Pyrimme tekemään ajankohtaisia kysymyksiä, mutta siitä seuraa vaara, että joskus ajat muuttuvat liian nopeasti... Pääasia abien kannalta on, että vastauksia korjattaessa arvostelukriteerit on nyt suunniteltu niin, että kekenkään vastanneen ei pitäisi joutua kärsimään, onpa käsitellyt aihetta Lissabonin sopimuksen jälkeisen tai sitä edeltävän ajan kannalta. Käytännössä vastauksessa olennaista on pohtia, miten EU:n päätöksenteko jakautuu unionin

toimielinten ja jäsenvaltioiden kesken. Pisteitä tulee sitten sen mukaan, miten hyvin asioita on pohdittu. Perustasolla voi selittää, että osa EU:n päätöksenteosta on unionin päätösvallassa ja osa on hallitusten välistä yhteistyötä. Esimerkkejä päätöksenteosta eri alueilla voi antaa tässä kohden. Jos vastaa vanhentuneen tiedon mukaisesti, siitä ei tietenkään mene pisteitä. Silloin abi voi kirjoittaa kolmen pilarin rakenteesta, jossa ensimmäinen oli yhteisöpolitiikkaa (esim. maatalous ja sisämarkkinat) ja kaksi muuta yhteistyöpolitiikkaa (esim. ulko- ja turvallisuusasiat).

Kiitettäviin pisteisiin voi selittää, että pilarirakenne on siis nyt korvattu politiikkalohkoilla, jotta päätöksenteko olisi yksinkertaisempaa (esim. määräenemmistöpäätöksiä on lisätty). Pohdintaa voi esittää esim. siitä, miten jäsenvaltiot pyrkivät yhteistyöhön ulko- ja turvallisuuspolitiikassa tai sisäasioissa. Jos vastaaja kirjoittaa pilareista, tarkemmin sitten voi olla päätöksenteon eroista (1. pilarissa päätöksiä tehtiin joko määräenemmistöllä tai yhteispäätöksillä, 2. ja 3. pilarissa tarvittiin jäsenmaiden yksimielisyys).

Alleviivaan vielä: tällaisissa tapauksissa arvostelukriteerit sovitetaan tietenkin aina kokelaan eduksi.

Tehtävä 7

Lähettäjä: anatsu

Kysymys: Oliko tämä kompatehtävä vai saako pisteitä myös, jos selitti mikä se pilarirakenne on?

Vastaus:

Tehtävä 8

Tarkennettu tehtävänumero: b

Lähettäjä: jii

Kysymys: Millaisia uhkia/haasteita haettiin?

Vastaus:

Tehtävä 8

Lähettäjä: Paavo

Kysymys: Mitä asioita tässä haettiin? Molemmissa kohdissa.

Vastaus:

Tehtävä 8

Tarkennettu tehtävänumero: b

Lähettäjä:

Kysymys: mitä piti mainita siihe 3:een pisteeseen?

Vastaus:

Tehtävä 8

Tarkennettu tehtävänumero: 8b

Lähettäjä: abi

Kysymys: Tarkoitettiinko kysymyksessä "Euroopan muuttuvalla uskontotilanteella" tätä kun islam kasvaa niin kovaa vauhtia vai muita uskontoja myös? Tai miten olisi pitänyt käsitellä?

Vastaus: Islam on tässä kaiketi tärkein teema, mutta toki laajemminkin uskontojen tilanteesta Euroopasta voi kertoa, jos osaa. A-kohdassa vastauksessa voi olla siitä, että Fallacin mukaan islam on uhka eurooppalaiselle sananvapaudelle ja demokratialle. Ramadan korostaa taas samankaltaisuuksia ja katsoo, että islamin lait eivät uhkaa eurooppalaista uskonnon- ja sananvapautta. Tibi korostaa eroja ja näkee, että islamin on muututtava eurooppalaiseksi hyväksymällä eurooppalaiset arvot; ymmärtää myös, että eurooppalaisilla on oikeus puolustaa arvojaan. Vastauksessa olisi hyvä myös arvioida kirjoittajien taustojen vaikutusta heidän esittämiinsä mielipiteisiin.

