Hyppää pääsisältöön

Mieskuorojen serenadit soivat haaveiden rakastetulle

Mieskuorolaulujen serenadeissa kohteena on usein ihana impi. Serenadeissa neitoja ylistetään ja kaihotaan. Mieskuorot tekevät tulkinnoillaan eläväksi tavoittamattomalle haaveolennolle varatut salatut tunteet ja kaipuun rakastetun luo.

Leevi Madetoja: Hän kulkevi kuin yli kukkien (Ylioppilaskunnan Laulajat / Ensti Pohjola 1962)

Leevi Madetojan noin sadasta kuoroteoksesta nelisenkymmentä on sävelletty mieskuorolle. Ajallisesti viimeisimpiin kuuluu vuonna 1946 sävelletty Hän kulkevi kuin yli kukkien, josta on tullut yksi suosituimmista ja lauletuimmista serenadeista. Runo on Eino Leinon käsialaa ja siinä Matti Hyökin mielestä runoilija ”purkaa tuntonsa nopeasti, kuin salaa. Lyhyessä palvovassa repliikissä kohteena on ”hän”, salattu, suojassa pidetty rakastettu tai unikuva, tavoittamaton haaveolento.”

Selim Palmgren: Serenadi (Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan Laulajien kvartetti 2010)

Selim Palmgren toimi kahteen otteeseen Ylioppilaskunnan Laulajien johtajana, mikä on varmaankin lisännyt hänen intoaan säveltää tälle kokoonpanolle. Suurin osa säveltäjän lähes kahdestasadasta kuorolaulusta onkin kirjoitettu mieskuorojen käyttöön. Tuotteliaisuuden kääntöpuoli on usein laadun epätasaisuus, mitä Palmgrenkaan ole onnistunut kokonaan välttämään. Parhain osa hänen tuotannostaan on kuitenkin jäänyt pysyvään käyttöön. Näihin lauluihin kuuluu iltatunnelman hienosti tavoittava Serenadi.

P. J. Hannikainen: Annin laulu (Ylioppilaskunnan Laulajat / Heikki Peltola 1979)

Pietari Juhani Hannikainen oli hämmästyttävä monilahjakkuus, jonka saavutukset musiikin saralla ulottuivat moneen suuntaan.Helsingin opiskeluvuosinaan Hannikainen oli vuonna 1882 perustamassa ensimmäistä suomenkielistä ylioppilaskuoroa YL:ää, jonka johtajana hän toimi kolmen vuoden ajan. P. J. Hannikainen sävelsi kaikkiaan kolmattasataa laulua, joista suurin osa on kuorolauluja sekakuorolle. Yksi säveltäjän suosituimmista kuorokappaleista on Annin laulu vuodelta 1899. Se on kaihoisan kaunis muistelu Anni-neidon laulannasta.

G. A. Härtel: Sua tervehdin (Radiokuoron miehet / Antti Koskinen 1959)
Yleisradion Radiokuoro ehti toimintansa aikana tehdä toiselle sadalle nousevan määrän äänitteitä, joista valtaosa on kotimaista perusohjelmistoa. Vuonna 1959 Radiokuoron miehet äänittivät serenadien klassikoihin kuuluvan laulun Sua tervehdin. Sen säveltäjän Gustav Adolf Härtelin tiedetään eläneen 1800-luvun puolivälin molemmin puolin, mutta siihen tietolähteiden anti loppuukin.

A. E. Marschner: Gute Nacht (Akademen / Erik Bergman 1967)

1800-luvun alkupuoliskolla eläneen saksalaisen Adolf Eduard Marschnerin sävellystuotanto käsitti kolmisenkymmentä pianosäestyksellistä yksinlaulua sekä pienen määrän mieskuorolauluja, joista pysyvään käyttöön on jäänyt Gute Nacht –niminen laulu. Lyhyen haikeansävyisen laulun tunnelmaa hallitsee kaipuu kaukaisen rakastetun luokse. Valoa yölliseen maisemaan antavat taivaalla tuikkivat tähdet ja vaalea kuu, kunnes on tullut hetki toivottaa hyvää yötä omalle kullalle.

