Saamelaisten kansallispäivä oli ensimmäistä kertaa almanakassa vuonna 2004. Suomessa asuu noin 10 000 saamelaista.
Helsingissä pidetty saamelaiskonferenssi päätti vuonna 1992 saamelaisten kansallispäiväksi helmikuun 6. päivän. Saamelaisten kansallispäivä oli ensimmäistä kertaa almanakassa vuonna 2004.
Kansallispäivän historiallisena taustana on 6.2.1917 Norjan Trondheimissa alkanut ensimmäinen pohjoismainen saamelaiskokous, joka aloitti valtakuntien rajat ylittävän yhteistyön saamelaisten välillä.
Kokouksen suurimpana huolena oli saamelaisten elinmahdollisuuksien säilyminen, koska valtakunnanrajat vaikeuttivat saamelaisten perinteistä liikkumista ja porojen laiduntamista ja pääväestö otti käyttöönsä yhä enemmän saamelaisten maita
Pohjoismaiden ainoa alkuperäiskansa
Saamelaiset ovat Euroopan pohjoisin ja Pohjoismaiden ainoa alkuperäiskansa. Heillä on oma historia, kieli, kulttuuri, elinkeinot, elämäntapa ja identiteetti. Alkuperäiskansana pidetään kansaa, jonka esivanhemmat ovat asuttaneet aluetta sen valloituksen tai asuttamisen aikaan tai jo ennen nykyisten valtionrajojen muodostumista.
Vuodesta 1991 saamelaisia on kuultu alkuperäiskansana eduskunnassa erityisesti heitä koskevissa asioissa. Kaikissa Pohjoismaissa saamelaisilla on oma edustuksellinen elin, saamelaiskäräjät.
Saamelaisia asuu neljän valtion alueella
Pohjoismainen saamelaisalue, Saamenmaa eli saameksi Sápmi, on nykyisin pitkä kapea kaistale Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän pohjoisosissa. Suomessa yli puolet saamelaisista asuu saamelaisten kotiseutualueella, johon kuuluvat pohjoisimmat kunnat Enontekiö, Inari, Utsjoki ja Sodankylän pohjoisosa.
Lisäksi siihen kuuluu Inarissa erityinen koltta-alue toisen maailmansodan jälkeen Suomeen muuttaneille kolttasaamelaisille. Suomessa on noin 10 000 saamelaista.
Saamelaiset muodostavat noin kolmasosan alueensa koko väestöstä. Saamelaisten esi-isiä kutsuttiin vanhastaan virallisessa kielenkäytössä lappalaisiksi. Lappalainen tarkoitti Suomessa henkilöä, joka harjoitti pääelinkeinokseen lappalaiselinkeinoja, poronhoitoa, kalastusta ja metsästystä alueella, jonka hän pysyvästi omisti ja josta hän maksoi valtiolle maaveroa.
Nykyään nämä vanhat alueet kuuluvat Suomen valtion hallintoon ”valtionmaina”, joilla poronhoitoa, kalastusta ja metsästystä saavat harjoittaa kaikki paikalliset asukkaat.
Lappalainen-nimitystä ei enää yleisesti käytetä, sillä sitä voidaan käyttää väärin ja sen voi tulkita jopa loukkaavana.
Saamen kieli
Saamen kielet ovat suomen kielen sukukieliä. Niitä on useita, eivätkä eri kieliryhmiin kuuluvat saamelaiset välttämättä ymmärrä toisiaan. Noin puolet saamelaisista puhuu äidinkielenään saamea. Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: pohjois-, inarin- ja koltansaamea. Pohjoissaamen kieli on saamelaisten valtakieli.
Suomessa saamen kielen virallista asemaa pyritään turvaamaan vuonna 1992 voimaan tulleella kielilailla. Saamenkielisiä julkisia palveluja on käytännössä tarjolla hyvin vähän, mutta saamelaisilla on mahdollisuus käyttää virallisissa asioissa kotiseutualueella käännös- ja tulkkipalveluja.
Yle Sápmi välittää päivittäin ohjelmaa saamen kielellä verkossa, radiossa ja tv:ssä. Suomessa julkaistaan kuukausittain myös pohjoissaamenkielistä lehteä.
Nykyisin Suomen saamelaisten kotiseutualueen peruskoulussa ja lukiossa on saamenkielisellä oppilaalla oikeus saada saamenkielistä opetusta. Lisäksi saamen kieltä voi opiskella peruskoulussa ja lukiossa äidinkielenä, vapaaehtoisena ja valinnaisena aineena.
Oma lippu ja laulu
Vuonna 1986 hyväksyttiin saamelaisille oma lippu. Saamen lippu toistaa kirkkaita saamen puvun värejä: punaista, vihreää, sinistä ja keltaista. Lipun aihe tulee noitarummun kuviosta. Rengas kuvaa auringon ja kuun kehää. Saamen lippu vedetään salkoon saamelaisten virallisina liputuspäivinä. Lippua käytetään myös erilaisten juhlien yhteydessä.
Saamen lippu virallistettiin vuonna 1986. Värit tulevat saamelaisten kansallispuvun väreistä. Lipussa olevan kaksivärisen ympyrän sininen osa kuvaa kuuta ja punainen osa aurinkoa.
Samana vuonna hyväksyttiin myös Saamen suvun laulu, Sámi soga lávlla, saamelaisten kansallislauluksi. Kaikista keskeisistä kansallisista tunnuksista: kansallispäivästä, lipusta ja Saamen suvun laulusta on päättänyt saamelaiskonferenssi.
Saamen kielen asema
Katso myös Opettaja-TV:n Hyppytunti 10.10.2011, jossa kahdessa insertissä (alkavat kohdista 7:10 ja 11:10) käsitellään saamen kielen asemaa nyky-Suomessa - Haastateltavina (saamelaisia, kielensä ja kulttuurinsa puolestapuhujia) rehtori Liisa Holmberg, projektipäällikkö Eeva-Liisa Rasmus sekä opettajat Ellen Pautamo, Samuel Valkepää ja Inker-Anne Magga.
edit: 2.2.2022 Lisätty kuvia ja tarkennettu saamelaisten määrää ja tietoja Yle Sápmista. Lisätty myös, ettei lappalainen-sanaa enää yleisesti käytetä.