B-kohdassa haasteita voi tarkastella monesta näkökulmasta, kuten: islamin arvojen ristiriidat länsimaisten arvojen / lakien kanssa (esim. naisen asema), tapakulttuurin erot (huivin käyttö, rukoushetket...), islamismin käsittely useinkin turvallisuuspoliittisena kysymyksenä (esim. terrori-iskut), sisäpoliittiset muutokset monissa maissa (esim. erilaisten ns. maahanmuuttokriittisten puolueiden kannatuksen kasvu), kotouttamispolitiikan tehostamisen tarve. Vastauksessa ei siis tarvitse rajoittaa asian käsittelyä islamiin.

Tehtävä 8

Lähettäjä:

Kysymys: mitä vaaditään täysiin pisteisiin? Mitä Euroopan muuttuvaan uskontotilanteeseen liittyviä haasteita piti mainita??

Vastaus:

Tehtävä 9

Tarkennettu tehtävänumero: 9a

Lähettäjä: haisuli

Kysymys: mitä tarkoittaa hyvinvointipalvelujen universaalisuus ja tarveharkinta?

Vastaus:

Tehtävä 9

Lähettäjä: pertti

Kysymys: mitä kaikkea tarkalleen ottaen piti vastauksessa olla?

Vastaus:

Tehtävä 9

Tarkennettu tehtävänumero: b

Lähettäjä: jes

Kysymys: mitä vaadittiin että saa täydet pisteet b kohdasta

Vastaus:

Tehtävä 9

Lähettäjä:

Kysymys: Mitä tässä haettiin? Onko riittävää, että käsitteli esiteltyjen lainausten pohjalta vai olisko pitänyt olla jotain omaakin mielipidettä? Yleisestikin melko kaukana oleva asia abeille päivähoito-asia, vaikkakin ajankohtainen.

Vastaus: Vastaan nyt tässäkin paitsi sinulle myös laajemmalle yleisölle eli kaikille, joita ysijokerin sisältö kiinnostaa:

A-kohdassa on siis kyse siitä, että universaalisuus tarkoittaa kattavasti kaikkien kansalaisten mahdollisuutta nauttia hyvinvointipalveluista yhtäläisin ehdoin. Tarveharkinta on sitä, että tukea annetaan vain todennetun tarpeen ja erityisten kriteerien perusteella. Esimerkkeinä universaalisista palveluista voi olla päivähoito, peruskoulu ja perusterveydenhuolto, tarveharkintaisista taas päihdehoito, psykiatriset palvelut. Palveluiden lisäksi voi mainita kenties tutumpia (universaaleja ja tarveharkintaisia) tulonsiirtoja kuten lapsilisä ja toimeentulotuki. Vastauksessa voi myös arvioida palveluiden toteutumisen laatua.

B-kohdassa tulisi perustasolla eritellä puheenvuorojen keskeisiä väitteitä ja niissä esiintyviä käsityksiä: Biaudet vetoaa työmarkkinoiden toimintaan, työvoiman saatavuuteen, talouden kilpailukykyyn sekä siihen, että kunnallinen päivänhoito takaa lasten tasavertaisen kohtelun ja mahdollisuudet saada hyvää hoitoa kotitaustasta riippumatta. Sailas on huolissaan subjektiivisten palveluiden muodostamasta rasitteesta kuntien ja valtion taloudelle eikä katso, että kysymys on työvoimapoliittinen; hän vastustaa erityisesti kotona olevan vauvan vanhemman oikeutta laittaa vanhempi lapsi päivähoitoon, jos lapsi saa asianmukaista hoitoa kotona. Tulonen pelkää vanhempien kasvatusvastuun hämärtymistä ja kannattaa tarveharkintaista päivähoitoa.

