Hyppää pääsisältöön

Mieskuorojen serenadit soivat haaveiden rakastetulle

Mieskuorolaulujen serenadeissa kohteena on usein ihana impi. Serenadeissa neitoja ylistetään ja kaihotaan. Mieskuorot tekevät tulkinnoillaan eläväksi tavoittamattomalle haaveolennolle varatut salatut tunteet ja kaipuun rakastetun luo.

Leevi Madetoja: Hän kulkevi kuin yli kukkien (Ylioppilaskunnan Laulajat / Ensti Pohjola 1962)

Leevi Madetojan noin sadasta kuoroteoksesta nelisenkymmentä on sävelletty mieskuorolle. Ajallisesti viimeisimpiin kuuluu vuonna 1946 sävelletty Hän kulkevi kuin yli kukkien, josta on tullut yksi suosituimmista ja lauletuimmista serenadeista. Runo on Eino Leinon käsialaa ja siinä Matti Hyökin mielestä runoilija ”purkaa tuntonsa nopeasti, kuin salaa. Lyhyessä palvovassa repliikissä kohteena on ”hän”, salattu, suojassa pidetty rakastettu tai unikuva, tavoittamaton haaveolento.”

Selim Palmgren: Serenadi (Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan Laulajien kvartetti 2010)

Selim Palmgren toimi kahteen otteeseen Ylioppilaskunnan Laulajien johtajana, mikä on varmaankin lisännyt hänen intoaan säveltää tälle kokoonpanolle. Suurin osa säveltäjän lähes kahdestasadasta kuorolaulusta onkin kirjoitettu mieskuorojen käyttöön. Tuotteliaisuuden kääntöpuoli on usein laadun epätasaisuus, mitä Palmgrenkaan ole onnistunut kokonaan välttämään. Parhain osa hänen tuotannostaan on kuitenkin jäänyt pysyvään käyttöön. Näihin lauluihin kuuluu iltatunnelman hienosti tavoittava Serenadi.

P. J. Hannikainen: Annin laulu (Ylioppilaskunnan Laulajat / Heikki Peltola 1979)

Pietari Juhani Hannikainen oli hämmästyttävä monilahjakkuus, jonka saavutukset musiikin saralla ulottuivat moneen suuntaan.Helsingin opiskeluvuosinaan Hannikainen oli vuonna 1882 perustamassa ensimmäistä suomenkielistä ylioppilaskuoroa YL:ää, jonka johtajana hän toimi kolmen vuoden ajan. P. J. Hannikainen sävelsi kaikkiaan kolmattasataa laulua, joista suurin osa on kuorolauluja sekakuorolle. Yksi säveltäjän suosituimmista kuorokappaleista on Annin laulu vuodelta 1899. Se on kaihoisan kaunis muistelu Anni-neidon laulannasta.

G. A. Härtel: Sua tervehdin (Radiokuoron miehet / Antti Koskinen 1959)
Yleisradion Radiokuoro ehti toimintansa aikana tehdä toiselle sadalle nousevan määrän äänitteitä, joista valtaosa on kotimaista perusohjelmistoa. Vuonna 1959 Radiokuoron miehet äänittivät serenadien klassikoihin kuuluvan laulun Sua tervehdin. Sen säveltäjän Gustav Adolf Härtelin tiedetään eläneen 1800-luvun puolivälin molemmin puolin, mutta siihen tietolähteiden anti loppuukin.

A. E. Marschner: Gute Nacht (Akademen / Erik Bergman 1967)

1800-luvun alkupuoliskolla eläneen saksalaisen Adolf Eduard Marschnerin sävellystuotanto käsitti kolmisenkymmentä pianosäestyksellistä yksinlaulua sekä pienen määrän mieskuorolauluja, joista pysyvään käyttöön on jäänyt Gute Nacht –niminen laulu. Lyhyen haikeansävyisen laulun tunnelmaa hallitsee kaipuu kaukaisen rakastetun luokse. Valoa yölliseen maisemaan antavat taivaalla tuikkivat tähdet ja vaalea kuu, kunnes on tullut hetki toivottaa hyvää yötä omalle kullalle.

Frans Linnavuori: Minä laulan sun iltasi tähtihin (Ylioppilaskunnan Laulajien kvartetti 2010)

V. A. Koskenniemen runoista sävelasuun on puettu arviolta 500 laulua, mukana on niin kuorolauluja kuin yksinlaulujakin. Yksi suosituimmista Koskenniemi-lauluista on useimmiten yksinlauluna kuultu Minä laulan sun iltasi tähtihin. Se on säveltäjänsä Frans Linnavuoren ainoa pysyvään käyttöön jäänyt aikaansaannos, jota myös mieskuorot laulavat. Melodialtaan helposti mieleen jäävän serenadin suosiosta kertoo kolmas sija Yleisradion kauneimpien suomalaisten laulujen äänestyksessä 1968. Vuonna 2010 Puoli seitsemän -ohjelmassa taltioidussa esityksessä vilahtaa ruudussa tekstinä Siantappolaulu. Juontaja Marja Hintikka liikuttuu kuitenkin syntymäpäivänsä kunniaksi lauletusta Minä laulan sun iltasi tähtihin -serenadista.

Juha Holma: Ihanainen impi (Etelä-Pohjanmaan mieslaulajat Jussit / Tommi Niskala 2010)

Kuoroteoksensa Ihanainen impi Juha Holma sävelsi Mieskuoro Jussien tilauksesta, jossa häneltä pyydettiin kaksi pohjalaiseen lyriikkaan pohjautuvaa laulua. Lukuisista tekstivaihtoehdoista valikoitui toiseksi Ihanainen impi. Näin säveltäjä kertoo teoksestaan: ”Tämä karun kaunis rakkauslaulu kuvastaa niin sanoiltaan kuin säveleltäänkin vahvasti tuntevan miehen hieman kömpelöä tunteiden ilmaisua. Kahdesti toistuva a-osa luo vahvaa odotuksen tunnelmaa yksinkertaisen melodian ja hieman särmikkäämmän harmonian avulla. Viimeisen taitteen riemu - kliseisesti C-duurissa - antaa kuulijoillekin varman tiedon: hyvin tässä käy!”

Franz Abt: Ljufva flicka (Akademen / Erik Bergman 1965)

Saksalainen Franz Wilhelm Abt ansioitui laulumusiikin säveltäjänä erityisesti mieskuorolle kirjoitetuilla teoksilla, koska halusi laajentaa sille tarkoitettua ohjelmistoa. Monet hänen lauluistaan olivat aikanaan laajassa käytössä, mutta ovat sittemmin jääneet unohduksiin. Suomalaisten kuorojen vakio-ohjelmistoon on vakiintunut romanttista tunnetta henkivä Morgenständchen (Aamuserenadi), jota meillä lauletaan useimmiten ruotsinkielisenä käännöksenä nimellä Ljufva flicka. Suloista neitoa ylistävä laulu kuuluu olennaisena osana mieskuorojen vapunpäivän musiikkihetkiin.

Arthur E. Hall (sov.): My Evaline (Karjalan Laulu-Veikot / Nadja Härkönen 2010)

My Evaline –laulua esitetään yleensä erilaisissa illanistujaisissa. Se on serenadin luonteinen, kansanlaulunomainen ja viihteellinen laulelma, jossa poika ihastelee Evaline-neitoa ja ehdottaa tälle lähempää tuttavuutta. Laulu edustaa tyypillistä Barbershop-musiikkia. Tämä alkuperältään afroamerikkalainen musiikkityyli on nimensä mukaisesti lähtöisin parturiliikkeistä, jossa asiakkaat ryhtyivät lauleskelemaan omaa vuoroaan odotellessa. Perinteisenä esittäjistönä on neliääninen lauluyhtye ilman soittimia. Barbershop-musiikki yleistyi Yhdysvalloissa 1930-luvulla ja sitä vaalii tarkoitusta varten perustettu Barbershop Harmony Society, johon kuuluu tätä nykyä yli 30.000 jäsentä. My Evaline -laulun sovituksesta vastaa vuosina 1901–1978 elänyt Arthur E. Hall.

Teksti: Veikko Ylikojola ja Elina Yli-Ojanperä

Tietolaatikko

”Kuorosäveltäjänä Leevi Madetoja on ehkä Suomen huomattavin, mutta koska hänen kuoroteoksensa ovat esityksellisesti erittäin vaativia, ne ovat Suomessakin jossain määrin jääneet kansanomaisempien kuorosävellysten varjoon”. Tähän tapaan Madetojan asemaa suomalaisessa kuorokirjallisuudessa arvioi hänestä laajan elämäkerran kirjoittanut Erkki Salmenhaara.

Selim Palmgren muistetaan ensisijaisesti merkittävänä pianomusiikin säveltäjänä ja konserttitason pianistina. Toiseksi läheisin musiikin laji hänelle oli laulumusiikki. Yksinlaulujen säveltämiseen hänellä oli henkilökohtaisetkin syyt: hänen molemmat vaimonsa Maikki Järnefelt ja tämän lauluoppilas Minna Palmgren olivat laulajattaria. Kuoromusiikki ja erityisesti mieskuorolaulut kiinnostivat myös säveltäjää.