Frans Linnavuori: Minä laulan sun iltasi tähtihin (Ylioppilaskunnan Laulajien kvartetti 2010)

V. A. Koskenniemen runoista sävelasuun on puettu arviolta 500 laulua, mukana on niin kuorolauluja kuin yksinlaulujakin. Yksi suosituimmista Koskenniemi-lauluista on useimmiten yksinlauluna kuultu Minä laulan sun iltasi tähtihin. Se on säveltäjänsä Frans Linnavuoren ainoa pysyvään käyttöön jäänyt aikaansaannos, jota myös mieskuorot laulavat. Melodialtaan helposti mieleen jäävän serenadin suosiosta kertoo kolmas sija Yleisradion kauneimpien suomalaisten laulujen äänestyksessä 1968. Vuonna 2010 Puoli seitsemän -ohjelmassa taltioidussa esityksessä vilahtaa ruudussa tekstinä Siantappolaulu. Juontaja Marja Hintikka liikuttuu kuitenkin syntymäpäivänsä kunniaksi lauletusta Minä laulan sun iltasi tähtihin -serenadista.

Juha Holma: Ihanainen impi (Etelä-Pohjanmaan mieslaulajat Jussit / Tommi Niskala 2010)

Kuoroteoksensa Ihanainen impi Juha Holma sävelsi Mieskuoro Jussien tilauksesta, jossa häneltä pyydettiin kaksi pohjalaiseen lyriikkaan pohjautuvaa laulua. Lukuisista tekstivaihtoehdoista valikoitui toiseksi Ihanainen impi. Näin säveltäjä kertoo teoksestaan: ”Tämä karun kaunis rakkauslaulu kuvastaa niin sanoiltaan kuin säveleltäänkin vahvasti tuntevan miehen hieman kömpelöä tunteiden ilmaisua. Kahdesti toistuva a-osa luo vahvaa odotuksen tunnelmaa yksinkertaisen melodian ja hieman särmikkäämmän harmonian avulla. Viimeisen taitteen riemu - kliseisesti C-duurissa - antaa kuulijoillekin varman tiedon: hyvin tässä käy!”

Franz Abt: Ljufva flicka (Akademen / Erik Bergman 1965)

Saksalainen Franz Wilhelm Abt ansioitui laulumusiikin säveltäjänä erityisesti mieskuorolle kirjoitetuilla teoksilla, koska halusi laajentaa sille tarkoitettua ohjelmistoa. Monet hänen lauluistaan olivat aikanaan laajassa käytössä, mutta ovat sittemmin jääneet unohduksiin. Suomalaisten kuorojen vakio-ohjelmistoon on vakiintunut romanttista tunnetta henkivä Morgenständchen (Aamuserenadi), jota meillä lauletaan useimmiten ruotsinkielisenä käännöksenä nimellä Ljufva flicka. Suloista neitoa ylistävä laulu kuuluu olennaisena osana mieskuorojen vapunpäivän musiikkihetkiin.

Arthur E. Hall (sov.): My Evaline (Karjalan Laulu-Veikot / Nadja Härkönen 2010)

My Evaline –laulua esitetään yleensä erilaisissa illanistujaisissa. Se on serenadin luonteinen, kansanlaulunomainen ja viihteellinen laulelma, jossa poika ihastelee Evaline-neitoa ja ehdottaa tälle lähempää tuttavuutta. Laulu edustaa tyypillistä Barbershop-musiikkia. Tämä alkuperältään afroamerikkalainen musiikkityyli on nimensä mukaisesti lähtöisin parturiliikkeistä, jossa asiakkaat ryhtyivät lauleskelemaan omaa vuoroaan odotellessa. Perinteisenä esittäjistönä on neliääninen lauluyhtye ilman soittimia. Barbershop-musiikki yleistyi Yhdysvalloissa 1930-luvulla ja sitä vaalii tarkoitusta varten perustettu Barbershop Harmony Society, johon kuuluu tätä nykyä yli 30.000 jäsentä. My Evaline -laulun sovituksesta vastaa vuosina 1901–1978 elänyt Arthur E. Hall.

