Hyppää pääsisältöön

Onko monumenttien aika ohi?

Kaikelle tärkeälle on pystytetty veistos. Sellaisille asioille kuin Kekkonen, Talvisota ja merimiehet. Monumenttien aika näyttää kuitenkin tulleen päätökseen, ja julkisella taiteella on enää nostalginen merkitys.

 ”Olen kiinnostunut julkisesta taiteesta, koska se koskee kaikkia ihmisiä, eikä se ole elitististä”, kertoo kriitikko Otso Kantokorpi. Hänen mielestään julkisen taiteen taso heittelee paljon eri puolilla Suomea. Helsingin ja Oulun taide on tasokasta, Mikkelissä taas ei ole juuri mitään nähtävää.

Muinaiset korkeakulttuurit tunnetaan veistotaiteesta ja monumenteista. Kreikkalainen kuvanveisto on nähty perustana länsimaiselle sivistykselle. Pääsiäissaarten kulttuuri tunnetaan parhaiten valtavista kivipäistään. Monesta kadonneesta kulttuurista tunnetaan vain sen veistotaide.

Antiikin seitsemän ihmettä perustuivat huikeaan rakennustaitoon.  Veistokset olivat rakennustaiteen huippusaavutuksia, jotka todistivat kulttuurin kehitystä. Julkinen taide, monumentit ja veistokset, olivat ihmisen voittoja materiaalista. Ne oli tehty pysyviksi, ikuisiksi.

Tämä ajatus on yhä läsnä myös suomalaisessa veistotaiteessa. Helsingin kaupunki ja valtio päättivät juuri sijoittaa 1,7 miljoonaa euroa Talvisodan päättymisen 75-vuotismuistomerkkiin. Julkinen taide on yhteisponnistus, jota on tavattu rahoittaa keräysvaroin. Julkiset veistokset ovat olleet kansallisesti tärkeitä, sillä niiden on ajateltu olevan kulttuurimme pysyviä jälkiä. Tämä perinne on myös se peili, jota vasten kuvanveistoa taidekouluissamme opetetaan.

Julkiset veistokset ovat myös vallan merkkejä. Vaasan torilla on Suomen Vapaudenpatsas valkoisen suomen sisällissotavoiton muistoksi. Vaasalaiset ovat vanhastaan nähneet roolinsa sisällissodassa vapauttajina. Tampereen Hämeenpuiston Vapaudenpatsaan merkitys on ollut aivan erilainen.

Näkyvin valtaan liittyvä viime aikojen patsaskiista käytiin Tallinnassa, jossa venäläisveteraanien muistomerkki Pronssisoturin siirto aiheutti mellakoita. On kuvaavaa, että teoksen merkitys ei ole esteettinen, vaan symbolinen. Pronssisoturi on teknisesti kömpelö veistos.

Nykyään veistoksilla on enää dekoratiivinen luonne. Julkisen rakentamisen prosenttiperiaate luo kunnille paineen rahoittaa veistotaidetta, joka on muuttunut ihmisille yhä yhdentekevämmäksi. Suurten kansallisten hankkeiden sijaan veistotaidetta tehdään tottumuksesta. Rakennustaiteen huippusaavutuksemme löytyvät nykyään telakoilta ja paperiteollisuudesta. Ne ovat sellaisia kuin Viking Grace.

Monumenttien aika näyttää olevan ohi. Julkinen taide herättää nykyään ennemmin kummastelua kuin ihailua. Kansalliset yhteisponnistukset suuntautuvat muihin taiteisiin, kuten Mannerheim-elokuvaan.

Onko kuviteltavissa julkista taideteosta, joka yhä säväyttäisi?

Kerro oma esimerkkisi hyvästä tai huonosta julkisesta veistoksesta.

Radio Suomen Kulttuuriosaston suora lähetys alkaa tiistaina 5.2. klo 19.06.

 Jussi Heikkilän Silmällä pidettävä

 Jyväskylän pidetyimpiä julkisia taideteoksia on Jussi Heikkilän Silmällä pidettävä. Teos löytyy Kävelykadulta Sokoksen sisäänkäynnin edestä, roskakorin alta. Pieni pronssinen varpunen on sille ominaisessa ympäristössä. Teoksen nimi viittaa varpuskannan rajuun vähenemiseen, mistä johtuen siitä on tullut silmälläpidettävä laji. Heikkilän veistosta ei äkkiseltään huomaa, mutta kiireetön silmä poimii sen katukuvasta - ja reaktiona on aina ilahtuminen. Tämä on leimallista 2000-luvun julkiselle taiteelle: se ennemmin osallistuu ympäristöönsä kuin dominoi sitä. Hyvin epämonumentaalista!

Kommentit
  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Areenan käyttö jatkaa kasvuaan

    Areenan käyttö on vuoden aikana kasvanut kovaa vauhtia

    Kesän lähestyessä on hyvä tilaisuus katsoa, miten Areenan käyttö on kehittynyt. Ja kehitystä selvästi on. On ilo huomata, että suomalaiset ovat ottaneet Areenan aiempaa aktiivisempaan käyttöön monilla eri laitteilla. Areena on edelleen Suomen arvostetuin verkkopalvelu ja suositumpi kuin esimerkiksi kansainvälinen suoratoistojättiläinen Netflix.

  • Kirjautumalla enemmän irti Yle Areenasta

    Kirjautuminen helpottaa Areenan käyttöä

    Areenaa on jo jonkin aikaa muutettu ohjelmakirjastosta henkilökohtaisesti jokaista käyttäjää palvelevaksi video- ja audiopalveluksi. Henkilökohtaisuus toteutuu erityisesti silloin, kun käyttäjä kirjautuu Areenaan. Yle Tunnus on monissa Ylen palveluissa käytössä oleva kirjautumispalvelu, jonka avulla käyttäjä voi tunnistautua ja saada parempaa henkilökohtaista palvelua.