Kiitettävän tason vastauksessa olisi syytä tuoda esiin esim., että peruspalveluministerinä B. puolustaa hyvinvointivaltiota ja S. valtiovarainministeriön virkamiehenä arvostelee sen aiheuttamia kustannuksia. Kansanedustaja T:n ajattelussa korostuvat perinteiset arvot, joissa lasta hoidetaan kotona. Lastenhoidon täytyy olla ensisijaisesti tarveharkintaista ja sen perustana on vanhempien työssäkäynti. Vastauksessa myös sijoitetaan tekstikatkelmat laajempaan yhteyteen, esim. argumentti hyvinvointipalvelujen merkityksestä talouskasvulle ja kilpailukyvylle on ollut tärkeä peruste hyvinvointipalvelujen kehittämiselle 1960-luvulta alkaen. Myös tasa-arvonäkökohdilla on ollut merkitystä (pyrkimykset helpottaa äidin mahdollisuutta työuraan, toisaalta traditionaaliseen äidin rooliin vetoaminen). Vastauksessa pohditaan ideologisia eroja siinä, kenen nähdään kantavan lasten kasvatusvastuun: yhteiskunta vai vanhemmat?

Tehtävä 9

Lähettäjä: pikkumymmeli

Kysymys: Miten tarveharkinta määriteltiin? Pitikö käsite subjektiivinen päivähoito selittää, vaikkei sitä kysytty, ja voidaanko pisteitä vähentää jos sitä ei määritellyt?

Vastaus:

Tehtävä 9

Lähettäjä: Ella

Kysymys: Oliko näin että piti joko pohtia subjektiivisen päivähoidon hyötyjä tai vain haittoja? itse kirjoitin hyödyistä kun mielestäni ruotsinkielisessä kokeessa luki för "eller" nackdelar, eikä för "och" nackdelar. Mitä ja kuinka paljon eri asioita piti mainita jotta saisi täydet pisteet?

Vastaus: Hm, tuota täytyy vähän miettiä... kyllä ruotsinkielisellä tekstin tekijällä oli tulkintana, että tuo muotoilu tarkoittaa sekä-että (sitaateissa kumpaakin puolta tulee esiin ja niitä pyydettiin käyttämään)

Tehtävä 9

Lähettäjä:

Kysymys: Kysymys koskee myös toista jokeria. Pitikö tehtävissä tuoda esille väitteiden kirjoittajat? Vai pitikö väitteitä käyttää vain omien ajatusten perusteluina?

Vastaus:

Tehtävä 9

Lähettäjä:

Kysymys: Kysymys koskee myös toista jokeria. Pitikö tehtävissä tuoda esille väitteiden kirjoittajat? Vai pitikö väitteitä käyttää vain omien ajatusten perusteluina?

Vastaus:

Tehtävä 10

Lähettäjä: huli

Kysymys: Mitä eri asioita vastauksen pitää sisältää?

Vastaus: Esitän tässä eräänlaisen yleisvastauksen, joka toivoakseni vastaa myös muiden abien useimpiin kysymyksiin jotenkin tyydyttävästi:

A-kohdassa voidaan todeta, että euroalueen muodostavat ne Euroopan talous- ja rahaliittoon (EMU) kuuluvat maat, joissa on käytössä yhteisvaluutta euro. Euroalueen mailla ei ole itsenäistä rahapolitiikkaa, vaan alueen yhteistä rahapolitiikkaa säätelee Euroopan keskuspankki (EKP). Maiden tulisi hoitaa talouksiaan EU:n kasvu- ja vakaussopimuksessa sovittujen periaatteiden mukaan pitämällä julkinen talous tasapainossa (julkisen talouden alijäämä < 3 % BKT:sta ja velka < 60 % BKT:sta).