Teksti: Veikko Ylikojola ja Elina Yli-Ojanperä

Tietolaatikko

”Kuorosäveltäjänä Leevi Madetoja on ehkä Suomen huomattavin, mutta koska hänen kuoroteoksensa ovat esityksellisesti erittäin vaativia, ne ovat Suomessakin jossain määrin jääneet kansanomaisempien kuorosävellysten varjoon”. Tähän tapaan Madetojan asemaa suomalaisessa kuorokirjallisuudessa arvioi hänestä laajan elämäkerran kirjoittanut Erkki Salmenhaara.

Selim Palmgren muistetaan ensisijaisesti merkittävänä pianomusiikin säveltäjänä ja konserttitason pianistina. Toiseksi läheisin musiikin laji hänelle oli laulumusiikki. Yksinlaulujen säveltämiseen hänellä oli henkilökohtaisetkin syyt: hänen molemmat vaimonsa Maikki Järnefelt ja tämän lauluoppilas Minna Palmgren olivat laulajattaria. Kuoromusiikki ja erityisesti mieskuorolaulut kiinnostivat myös säveltäjää.

Nykymaailma tuntee Pietari Juhani Hannikaisen parhaiten lukuisten, jo klassikon aseman saavuttanein laulujen säveltäjänä. Lähinnä häntä voisi verrata "Suomen kotien" säveltäjään Oskar Merikantoon, koska monet heidän lauluistaan ovat saavuttaneet lähes kansanlaulun aseman. Merkillepantavaa on, että Hannikainen oli säveltäjänä muutamaa teoriatuntia lukuun ottamatta itseoppinut. Varsinaisen elämäntyönsä Hannikainen suoritti Jyväskylän seminaarin musiikin lehtorina, jossa virassa hän toimi kolmen vuosikymmenen ajan. Käytännössä hän kohosi Jyväskylän musiikkielämän keskushahmoksi. Kotikaupunkiinsa hän perusti yhä vieläkin toimivan mieskuoron Sirkat.

Yleisradio on menneinä vuosikymmeninä kantanut oman kortensa kekoon suomalaisen kuorokulttuurin hyväksi. Ensimmäinen askel oli oman Solistikuoron perustaminen vuonna 1940. Sen perustaja ja ensimmäinen johtaja oli säveltäjä-kapellimestari Nils-Eric Fougstedt. Myöhemmin kuoron nimi vaihtui Radiokuoroksi. Fougstedtin rinnalle toiseksi johtajaksi nousi tenorilaulajanakin menestynyt Antti Koskinen. 1960-luvun lopussa Radiokuoro laajeni Radion sinfoniakuoroksi, joka ehti toimia kymmenisen vuotta. Unohtaa ei sovi myöskään toimintansa lopettaneita Radion kamarikuoroa ja Radion lapsi- ja nuorisokuoroja. Radiokuoro ehti toimintansa aikana tehdä toiselle sadalle nousevan määrän äänitteitä, joista valtaosa on kotimaista perusohjelmistoa. Mukaan mahtuu myös muutamia oopperoiden kokonaisesityksiä, teoksina mm. Leoncavallon Pajatso, Palmgrenin Daniel Hjort ja Aarre Merikannon Juha.

Adolf Eduard Marschner oli 1800-luvun alkupuoliskolla elänyt saksalaista romantiikkaa edustava säveltäjä. Hän oli itseään kuuluisamman säveltäjän Heinrich Marschnerin veljenpoika. Oikeustieteen opintojen jälkeen hän päätti antautua kokonaan musiikkialalle, ja toimi sekä laulun että pianonsoiton opettajana Leipzigissa.

Frans Linnavuoren päätoimi 1900-luvun alun Tampereella oli tuomiokirkon urkurin virka. Hänet muistetaan myös Mieskuoro Laulajien johtaja. Lisäksi hän omisti Tampereella pianoliikkeen nimeltään ”Fr. Linnavuoren Pianomakasiini”.

