Hyppää pääsisältöön

Mieskuorojen serenadit soivat haaveiden rakastetulle

Mieskuorolaulujen serenadeissa kohteena on usein ihana impi. Serenadeissa neitoja ylistetään ja kaihotaan. Mieskuorot tekevät tulkinnoillaan eläväksi tavoittamattomalle haaveolennolle varatut salatut tunteet ja kaipuun rakastetun luo.

Leevi Madetoja: Hän kulkevi kuin yli kukkien (Ylioppilaskunnan Laulajat / Ensti Pohjola 1962)

Leevi Madetojan noin sadasta kuoroteoksesta nelisenkymmentä on sävelletty mieskuorolle. Ajallisesti viimeisimpiin kuuluu vuonna 1946 sävelletty Hän kulkevi kuin yli kukkien, josta on tullut yksi suosituimmista ja lauletuimmista serenadeista. Runo on Eino Leinon käsialaa ja siinä Matti Hyökin mielestä runoilija ”purkaa tuntonsa nopeasti, kuin salaa. Lyhyessä palvovassa repliikissä kohteena on ”hän”, salattu, suojassa pidetty rakastettu tai unikuva, tavoittamaton haaveolento.”

Selim Palmgren: Serenadi (Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan Laulajien kvartetti 2010)

Selim Palmgren toimi kahteen otteeseen Ylioppilaskunnan Laulajien johtajana, mikä on varmaankin lisännyt hänen intoaan säveltää tälle kokoonpanolle. Suurin osa säveltäjän lähes kahdestasadasta kuorolaulusta onkin kirjoitettu mieskuorojen käyttöön. Tuotteliaisuuden kääntöpuoli on usein laadun epätasaisuus, mitä Palmgrenkaan ole onnistunut kokonaan välttämään. Parhain osa hänen tuotannostaan on kuitenkin jäänyt pysyvään käyttöön. Näihin lauluihin kuuluu iltatunnelman hienosti tavoittava Serenadi.

P. J. Hannikainen: Annin laulu (Ylioppilaskunnan Laulajat / Heikki Peltola 1979)

Pietari Juhani Hannikainen oli hämmästyttävä monilahjakkuus, jonka saavutukset musiikin saralla ulottuivat moneen suuntaan.Helsingin opiskeluvuosinaan Hannikainen oli vuonna 1882 perustamassa ensimmäistä suomenkielistä ylioppilaskuoroa YL:ää, jonka johtajana hän toimi kolmen vuoden ajan. P. J. Hannikainen sävelsi kaikkiaan kolmattasataa laulua, joista suurin osa on kuorolauluja sekakuorolle. Yksi säveltäjän suosituimmista kuorokappaleista on Annin laulu vuodelta 1899. Se on kaihoisan kaunis muistelu Anni-neidon laulannasta.

G. A. Härtel: Sua tervehdin (Radiokuoron miehet / Antti Koskinen 1959)
Yleisradion Radiokuoro ehti toimintansa aikana tehdä toiselle sadalle nousevan määrän äänitteitä, joista valtaosa on kotimaista perusohjelmistoa. Vuonna 1959 Radiokuoron miehet äänittivät serenadien klassikoihin kuuluvan laulun Sua tervehdin. Sen säveltäjän Gustav Adolf Härtelin tiedetään eläneen 1800-luvun puolivälin molemmin puolin, mutta siihen tietolähteiden anti loppuukin.

A. E. Marschner: Gute Nacht (Akademen / Erik Bergman 1967)

1800-luvun alkupuoliskolla eläneen saksalaisen Adolf Eduard Marschnerin sävellystuotanto käsitti kolmisenkymmentä pianosäestyksellistä yksinlaulua sekä pienen määrän mieskuorolauluja, joista pysyvään käyttöön on jäänyt Gute Nacht –niminen laulu. Lyhyen haikeansävyisen laulun tunnelmaa hallitsee kaipuu kaukaisen rakastetun luokse. Valoa yölliseen maisemaan antavat taivaalla tuikkivat tähdet ja vaalea kuu, kunnes on tullut hetki toivottaa hyvää yötä omalle kullalle.

Frans Linnavuori: Minä laulan sun iltasi tähtihin (Ylioppilaskunnan Laulajien kvartetti 2010)

V. A. Koskenniemen runoista sävelasuun on puettu arviolta 500 laulua, mukana on niin kuorolauluja kuin yksinlaulujakin. Yksi suosituimmista Koskenniemi-lauluista on useimmiten yksinlauluna kuultu Minä laulan sun iltasi tähtihin. Se on säveltäjänsä Frans Linnavuoren ainoa pysyvään käyttöön jäänyt aikaansaannos, jota myös mieskuorot laulavat. Melodialtaan helposti mieleen jäävän serenadin suosiosta kertoo kolmas sija Yleisradion kauneimpien suomalaisten laulujen äänestyksessä 1968. Vuonna 2010 Puoli seitsemän -ohjelmassa taltioidussa esityksessä vilahtaa ruudussa tekstinä Siantappolaulu. Juontaja Marja Hintikka liikuttuu kuitenkin syntymäpäivänsä kunniaksi lauletusta Minä laulan sun iltasi tähtihin -serenadista.

