Hyppää pääsisältöön

Saamelaisten kansallispäivä 6.2.

Saamelaisten kansallispäivä oli ensimmäistä kertaa almanakassa vuonna 2004. Suomessa asuu noin 7000 saamelaista.

  • Suomessa asuu noin 7000 saamelaista
  • Suomen saamelaiset puhuvat kolmea eri kieltä: pohjois-, inarin- ja koltansaamea
  • Saamelaiset ovat Pohjois-Euroopan ainoa alkuperäiskansa

Läpi sukupolvien
tottuneet selviytymään
yksin
paljaan taivaan alla
oman tokkansa kanssa (...)

(Nils-Aslak Valkeapää)

Helsingissä pidetty saamelaiskonferenssi päätti vuonna 1992 saamelaisten kansallispäiväksi helmikuun 6. päivän. Saamelaisten kansallispäivä oli ensimmäistä kertaa almanakassa vuonna 2004.

Kansallispäivän historiallisena taustana on 6.2.1917 Norjan Trondheimissa alkanut ensimmäinen pohjoismainen saamelaiskokous, joka aloitti valtakuntien rajat ylittävän yhteistyön saamelaisten välillä.

Kokouksen suurimpana huolena oli saamelaisten elinmahdollisuuksien säilyminen, koska valtakunnanrajat vaikeuttivat saamelaisten perinteistä liikkumista ja porojen laiduntamista ja pääväestö otti käyttöönsä yhä enemmän saamelaisten maita

Pohjoismaiden ainoa alkuperäiskansa

Saamelaiset ovat Euroopan pohjoisin ja Pohjoismaiden ainoa alkuperäiskansa. Heillä on oma historia, kieli, kulttuuri, elinkeinot, elämäntapa ja identiteetti. Alkuperäiskansana pidetään kansaa, jonka esivanhemmat ovat asuttaneet aluetta sen valloituksen tai asuttamisen aikaan tai jo ennen nykyisten valtionrajojen muodostumista.

Vuodesta 1991 saamelaisia on kuultu alkuperäiskansana eduskunnassa erityisesti heitä koskevissa asioissa. Kaikissa Pohjoismaissa saamelaisilla on oma edustuksellinen elin, saamelaiskäräjät.

Saamelaisia asuu neljän valtion alueella

Pohjoismainen saamelaisalue, Saamenmaa eli saameksi Sápmi, on nykyisin pitkä kapea kaistale Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän pohjoisosissa. Suomessa yli puolet saamelaisista asuu saamelaisten kotiseutualueella, johon kuuluvat pohjoisimmat kunnat Enontekiö, Inari, Utsjoki ja Sodankylän pohjoisosa.

Lisäksi siihen kuuluu Inarissa erityinen koltta-alue toisen maailmansodan jälkeen Suomeen muuttaneille kolttasaamelaisille. Suomessa on noin 7000 saamelaista.

Saamelaiset muodostavat nykyään noin kolmasosan alueensa koko väestöstä. Saamelaisten esi-isiä kutsutaan vanhastaan virallisessa kielenkäytössä lappalaisiksi. Lappalainen tarkoitti Suomessa henkilöä, joka harjoitti pääelinkeinokseen lappalaiselinkeinoja, poronhoitoa, kalastusta ja metsästystä alueella, jonka hän pysyvästi omisti ja josta hän maksoi valtiolle maaveroa.

Nykyään nämä lappalaisten vanhat alueet kuuluvat Suomen valtion hallintoon ”valtionmaina”, joilla poronhoitoa, kalastusta ja metsästystä saavat harjoittaa kaikki paikalliset asukkaat.

Saamen kieli

Saamen kielet ovat suomen kielen sukukieliä. Niitä on useita, eivätkä eri kieliryhmiin kuuluvat saamelaiset välttämättä ymmärrä toisiaan. Noin puolet saamelaisista puhuu äidinkielenään saamea. Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: pohjois-, inarin- ja koltansaamea. Pohjoissaamen kieli on saamelaisten valtakieli.

Suomessa saamen kielen virallista asemaa pyritään turvaamaan vuonna 1992 voimaan tulleella kielilailla. Saamenkielisiä julkisia palveluja on käytännössä tarjolla hyvin vähän, mutta saamelaisilla on mahdollisuus käyttää virallisissa asioissa kotiseutualueella käännös- ja tulkkipalveluja.

Saamelaisradio lähettää myös päivittäin ohjelmaa saamen kielellä omalla kanavallaan ja Suomessa julkaistaan kuukausittain pohjoissaamenkielistä lehteä.

