Hyppää pääsisältöön

Porin lyhytaaltoasema välitti ohjelmat maailmalle sekä porilaisten uuneihin

Porin lyhytaaltoasema rakennettiin vuoden 1940 olympiakisoja varten. Olympiahanke jäi sodan jalkoihin, mutta asema vihittiin käyttöön 1948. Sen kautta kuuluivat radiolähetykset Amerikkaankin asti. Tehokkuudesta saivat osansa myös aseman lähiseudun asukkaat, jotka kertoivat kuulleensa lähetyksiä myös uunin ja jääkaapin kautta.

Porin lyhytaaltoaseman lähetyksiä suunnattiin Euroopan ohella Etelä- ja Pohjois-Amerikkaan. "Asema saa ohjelman puhelinyhteyksien avulla lähettimöön ja teknikot hoitavat sen edelleen avaruuksiin", selostetaan asemaa esittelevässä uutisfilmissä. Katsauksessa nähdään myös laitoksen alkuaikojen johtaja insinööri Eero Frantsila.

Aseman lähetysajat ja -taajuudet vaihtelivat kausittain. Yleisradio julkaisi painettua esitettä ohjelmista ja taajuuksista.

1970-luvun puolivälissä asemalle hankittiin tehokkaampi lähetin ja pyöritettävä antenni ja lähetykset alkoivat kuulua myös Aasiassa ja Australiassa. Vilkkaimpina vuosina asema lähetti yli sata tuntia ohjelmaa vuorokaudessa eri suuntiin.

Ulkosuomalaisille suunnattujen suomen- ja ruotsinkielisten lähetysten lisäksi Pori välitti Yleisradion ohjelmia englanniksi, saksaksi, ranskaksi sekä venäjäksi. 1970-luvulta lähtien Yleisradio käytti ulkomaille suunnattujen ohjelmien kanavanimeä YLE Radio Finland.

Kun aseman tehoja vuosien saatossa nostettiin, huomasivat myös lähialueiden asukkaat sen vaikutukset. Radiolähetyksiä saattoi yllättäen kuulla esimerkiksi sähköuunistakin. Porilaiset.com keskustelupalstalla eräs muistelee: "Amalgaamipaikka toimi mainiona matkaradiona. Kun vasemmasta poskesta lähtee Aikamiesten "Iltatuulen viesti" viidettä kertaa illassa, niin siinä on huumori koetuksella."

Vuonna 1987 asema siirrettiin meren äärelle Preiviikiin. Samana vuonna kuvattu ohjelma esittelee aseman toimintaa. Harjannostajaisissa kuullaan teknisen johtajan Erkki Larkan puhe. Työntekijöiden lisäksi haastateltavina ovat Yleisradion silloinen pääjohtaja Sakari Kiuru sekä lyhytaaltokeskuksen päällikkö Lauri Sääski.

Yleisradio lopetti aseman käytön vuonna 2006.

Tietolaatikko

Porin lyhytaaltoasema sijaitsi Itä-Porissa Väinölän kaupunginosassa. Asema rakennettiin vuoden 1940 olympialaisia varten vuonna 1939. Toisen maailmansodan syttymisen takia kisoja ei kuitenkaan pidetty. Englanti oli takavarikoinut aseman päälähettimeksi tarkoitetun 100 kilowatin laitteiston. Se saatiin Suomeen sodan jälkeen ja uusi asema vihittiin käyttöön vuonna 1948.

Vuonna 1987 lyhytaaltoasema siirrettiin meren äärelle Preiviikiin.

Yleisradio lopetti aseman käytön vuonna 2006. Aseman lähetyspalveluista on jäljellä vain keskiaaltojakelu, joka on vuodesta 2009 lähettänyt ainakin Kiinan radion (China Radio International) palveluita Eurooppaan useilla kielillä.

Lyhytaaltolähetysten kuuluminen kaukana maailmalla perustuu ilmakehän heijastaviin kerroksiin.

Maailmanradiotoiminnan vahvuus oli sen riippumattomuus kohdealueiden viestintärakenteista.

Lähde: Wikipedia

Huom. Uutisfilmissä on katkos noin puolessa välissä ja osa selostuksesta ja kuvasta valitettavasti puuttuu.

Kommentit
  • Kummelin krapulamiesten ahavoituneet päät

    Puoliajalla kapakkaan ja tappiin asti.

    Joskus teatteri-ilta taittuu puoliajalla kapakkakierrokseksi, ravit jäävät väliin ja alakerran pubin sijasta mennään suoraan yökerhoon. Seuraavana päivänä päätä turvottaa niin, ettei tupakkakaan maistu.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Kummelin krapulamiesten ahavoituneet päät

    Puoliajalla kapakkaan ja tappiin asti.

    Joskus teatteri-ilta taittuu puoliajalla kapakkakierrokseksi, ravit jäävät väliin ja alakerran pubin sijasta mennään suoraan yökerhoon. Seuraavana päivänä päätä turvottaa niin, ettei tupakkakaan maistu.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.