Juha Holma: Ihanainen impi (Etelä-Pohjanmaan mieslaulajat Jussit / Tommi Niskala 2010)

Kuoroteoksensa Ihanainen impi Juha Holma sävelsi Mieskuoro Jussien tilauksesta, jossa häneltä pyydettiin kaksi pohjalaiseen lyriikkaan pohjautuvaa laulua. Lukuisista tekstivaihtoehdoista valikoitui toiseksi Ihanainen impi. Näin säveltäjä kertoo teoksestaan: ”Tämä karun kaunis rakkauslaulu kuvastaa niin sanoiltaan kuin säveleltäänkin vahvasti tuntevan miehen hieman kömpelöä tunteiden ilmaisua. Kahdesti toistuva a-osa luo vahvaa odotuksen tunnelmaa yksinkertaisen melodian ja hieman särmikkäämmän harmonian avulla. Viimeisen taitteen riemu - kliseisesti C-duurissa - antaa kuulijoillekin varman tiedon: hyvin tässä käy!”

Franz Abt: Ljufva flicka (Akademen / Erik Bergman 1965)

Saksalainen Franz Wilhelm Abt ansioitui laulumusiikin säveltäjänä erityisesti mieskuorolle kirjoitetuilla teoksilla, koska halusi laajentaa sille tarkoitettua ohjelmistoa. Monet hänen lauluistaan olivat aikanaan laajassa käytössä, mutta ovat sittemmin jääneet unohduksiin. Suomalaisten kuorojen vakio-ohjelmistoon on vakiintunut romanttista tunnetta henkivä Morgenständchen (Aamuserenadi), jota meillä lauletaan useimmiten ruotsinkielisenä käännöksenä nimellä Ljufva flicka. Suloista neitoa ylistävä laulu kuuluu olennaisena osana mieskuorojen vapunpäivän musiikkihetkiin.

Arthur E. Hall (sov.): My Evaline (Karjalan Laulu-Veikot / Nadja Härkönen 2010)

My Evaline –laulua esitetään yleensä erilaisissa illanistujaisissa. Se on serenadin luonteinen, kansanlaulunomainen ja viihteellinen laulelma, jossa poika ihastelee Evaline-neitoa ja ehdottaa tälle lähempää tuttavuutta. Laulu edustaa tyypillistä Barbershop-musiikkia. Tämä alkuperältään afroamerikkalainen musiikkityyli on nimensä mukaisesti lähtöisin parturiliikkeistä, jossa asiakkaat ryhtyivät lauleskelemaan omaa vuoroaan odotellessa. Perinteisenä esittäjistönä on neliääninen lauluyhtye ilman soittimia. Barbershop-musiikki yleistyi Yhdysvalloissa 1930-luvulla ja sitä vaalii tarkoitusta varten perustettu Barbershop Harmony Society, johon kuuluu tätä nykyä yli 30.000 jäsentä. My Evaline -laulun sovituksesta vastaa vuosina 1901–1978 elänyt Arthur E. Hall.

Teksti: Veikko Ylikojola ja Elina Yli-Ojanperä

Tietolaatikko

”Kuorosäveltäjänä Leevi Madetoja on ehkä Suomen huomattavin, mutta koska hänen kuoroteoksensa ovat esityksellisesti erittäin vaativia, ne ovat Suomessakin jossain määrin jääneet kansanomaisempien kuorosävellysten varjoon”. Tähän tapaan Madetojan asemaa suomalaisessa kuorokirjallisuudessa arvioi hänestä laajan elämäkerran kirjoittanut Erkki Salmenhaara.

Selim Palmgren muistetaan ensisijaisesti merkittävänä pianomusiikin säveltäjänä ja konserttitason pianistina. Toiseksi läheisin musiikin laji hänelle oli laulumusiikki. Yksinlaulujen säveltämiseen hänellä oli henkilökohtaisetkin syyt: hänen molemmat vaimonsa Maikki Järnefelt ja tämän lauluoppilas Minna Palmgren olivat laulajattaria. Kuoromusiikki ja erityisesti mieskuorolaulut kiinnostivat myös säveltäjää.