Nykyisin Suomen saamelaisten kotiseutualueen peruskoulussa ja lukiossa on saamenkielisellä oppilaalla oikeus saada saamenkielistä opetusta. Lisäksi saamen kieltä voi opiskella peruskoulussa ja lukiossa äidinkielenä, vapaaehtoisena ja valinnaisena aineena.

Oma lippu ja laulu

Vuonna 1986 hyväksyttiin saamelaisille oma lippu. Saamen lippu toistaa kirkkaita saamen puvun värejä: punaista, vihreää, sinistä ja keltaista. Lipun aihe tulee noitarummun kuviosta. Rengas kuvaa auringon ja kuun kehää. Saamen lippu vedetään salkoon saamelaisten virallisina liputuspäivinä. Lippua käytetään myös erilaisten juhlien yhteydessä.

Saamen lippu
Saamen lippu Saamen lippu lippu,saamelaiset,Saamen lippu

Saamen lippu virallistettiin vuonna 1986. Värit tulevat saamelaisten kansallispuvun väreistä. Lipussa olevan kaksivärisen ympyrän sininen osa kuvaa kuuta ja punainen osa aurinkoa.

Samana vuonna hyväksyttiin myös Saamen suvun laulu, Sámi soga lávlla, saamelaisten kansallislauluksi. Kaikista keskeisistä kansallisista tunnuksista: kansallispäivästä, lipusta ja Saamen suvun laulusta on päättänyt saamelaiskonferenssi.

Saamen kielen asema

Katso myös Opettaja-TV:n Hyppytunti 10.10.2011, jossa kahdessa insertissä (alkavat kohdista 7:10 ja 11:10) käsitellään saamen kielen asemaa nyky-Suomessa - Haastateltavina (saamelaisia, kielensä ja kulttuurinsa puolestapuhujia) rehtori Liisa Holmberg, projektipäällikkö Eeva-Liisa Rasmus sekä opettajat Ellen Pautamo, Samuel Valkepää ja Inker-Anne Magga.

Ihminen ja yhteiskunta

  • Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen kiemurat? Testaa tietosi

    Testaa, mitä hyvin tunnet taloyhtiön tilinpäätöksen

    Kymmenissätuhansissa taloyhtiöissä kokoonnutaan vuosittain kuulemaan, kun isännöitsijä luettelee tilinpäätöksestä vaikeaselkoisia termejä kokousväelle. Tilinpäätöksen riveillä on kuitenkin tärkeää tietoa siitä, miten hallitus ja isännöitsijä ovat hoitaneet osakkeenomistajien rahoja. Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen? Tarkista tietosi ja vastaa seitsemään kysymykseen.

  • Testaa sananvapauden rajoja – mitä netissä saa sanoa?

    Mitä netissä oikeasti saa sanoa?

    Missä menee asiattomuuden ja laittomuuden raja? Mitä netissä saa sanoa ja minkälaisten viestien jälkeen alkaa tulla nettipoliiseilta yhteydenottoja? Tee Yle Oppimisen testi ja tsekkaa miten hyvin sinulla on sananvapauden rajat hallussa. Nettipoliisi, vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen kommentoi internetistä lainattujen kirjoitusten laillisuutta.

  • Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä

    Suosittelualgoritmit pitävät sinut kuplassa

    Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä Oletko huomannut että törmäät jatkuvasti samojen ihmisten juttuihin somessa? Näetkö netissä useimmiten mielipiteitä, joista olet samaa mieltä? Jos kuulostaa tutulta, niin olet luultavasti joutunut suosittelualgoritmien aiheuttamaan informaatiokuplaan.

  • Filosofia

    Filosofia on maailman vanhin tiede. Se opettaa ajattelemaan ja parantaa ongelmien ratkaisukykyä. Parhaimmillaan filosofia johtaa ihmisen ja maailman olemassaolon syvälliseen ymmärtämiseen.

  • Historia, Suomi

    Minkälainen maamme oli ennen? Tunnelmakuvia menneisyydestä. Historian havinaa. Tapahtumia asiantuntijoiden ja aikalaisten kertomana.

  • Historia, maailma

    Elämää, mysteereitä ja saavutuksia. Historiallisia tapahtumia, tappioita ja voittoja. Artikkelit perustuvat Ylen televisio- ja radio-ohjelmiin.

  • Suomalaiset juhlapäivät

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin. Ne liittyvät usein uskontoon tai kansalliseen historiaan. Tutustu suomalaisiin juhlapäiviin, niiden historiaan ja merkitykseen.

  • Työelämä

    Apua ammatinvalintaan, yrittäjyyden MP3-kurssi.

  • Yhteiskunta

    Miksi demokratia on tärkeää?

    Miksi demokratia on tärkeää? Entä jos sinä saisit olla hetken vallan kahvassa?