Nykymaailma tuntee Pietari Juhani Hannikaisen parhaiten lukuisten, jo klassikon aseman saavuttanein laulujen säveltäjänä. Lähinnä häntä voisi verrata "Suomen kotien" säveltäjään Oskar Merikantoon, koska monet heidän lauluistaan ovat saavuttaneet lähes kansanlaulun aseman. Merkillepantavaa on, että Hannikainen oli säveltäjänä muutamaa teoriatuntia lukuun ottamatta itseoppinut. Varsinaisen elämäntyönsä Hannikainen suoritti Jyväskylän seminaarin musiikin lehtorina, jossa virassa hän toimi kolmen vuosikymmenen ajan. Käytännössä hän kohosi Jyväskylän musiikkielämän keskushahmoksi. Kotikaupunkiinsa hän perusti yhä vieläkin toimivan mieskuoron Sirkat.

Yleisradio on menneinä vuosikymmeninä kantanut oman kortensa kekoon suomalaisen kuorokulttuurin hyväksi. Ensimmäinen askel oli oman Solistikuoron perustaminen vuonna 1940. Sen perustaja ja ensimmäinen johtaja oli säveltäjä-kapellimestari Nils-Eric Fougstedt. Myöhemmin kuoron nimi vaihtui Radiokuoroksi. Fougstedtin rinnalle toiseksi johtajaksi nousi tenorilaulajanakin menestynyt Antti Koskinen. 1960-luvun lopussa Radiokuoro laajeni Radion sinfoniakuoroksi, joka ehti toimia kymmenisen vuotta. Unohtaa ei sovi myöskään toimintansa lopettaneita Radion kamarikuoroa ja Radion lapsi- ja nuorisokuoroja. Radiokuoro ehti toimintansa aikana tehdä toiselle sadalle nousevan määrän äänitteitä, joista valtaosa on kotimaista perusohjelmistoa. Mukaan mahtuu myös muutamia oopperoiden kokonaisesityksiä, teoksina mm. Leoncavallon Pajatso, Palmgrenin Daniel Hjort ja Aarre Merikannon Juha.

Adolf Eduard Marschner oli 1800-luvun alkupuoliskolla elänyt saksalaista romantiikkaa edustava säveltäjä. Hän oli itseään kuuluisamman säveltäjän Heinrich Marschnerin veljenpoika. Oikeustieteen opintojen jälkeen hän päätti antautua kokonaan musiikkialalle, ja toimi sekä laulun että pianonsoiton opettajana Leipzigissa.

Frans Linnavuoren päätoimi 1900-luvun alun Tampereella oli tuomiokirkon urkurin virka. Hänet muistetaan myös Mieskuoro Laulajien johtaja. Lisäksi hän omisti Tampereella pianoliikkeen nimeltään ”Fr. Linnavuoren Pianomakasiini”.

Juha Holma on suomalaisessa kuoromaailmassa monin tavoin ansioitunut henkilö. Hän on johtanut lukuisia kotimaisia kuoroja, pääasiassa Jyväskylän ja Tampereen seuduilla. Kuoroista tärkeimpiä on Jyväskylässä toimiva Mieskuoro Sirkat, jota hän ehti johtaa kymmenisen vuotta. Hänen nykyinen kuoronsa on tamperelainen Mieskuoro Laulajat. Holma on ollut usein palkinnonsaajien joukossa eri kuorokilpailuissa. Hän on toiminut aktiivisesti myös järjestötehtävissä, kuten Mieskuoroliiton taiteellisena johtajana.

Saksalainen Franz Wilhelm Abt oli 1800-luvulla elänyt monen toimen musiikkimies. Hänen laaja sävellystuotantonsa käsittää noin 3000 teosta, joista valtaosa on laulumusiikkia. Joukkoon mahtuu pienimuotoisten teosten ohella mm. kolme oopperaa. Merkittävän elämäntyön Abt teki myös kuoronjohtajana. Vierailut johtamistehtävissä veivät hänet moniin Euroopan maihin ja aina Yhdysvaltoihin saakka.

Amerikkalaisen musiikkikoulun professorin virkaa hoitaneella Arthur E. Hallilla (1901-1978) on myös kunnioitusta herättävän laaja oma sävellystuotanto, joka käsittää niin vokaali- kuin soitinmusiikkiakin.