Juha Holma on suomalaisessa kuoromaailmassa monin tavoin ansioitunut henkilö. Hän on johtanut lukuisia kotimaisia kuoroja, pääasiassa Jyväskylän ja Tampereen seuduilla. Kuoroista tärkeimpiä on Jyväskylässä toimiva Mieskuoro Sirkat, jota hän ehti johtaa kymmenisen vuotta. Hänen nykyinen kuoronsa on tamperelainen Mieskuoro Laulajat. Holma on ollut usein palkinnonsaajien joukossa eri kuorokilpailuissa. Hän on toiminut aktiivisesti myös järjestötehtävissä, kuten Mieskuoroliiton taiteellisena johtajana.

Saksalainen Franz Wilhelm Abt oli 1800-luvulla elänyt monen toimen musiikkimies. Hänen laaja sävellystuotantonsa käsittää noin 3000 teosta, joista valtaosa on laulumusiikkia. Joukkoon mahtuu pienimuotoisten teosten ohella mm. kolme oopperaa. Merkittävän elämäntyön Abt teki myös kuoronjohtajana. Vierailut johtamistehtävissä veivät hänet moniin Euroopan maihin ja aina Yhdysvaltoihin saakka.

Amerikkalaisen musiikkikoulun professorin virkaa hoitaneella Arthur E. Hallilla (1901-1978) on myös kunnioitusta herättävän laaja oma sävellystuotanto, joka käsittää niin vokaali- kuin soitinmusiikkiakin.

Teksti: Veikko Ylikojola

Kommentit
  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

  • Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä – pianisti Meri Louhos muistelee

    Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

    Nimetön ja näkymätön vaalea pianisti oli hankkinut laajan säestysrepertuaarin, kun lehti-ilmoituksessa haettiin osallistujia kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan. Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Meri Louhoksen radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

  • Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee

    Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

    Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.

  • Veli Vänä ja Veli Peltsi satuilivat radiossa lyhyitä perinnetarinoita

    Kuulemme perinteikkäitä satuja Euroopasta ja kauempaakin.

    Ylen Ykkösellä kuultiin vuonna 1992 lyhyitä sovituksia yhdysvaltalaisen Joel Chandler Harrisin luomista eläintarinoista sekä Grimmin veljesten keräämistä kansansaduista. Mahtuipa joukkoon yksi kotimainenkin perinnetarina. Satusetinä toimivat muun muassa Nalle Puhien sekä Pekka Töpöhäntien elävöittäjinäkin kunnostautuneet Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.

  • Tilaa tiedolle ja harrastamiselle – kirjastoissa rakennetaan demokratian kivijalkaa

    1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto vie tiedon valtatielle

    Kun tv-arkiston kokoelmista etsitään ohjelmia kirjastoista, ollaan todellisen metatiedon ja metatason äärellä. Elävän arkiston koosteen kirjastoissa asuu tieto ja sivistys sekä suomalaisten yhtäläinen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. 1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto on väylä tiedon valtatielle ja kirjastoauto nopea laajakaista ennen internetin valtakautta. Kirjastossa rakentuu demokratian kivijalka, ja se on myös avoin tila ajattelulle ja harrastamiselle.

  • "So you think you can stone me and spit in my eye!" – Luuletko tuntevasi Queenin kappaleet? Testaa tietämyksesi

    Tunnetko suosikkiyhtyeen kappaleet?

    Satoja miljoonia myytyjä levyjä. Bändin jokaisen jäsenen säveltämiä listaykkösiä. Platinaa, kultaa ja korvamatoja. Brittiläinen Queen on kiistatta yksi historian suurimmista yhtyeistä. Mutta tunnetko Sinä suosikkiyhtyeen kappaleet? Elävä arkisto kokosi kolmetoista Queenin biisiä tunnistettavaksi visaiseen lyriikkatestiin.

  • "Päivät ovat yhtä pieniä kaikkialla ja niiden muoto on suppilon" – Leena Krohnin teokset sykähdyttävät myös radiossa

    Leena Krohnin radiodraamoissa kohtaavat tuttuus ja vieraus.

    Leena Krohn on raskaansarjan kirjailija, esseisti ja – asiaa selvittäneen yleisradioyhtiön mukaan – myös arvostettu ajattelija. Krohnin viiden vuosikymmenen mittaisen kirjailijanuran herkkupaloista on päästy ajoittain nauttimaan myös radioiden äärellä. Näistä neljä on nyt julkaistu uudelleenkuultavaksi Areenaan.