Nykymaailma tuntee Pietari Juhani Hannikaisen parhaiten lukuisten, jo klassikon aseman saavuttanein laulujen säveltäjänä. Lähinnä häntä voisi verrata "Suomen kotien" säveltäjään Oskar Merikantoon, koska monet heidän lauluistaan ovat saavuttaneet lähes kansanlaulun aseman. Merkillepantavaa on, että Hannikainen oli säveltäjänä muutamaa teoriatuntia lukuun ottamatta itseoppinut. Varsinaisen elämäntyönsä Hannikainen suoritti Jyväskylän seminaarin musiikin lehtorina, jossa virassa hän toimi kolmen vuosikymmenen ajan. Käytännössä hän kohosi Jyväskylän musiikkielämän keskushahmoksi. Kotikaupunkiinsa hän perusti yhä vieläkin toimivan mieskuoron Sirkat.

Yleisradio on menneinä vuosikymmeninä kantanut oman kortensa kekoon suomalaisen kuorokulttuurin hyväksi. Ensimmäinen askel oli oman Solistikuoron perustaminen vuonna 1940. Sen perustaja ja ensimmäinen johtaja oli säveltäjä-kapellimestari Nils-Eric Fougstedt. Myöhemmin kuoron nimi vaihtui Radiokuoroksi. Fougstedtin rinnalle toiseksi johtajaksi nousi tenorilaulajanakin menestynyt Antti Koskinen. 1960-luvun lopussa Radiokuoro laajeni Radion sinfoniakuoroksi, joka ehti toimia kymmenisen vuotta. Unohtaa ei sovi myöskään toimintansa lopettaneita Radion kamarikuoroa ja Radion lapsi- ja nuorisokuoroja. Radiokuoro ehti toimintansa aikana tehdä toiselle sadalle nousevan määrän äänitteitä, joista valtaosa on kotimaista perusohjelmistoa. Mukaan mahtuu myös muutamia oopperoiden kokonaisesityksiä, teoksina mm. Leoncavallon Pajatso, Palmgrenin Daniel Hjort ja Aarre Merikannon Juha.

Adolf Eduard Marschner oli 1800-luvun alkupuoliskolla elänyt saksalaista romantiikkaa edustava säveltäjä. Hän oli itseään kuuluisamman säveltäjän Heinrich Marschnerin veljenpoika. Oikeustieteen opintojen jälkeen hän päätti antautua kokonaan musiikkialalle, ja toimi sekä laulun että pianonsoiton opettajana Leipzigissa.

Frans Linnavuoren päätoimi 1900-luvun alun Tampereella oli tuomiokirkon urkurin virka. Hänet muistetaan myös Mieskuoro Laulajien johtaja. Lisäksi hän omisti Tampereella pianoliikkeen nimeltään ”Fr. Linnavuoren Pianomakasiini”.

Juha Holma on suomalaisessa kuoromaailmassa monin tavoin ansioitunut henkilö. Hän on johtanut lukuisia kotimaisia kuoroja, pääasiassa Jyväskylän ja Tampereen seuduilla. Kuoroista tärkeimpiä on Jyväskylässä toimiva Mieskuoro Sirkat, jota hän ehti johtaa kymmenisen vuotta. Hänen nykyinen kuoronsa on tamperelainen Mieskuoro Laulajat. Holma on ollut usein palkinnonsaajien joukossa eri kuorokilpailuissa. Hän on toiminut aktiivisesti myös järjestötehtävissä, kuten Mieskuoroliiton taiteellisena johtajana.

Saksalainen Franz Wilhelm Abt oli 1800-luvulla elänyt monen toimen musiikkimies. Hänen laaja sävellystuotantonsa käsittää noin 3000 teosta, joista valtaosa on laulumusiikkia. Joukkoon mahtuu pienimuotoisten teosten ohella mm. kolme oopperaa. Merkittävän elämäntyön Abt teki myös kuoronjohtajana. Vierailut johtamistehtävissä veivät hänet moniin Euroopan maihin ja aina Yhdysvaltoihin saakka.

Amerikkalaisen musiikkikoulun professorin virkaa hoitaneella Arthur E. Hallilla (1901-1978) on myös kunnioitusta herättävän laaja oma sävellystuotanto, joka käsittää niin vokaali- kuin soitinmusiikkiakin.

Teksti: Veikko Ylikojola

  • Kummelin krapulamiesten ahavoituneet päät

    Puoliajalla kapakkaan ja tappiin asti.

    Joskus teatteri-ilta taittuu puoliajalla kapakkakierrokseksi, ravit jäävät väliin ja alakerran pubin sijasta mennään suoraan yökerhoon. Seuraavana päivänä päätä turvottaa niin, ettei tupakkakaan maistu.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Kummelin krapulamiesten ahavoituneet päät

    Puoliajalla kapakkaan ja tappiin asti.

    Joskus teatteri-ilta taittuu puoliajalla kapakkakierrokseksi, ravit jäävät väliin ja alakerran pubin sijasta mennään suoraan yökerhoon. Seuraavana päivänä päätä turvottaa niin, ettei tupakkakaan maistu.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.