B-kohdassa olisi perustasolla hyvä selittää, että Hurri katsoo Ruotsin hyötyvän kruunun itsenäisyydestä euromaiden kuten Suomen kustannuksella taloustaantuman oloissa. Lassila katsoo euroon kuulumisen tuovan vakautta ja pitkällä tähtäyksellä enemmän hyötyjä kuin haittoja Suomellekin. Schauman katsoo olevan vielä aikaista arvioida euron merkitystä lopullisesti, mutta ainakin muut Euroopan valuutat ovat olleet vaikeuksissa taantumassa. Yksittäiselle euromaalle etuna lienee ollut esim. korkojen suurempi vakaus, maan talouselämälle suora hyöty yhteisvaluutan käytöstä maksuliikenteessä. Euro on rajoittanut suhdannepolitiikan keinovalikoimaa, sillä valuuttaa ei voi devalvoida.

Kiitettävässä vastauksessa B-kohdassa on paikallaan käyttää lainauksia tukena pohdittaessa yksittäisten maiden tilannetta. Esimerkkejä 2000-luvulta, kiitos. Haittoja on esim. EKP:n rahapolitiikan suuntaaminen suurten euromaiden talouskehityksen mukaan (Saksa, Ranska), ja se että oma keskuspankki ei voi säätää maalle sopivaa korkotasoa; on myös ihan ok pohtia leväperäisesti talouttaan hoitavien euromaiden pelastamisen problematiikkaa (esim. Kreikka). Etuja systeemissä on, että mailla mm. on parempi turva valuuttaspekulaatiota vastaan.

Tehtävä 10

Tarkennettu tehtävänumero: a)

Lähettäjä: Samppa

Kysymys: Katsotaanko hyvällä vai pahalla, jos käytti a-kohdassa lisänä tapausesimerkkinä Kreikkaa, kun huomautti ettei euroalueeseen kuuluvia velvollisuuksia aina noudateta tai valvota? Ilmaisin mielestäni asian liittäen sen tehtävänantoon, mutta jälkikäteen jäin miettimään oliko Kreikka-asian käisttely lyhyestikin kirjoitettuna asian vierestä...

Vastaus:

Tehtävä 10

Lähettäjä: ihmettelijä

Kysymys: Ihmettelen ohjeistusta ja siinä ollutta ilmaisua: "vuosien 2008-2009 taloustaantuma". Millä perusteella YTL:n mukaan taantuma on nyt ohi? Esimerkiksi Suomen talous lähti ennätyksellisen laskun jälkeen vasta vapun 2010 tienoilla nousuun. Taantuma mielestäni jatkui Euroopassa edelleen vuoden 2010 puolella, mistä kertoo esim. Kreikalle myönnetty talousapu. Nykyäänkin tilanne on hyvin epävarma: Yhdysvalloissa kehitys on jatkunut hyvin epävarmana, euroalueella on pankkien stressitesteistä huolimatta usea maa, kuten Espanja ja Italia, edelleen huonossa jamassa. Lisäksi entiset neuvostomaat eivät todellakaan ole eurokelpoisia. Ainakin omaa ajatteluani leimaa edelleen syvä epävarmuus ja epätietoisuus, en missään nimessä puhuisi, että lama/taantuma on ohi, tai loppunut vuonna 2009. Maailmalla voi tapahtua mitä vain. Eihän oikeastaan kukaan pystynyt ennustamaan tätä taantumaa.

Vastaus: Taloustilanteen osalta erittelet asiaa oikein hyvin. Tehtävästä on kuitenkin tärkeä muistaa, että se on laadittu loppukesästä 2009 – suunnilleen sellainen 'viive' tehtävissä on.

Tehtävä 10

Lähettäjä: hiisi

Kysymys: Laskeeko pisteitä jos ei pohtinut mitään omaa vaan pohti jo esitettyjä mielipiteitä yhteisvaluutan eduista ja haitoista, eikä maininnut esim. Kreikkaa?