Teksti: Veikko Ylikojola

Kommentit
  • Martti Suosalo – ostoskanavakielto ja menestyksen salaiset aseet

    Martti Suosalo Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Hiivasyndroomakuuri, Turkan haamu, paniikkihäiriö ja ostoskanavakielto – Martti Suosalo poimii värikkäitä hetkiä elämästään Maarit Tastulan haastateltavana. Miksi verhot menivät kiinni kuukaudeksi? Yrittikö uskonnollinen lahko huumata näyttelijän? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Reinikaisia "Niin maan perusteellisesti!"

    Suosikkisarjan alkuperäiset, täysimittaiset jaksot.

    Konstaapeli Artturi Sakari Reinikainen oli vuosina 1978 ja 1980 esitetyn Tankki täyteen -tv-sarjan suosituimpia hahmoja. Reinikaisen viisitoista, alkuperäistä ja täysimittaista jaksoa julkaistaan Yle Areenaan osana Toivotut-draamajulkaisua. Sarja jää pysyvästi katsottavaksi palveluun.

  • Siskossa ja sen veljessä oli kaikki, sanoi Hardwick itsekin

    Sarja oli Hardwickin taidonnäyte tabujen rikkomisesta

    Vuonna 1986 esitetty kuusiosainen komediasarja Sisko ja sen veli onnistui yli odotusten jopa isänsä Neil Hardwickin mielestä. Tuija Ernamon ja Ilmari Saarelaisen puheenparresta kummunnut dialogi tiivistyi Hardwickin otteessa timantinkovaksi huumoriksi. Uutta olivat rytmi ja aiheet: tässä sarjassa rikottiin tabuja vastaansanomattoman ytimekkäästi.

  • Se aito oikea Andy McCoy – The Real McCoy on fiktiota ja dokumenttia yhdistävä elokuva maamme yhdestä tunnetuimmasta rokkarista

    The Real McCoy on mieleenpainuva kertomus Andy McCoysta.

    Pikimustat hiukset, kirjavia huiveja ja hattuja. Röyhelöä, koruja ja kajaalia. Suuri rakkaus musiikkiin sekoitettuna kyltymättömään rock-asenteeseen – kyseessä on tietysti Andy McCoy. Pekka Lehdon ohjaamassa The Real McCoy -elokuvassa (1999) kuvataan kiistatta Suomen yhden tunnetuimman rock-muusikon elämää dokumentaation ja fiktion kautta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Martti Suosalo – ostoskanavakielto ja menestyksen salaiset aseet

    Martti Suosalo Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Hiivasyndroomakuuri, Turkan haamu, paniikkihäiriö ja ostoskanavakielto – Martti Suosalo poimii värikkäitä hetkiä elämästään Maarit Tastulan haastateltavana. Miksi verhot menivät kiinni kuukaudeksi? Yrittikö uskonnollinen lahko huumata näyttelijän? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Reinikaisia "Niin maan perusteellisesti!"

    Suosikkisarjan alkuperäiset, täysimittaiset jaksot.

    Konstaapeli Artturi Sakari Reinikainen oli vuosina 1978 ja 1980 esitetyn Tankki täyteen -tv-sarjan suosituimpia hahmoja. Reinikaisen viisitoista, alkuperäistä ja täysimittaista jaksoa julkaistaan Yle Areenaan osana Toivotut-draamajulkaisua. Sarja jää pysyvästi katsottavaksi palveluun.

  • Siskossa ja sen veljessä oli kaikki, sanoi Hardwick itsekin

    Sarja oli Hardwickin taidonnäyte tabujen rikkomisesta

    Vuonna 1986 esitetty kuusiosainen komediasarja Sisko ja sen veli onnistui yli odotusten jopa isänsä Neil Hardwickin mielestä. Tuija Ernamon ja Ilmari Saarelaisen puheenparresta kummunnut dialogi tiivistyi Hardwickin otteessa timantinkovaksi huumoriksi. Uutta olivat rytmi ja aiheet: tässä sarjassa rikottiin tabuja vastaansanomattoman ytimekkäästi.

  • Onnea Neil Hardwick! Tunnetko sitaatit ohjaajan teoksista?

    Muistatko, kuka sanoi nämä lauseet?

    Neil Hardwick täyttää 70 vuotta 22. heinäkuuta. Sen kunniaksi Areenaan julkaistaan lisää hänen ohjaamiaan sarjoja, jotka kutittelevat nauruhermoja. Sisko ja sen veli sekä Reinikainen ovat katsottavissa nyt. Tankki täyteen löytyy Areenasta jo ennestään.

