Hyppää pääsisältöön

Porin lyhytaaltoasema välitti ohjelmat maailmalle sekä porilaisten uuneihin

Porin lyhytaaltoasema rakennettiin vuoden 1940 olympiakisoja varten. Olympiahanke jäi sodan jalkoihin, mutta asema vihittiin käyttöön 1948. Sen kautta kuuluivat radiolähetykset Amerikkaankin asti. Tehokkuudesta saivat osansa myös aseman lähiseudun asukkaat, jotka kertoivat kuulleensa lähetyksiä myös uunin ja jääkaapin kautta.

Porin lyhytaaltoaseman lähetyksiä suunnattiin Euroopan ohella Etelä- ja Pohjois-Amerikkaan. "Asema saa ohjelman puhelinyhteyksien avulla lähettimöön ja teknikot hoitavat sen edelleen avaruuksiin", selostetaan asemaa esittelevässä uutisfilmissä. Katsauksessa nähdään myös laitoksen alkuaikojen johtaja insinööri Eero Frantsila.

Aseman lähetysajat ja -taajuudet vaihtelivat kausittain. Yleisradio julkaisi painettua esitettä ohjelmista ja taajuuksista.

1970-luvun puolivälissä asemalle hankittiin tehokkaampi lähetin ja pyöritettävä antenni ja lähetykset alkoivat kuulua myös Aasiassa ja Australiassa. Vilkkaimpina vuosina asema lähetti yli sata tuntia ohjelmaa vuorokaudessa eri suuntiin.

Ulkosuomalaisille suunnattujen suomen- ja ruotsinkielisten lähetysten lisäksi Pori välitti Yleisradion ohjelmia englanniksi, saksaksi, ranskaksi sekä venäjäksi. 1970-luvulta lähtien Yleisradio käytti ulkomaille suunnattujen ohjelmien kanavanimeä YLE Radio Finland.

Kun aseman tehoja vuosien saatossa nostettiin, huomasivat myös lähialueiden asukkaat sen vaikutukset. Radiolähetyksiä saattoi yllättäen kuulla esimerkiksi sähköuunistakin. Porilaiset.com keskustelupalstalla eräs muistelee: "Amalgaamipaikka toimi mainiona matkaradiona. Kun vasemmasta poskesta lähtee Aikamiesten "Iltatuulen viesti" viidettä kertaa illassa, niin siinä on huumori koetuksella."

Vuonna 1987 asema siirrettiin meren äärelle Preiviikiin. Samana vuonna kuvattu ohjelma esittelee aseman toimintaa. Harjannostajaisissa kuullaan teknisen johtajan Erkki Larkan puhe. Työntekijöiden lisäksi haastateltavina ovat Yleisradion silloinen pääjohtaja Sakari Kiuru sekä lyhytaaltokeskuksen päällikkö Lauri Sääski.

Yleisradio lopetti aseman käytön vuonna 2006.

Tietolaatikko

Porin lyhytaaltoasema sijaitsi Itä-Porissa Väinölän kaupunginosassa. Asema rakennettiin vuoden 1940 olympialaisia varten vuonna 1939. Toisen maailmansodan syttymisen takia kisoja ei kuitenkaan pidetty. Englanti oli takavarikoinut aseman päälähettimeksi tarkoitetun 100 kilowatin laitteiston. Se saatiin Suomeen sodan jälkeen ja uusi asema vihittiin käyttöön vuonna 1948.

Vuonna 1987 lyhytaaltoasema siirrettiin meren äärelle Preiviikiin.

Yleisradio lopetti aseman käytön vuonna 2006. Aseman lähetyspalveluista on jäljellä vain keskiaaltojakelu, joka on vuodesta 2009 lähettänyt ainakin Kiinan radion (China Radio International) palveluita Eurooppaan useilla kielillä.

Lyhytaaltolähetysten kuuluminen kaukana maailmalla perustuu ilmakehän heijastaviin kerroksiin.

Maailmanradiotoiminnan vahvuus oli sen riippumattomuus kohdealueiden viestintärakenteista.

Lähde: Wikipedia

Huom. Uutisfilmissä on katkos noin puolessa välissä ja osa selostuksesta ja kuvasta valitettavasti puuttuu.

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto