Hyppää pääsisältöön

Varmaan tästä pitää oppia!

Oletko koskaan matkustanut Helsingin metrossa? Vaikka et olisikaan, veroeurojasi käytetään metroverkoston laajentamiseen. Länsimetro on tähän mennessä maksanut 850 miljoonaa euroa, ja siitä summasta noin kolmanneksen pulittaa valtio. Lopun kustantavat helsinkiläiset ja espoolaiset.

Budjetti on alkuperäisestä arviosta melkein tuplaantunut. Toki viranomaiset ovat yrittäneet säästääkin. Esimerkiksi evakuointilaitureiden leveyttä on - vastoin pelastuslaitoksen kantaa - kavennettu 40 senttimetriä. Näin säästettiin koko metron uudistamisbudjetista peräti prosentti. Kannattiko leikata juuri turvallisuudesta? Mitä mieltä tällaisesta säästämisestä ovat ne 58 miljoonaa matkustajaa, jotka vuosittain kulkevat Helsingin metrolla, puhumattakaan suuremmista matkustajamääristä kun metro laajenee Espooseen?

Tähän asti metro on saanut joukkoliikenteen laatukyselyissä matkustajilta Helsingin liikennevälineistä korkeimmat arvosanat. Sitä kiitellään luotettavuudesta, nopeudesta ja täsmällisyydestä. Parin vuoden päästä metron on määrä kulkea ilman kuljettajia. Miten luotettava ja turvallinen se on? Kun kysymyksiä on paljon, on avoin päätöksenteko valttia. Metroon liittyvää päätöksenprosessia on sävyttänyt kummallinen salamyhkäisyys. Sen myöntää jopa metrosta vastaava Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri.

"Varmaan tästä nyt pitää oppia (…) ja HKL:nkin pitää olla avoimempi", Sauri sanoo ohjelmassa MOT: Metro umpitunnelissa.

Oppimisen halu kummunnee Hallinto-oikeuden päätöksestä julkaista HKL:n salaamia asiakirjoja. Avoimuutta pitäisi laajentaa myös esimerkiksi HKL:n johtokunnan pöytäkirjoihin. Viime kevään automatisointiin liittyvien kokousten merkinnät ovat oudon niukat. Kymmenissä pöytäkirjoissa mainitaan vain, että asiasta on keskusteltu. Piste. Ehkä jotain on alettu jo oppiakin. MOT nimittäin sai HKL:lta kaikki pyytämänsä asiakirjat. Tietopyynnöstä  kului toki seitsemän viikkoa.

Kommentit