Vastaus:

Tehtävä 10

Tarkennettu tehtävänumero: a

Lähettäjä:

Kysymys: lähteekö kokonainen piste , jos käytti kirjan vanhaa tietoa jjonka oli hienosti opetellut ja siten laittoi emu maiden lukumääräksi 12 jos muuten vastaus on täysin oikein ja selitys tarpeeksi laaja?

Vastaus: Tuontyyppiset detaljivirheet eivät yleensä ole merkittäviä.

Tehtävä 10

Tarkennettu tehtävänumero: B-kohta

Lähettäjä: Jone

Kysymys: Kuinka paljon tehtävän sekavuus/ epäjohdonmukaisuus/rakenne vaikuttaa kokonaisasrvosteluun jos faktat muuten kunnossa ja ansiokkaasti sovellettu mm Islannin ja Kreikan tilannetta?

Vastaus:

Tehtävä 10

Lähettäjä:

Kysymys: Mitä tarkoittaa yksityisen maan kannalta. Onko sama juin yksittäisen maan.

Vastaus:

Tehtävä 10

Lähettäjä: abbadabba

Kysymys: Menettääkö pisteitä jos ei pohtimiskysymyksessä ottanut muihin uskontoihin kuin islamiin kantaa??

Vastaus: Tuskinpa vain.

Tehtävä 10

Lähettäjä:

Kysymys: Onko paha moka jos laitoin euro-maitten lukumäärän väärin euro-aluetta määritellessä? Ja kuinka tarkkaan lainauksia olisi tullut analysoida?

Vastaus:

Tehtävä 10

Lähettäjä: Miia

Kysymys: Minkälaisia asioita tehtävässä 10 piti mainita että saisi hyvät pisteet?

Vastaus:

  • 2019 syksy: yhteiskuntaoppi

    Yhteiskuntaopin yo-koe ja vastaukset.

    Tällä sivulla pääset joko katselemaan Ylioppilastutkintolautakunnan laatimaa koetta (katseluversio) tai harjoittelemaan tekemällä sen itse (harjoittelukoe). Katseluversio ja hyvän vastauksen piirteet julkaistaan yo-koepäivänä ja harjoitteluversio mahdollisimman pian kokeen jälkeen.

Abitreenit

Oppimateriaalit

  • Navigaatiokuva aineelle Biologia.
    Navigaatiokuva aineelle Biologia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Elämänkatsomustieto.
    Navigaatiokuva aineelle Elämänkatsomustieto. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Englanti.
    Navigaatiokuva aineelle Englanti. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Espanja.
    Navigaatiokuva aineelle Espanja. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Filosofia.
    Navigaatiokuva aineelle Filosofia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Fysiikka.
    Navigaatiokuva aineelle Fysiikka. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Historia.
    Navigaatiokuva aineelle Historia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Italia.
    Navigaatiokuva aineelle Italia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Kemia.
    Navigaatiokuva aineelle Kemia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Latina.
    Navigaatiokuva aineelle Latina. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Maantiede.
    Navigaatiokuva aineelle Maantiede. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Matematiikka.
    Navigaatiokuva aineelle Matematiikka. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Portugali.
    Navigaatiokuva aineelle Portugali. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Psykologia.
    Navigaatiokuva aineelle Psykologia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Ranska.
    Navigaatiokuva aineelle Ranska. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Ruotsi.
    Navigaatiokuva aineelle Ruotsi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Saame.
    Navigaatiokuva aineelle Saame. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Saksa.
    Navigaatiokuva aineelle Saksa. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Suomi.
    Navigaatiokuva aineelle Suomi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Terveystieto
    Navigaatiokuva aineelle Terveystieto Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Uskonto.
    Navigaatiokuva aineelle Uskonto. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Venäjä.
    Navigaatiokuva aineelle Venäjä. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Yhteiskuntaoppi.
    Navigaatiokuva aineelle Yhteiskuntaoppi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Äidinkieli.
    Navigaatiokuva aineelle Äidinkieli. Abitreenit

Seuraa Abitreenejä Instagramissa: @abitreenit