  • Se aito oikea Andy McCoy – The Real McCoy on fiktiota ja dokumenttia yhdistävä elokuva maamme yhdestä tunnetuimmasta rokkarista

    The Real McCoy on mieleenpainuva kertomus Andy McCoysta.

    Pikimustat hiukset, kirjavia huiveja ja hattuja. Röyhelöä, koruja ja kajaalia. Suuri rakkaus musiikkiin sekoitettuna kyltymättömään rock-asenteeseen – kyseessä on tietysti Andy McCoy. Pekka Lehdon ohjaamassa The Real McCoy -elokuvassa (1999) kuvataan kiistatta Suomen yhden tunnetuimman rock-muusikon elämää dokumentaation ja fiktion kautta.

  • Suomen presidentit – tasavallan ensiaskeleita ja vallan vaiheita

    Presidentit kautta aikain kuvina ja äänessä.

    Elävän arkiston kooste esittelee Suomen presidentit Ståhlbergista Niinistöön arkistofilmien, tv-ohjelmien ja audioiden kautta. Varhaisimmistakin presidenteistä löytyy liikkuvaa kuvaa, sillä filmille on aikoinaan taltioitu muun muassa virkaanastujaispuheita. Ja mitä pidemmälle mennään, sitä enemmän löytyy myös epävirallisempaa kuvamateriaalia – presidentit ovat tulleet lähelle kansaa television välityksellä ja esitelleet niin harrastuksiaan kuin lemmikkejään.

  • Luotsi on merten henkivartija

    Luotsiveneet ovat elintärkeitä merellä työskennellessä.

    Vuonna 1994 julkaistu Meri työmaana -dokumentti käy läpi luotsien historiaa aina 90-luvulle asti. Dokumentin ovat toimittaneet Bosse von Willebrand ja Rikard Thölix.

  • Karvian ourat – uniikki saariryhmä Selkämerellä

    Ohjelma vuodelta 1971.

    Vuonna 1971 valmistuneessa tunnelmallisessa dokumentissa Karvian Ourat tutustutaan Ouran saaristoon ja asukkaisiin. Ourat on ainutlaatuinen saaristo avomeren tuntumassa. Selkämerellä sijaitseva, sadoista saarista ja luodoista koostuva säpäleinen kokonaisuus on maisemallisesti poikkeuksellisen merkittävä. Pirunpellot ja louhikko luovat saariryhmälle ominaisen maiseman.

  • Merikartan reunoilla – suomalaista saaristoa linssin läpi

    Lähde saaristomatkalle arkisto-ohjelmien parissa.

    Viettelevien postikorttimaisemien ohella osa saaristoromantiikan lumoa on eristäytyneisyys ja meren mahdin edessä nöyrtyminen. Kaukaiset luodot ja autiot majakat eivät lakkaa kiehtomasta venematkailijoita, mutta millaista on syrjäinen saaristolaiselämä paikallisväestön silmin? Nosta ankkuri ja lähde Elävän arkiston luotsaamalle merimatkalle Suomenlahdelta Perämerelle saaristoaiheisten dokumenttien parissa.

  • "Saaren ihmisen tulee aina tietää, mitä tekee" – Dokumenttipari kuvaa elämää autioituvassa Tammion saaressa 1970-luvulla

    Dokumenttipari kuvaa Tammion kalastajasaaren karua elämää.

    "Kun pohjatuuli tuivertaa ja ulkona on 26 astetta pakkasta, henkeä ei voi ulkona vetää", kuvailee Katri Suomalainen Tammion kalastajasaaren talvea. Esko Tommolan, Reijo Pasin ja Riitta-Sisko Jukkala-Benischin toimittamat dokumentit Saariston silmä sammuu (1970) ja Saariston silmä syttyy (1971) pureutuvat saaren viimeisten asukkaiden työntäytteiseen arkeen. Dokumenttien keskiössä on pariskunta Katri ja Vilho Suomalainen, jotka ovat asuneet saarella vuosikymmenien ajan.

  • "Se oli satumaisen kaunis kesä" – Maitopojan muisteluita vuodelta 1955

    Bosse von Willebrandin muistelmia kesältä 1955.

    Vuonna 1955 toimittaja Bosse von Willebrand vietti ison osan kesästään soutuveneessä Espoon Suvisaariston selkää taittaen. Tuolloin 14-vuotias nuorimies toimitti maitoa ja muita tarpeita lähiseudun mökkiläisille veneellä. Miehen itse toimittama ja ohjaama Minns du sommaren -55? (1994) on tarina nuoruuden kesästä ja silloisen Suomen tapahtumista.