Hyppää pääsisältöön

Onko monumenttien aika ohi?

Kaikelle tärkeälle on pystytetty veistos. Sellaisille asioille kuin Kekkonen, Talvisota ja merimiehet. Monumenttien aika näyttää kuitenkin tulleen päätökseen, ja julkisella taiteella on enää nostalginen merkitys.

 ”Olen kiinnostunut julkisesta taiteesta, koska se koskee kaikkia ihmisiä, eikä se ole elitististä”, kertoo kriitikko Otso Kantokorpi. Hänen mielestään julkisen taiteen taso heittelee paljon eri puolilla Suomea. Helsingin ja Oulun taide on tasokasta, Mikkelissä taas ei ole juuri mitään nähtävää.

Muinaiset korkeakulttuurit tunnetaan veistotaiteesta ja monumenteista. Kreikkalainen kuvanveisto on nähty perustana länsimaiselle sivistykselle. Pääsiäissaarten kulttuuri tunnetaan parhaiten valtavista kivipäistään. Monesta kadonneesta kulttuurista tunnetaan vain sen veistotaide.

Antiikin seitsemän ihmettä perustuivat huikeaan rakennustaitoon.  Veistokset olivat rakennustaiteen huippusaavutuksia, jotka todistivat kulttuurin kehitystä. Julkinen taide, monumentit ja veistokset, olivat ihmisen voittoja materiaalista. Ne oli tehty pysyviksi, ikuisiksi.

Tämä ajatus on yhä läsnä myös suomalaisessa veistotaiteessa. Helsingin kaupunki ja valtio päättivät juuri sijoittaa 1,7 miljoonaa euroa Talvisodan päättymisen 75-vuotismuistomerkkiin. Julkinen taide on yhteisponnistus, jota on tavattu rahoittaa keräysvaroin. Julkiset veistokset ovat olleet kansallisesti tärkeitä, sillä niiden on ajateltu olevan kulttuurimme pysyviä jälkiä. Tämä perinne on myös se peili, jota vasten kuvanveistoa taidekouluissamme opetetaan.

Julkiset veistokset ovat myös vallan merkkejä. Vaasan torilla on Suomen Vapaudenpatsas valkoisen suomen sisällissotavoiton muistoksi. Vaasalaiset ovat vanhastaan nähneet roolinsa sisällissodassa vapauttajina. Tampereen Hämeenpuiston Vapaudenpatsaan merkitys on ollut aivan erilainen.

Näkyvin valtaan liittyvä viime aikojen patsaskiista käytiin Tallinnassa, jossa venäläisveteraanien muistomerkki Pronssisoturin siirto aiheutti mellakoita. On kuvaavaa, että teoksen merkitys ei ole esteettinen, vaan symbolinen. Pronssisoturi on teknisesti kömpelö veistos.

Nykyään veistoksilla on enää dekoratiivinen luonne. Julkisen rakentamisen prosenttiperiaate luo kunnille paineen rahoittaa veistotaidetta, joka on muuttunut ihmisille yhä yhdentekevämmäksi. Suurten kansallisten hankkeiden sijaan veistotaidetta tehdään tottumuksesta. Rakennustaiteen huippusaavutuksemme löytyvät nykyään telakoilta ja paperiteollisuudesta. Ne ovat sellaisia kuin Viking Grace.

Monumenttien aika näyttää olevan ohi. Julkinen taide herättää nykyään ennemmin kummastelua kuin ihailua. Kansalliset yhteisponnistukset suuntautuvat muihin taiteisiin, kuten Mannerheim-elokuvaan.

Onko kuviteltavissa julkista taideteosta, joka yhä säväyttäisi?

Kerro oma esimerkkisi hyvästä tai huonosta julkisesta veistoksesta.

Radio Suomen Kulttuuriosaston suora lähetys alkaa tiistaina 5.2. klo 19.06.

 Jussi Heikkilän Silmällä pidettävä

 Jyväskylän pidetyimpiä julkisia taideteoksia on Jussi Heikkilän Silmällä pidettävä. Teos löytyy Kävelykadulta Sokoksen sisäänkäynnin edestä, roskakorin alta. Pieni pronssinen varpunen on sille ominaisessa ympäristössä. Teoksen nimi viittaa varpuskannan rajuun vähenemiseen, mistä johtuen siitä on tullut silmälläpidettävä laji. Heikkilän veistosta ei äkkiseltään huomaa, mutta kiireetön silmä poimii sen katukuvasta - ja reaktiona on aina ilahtuminen. Tämä on leimallista 2000-luvun julkiselle taiteelle: se ennemmin osallistuu ympäristöönsä kuin dominoi sitä. Hyvin epämonumentaalista!

Kommentit
  • Areenaa käyttää viikossa 2,7 miljoonaa eri laitetta

    Areenaa käyttävien laitteiden määrä jatkaa kasvuaan.

    Tammikuussa Areenaa käytettiin kaikkiaan noin 2 754 000 eri laitteella, jossa on kasvua 13% viime vuoden tammikuuhun verrattuna. Kovinta kasvu on muutaman viime vuoden tapaan äly-tv-laitteissa. Sekä Android TV -laitteiden että tv-valmistajien omien, merkkikohtaisten Areena-sovellusten määrä kasvoi viime vuoden tammikuuhun verrattuna noin 30%.

  • Areenan PlayStation 3 -sovelluksen toiminta loppuu tammikuun lopussa

    PlayStation 3:n Areena-tuki loppuu

    Areenan PlayStation 3 -sovellus lakkaa toimimasta ensi vuoden tammikuun lopussa. Sovelluksen lopettamispäätös johtuu siitä, että PlayStation 3 -laitteilla Areenan käyttö on ollut pysyvästi laskussa. Tällä hetkellä Areenaa käytetään viikossa noin neljällä tuhannella PS3-laitteella. PS3:n Areena-sovellus alkaa pian kertoa sovelluksen käynnistyksen yhteydessä sovelluksen tuen loppumisesta.

  • Areenan tallenteet suomalaisten käyttöön EU-alueella myös selaimella

    Areenan tallenteet EU-alueella myös selainpalvelussa

    Areenan käyttö EU-alueella etenee. Nyt EU:ssa matkailevien suomalaisten on mahdollista katsella ja kuunnella kaikkia tallenteita Areenan selainpalvelussa. Toissa vuonna Yle avasi Areenan mobiilisovellusten käytön kaikille kotipaikkansa vahvistaneille suomalaisille. Yle oli toinen yleisradioyhtiö EU:ssa ja ensimmäinen pohjoismainen julkisen palvelun yhtiö, joka toteutti tämän toiminnallisuuden.