Hyppää pääsisältöön

Ystävänpäivä 14.2.

Ystävänpäiväkonvehteja
Ystävänpäivä. Kuva: Arja Lento/Yle Ystävänpäiväkonvehteja Kuva: Yle/ Arja Lento Ystävänpäivä (Valentinen päivä),konvehti,suklaa

Ystävänpäivän eli Pyhän Valentinuksen päivän alkuperästä on erilaisia käsityksiä. Päivän taustalla on pyhimystaru, itse asiassa useitakin. Historia tuntee monta Valentinus-nimistä marttyyria.

Helmikuun 14. päivä vietetään ystävänpäivää. Suomessa ystävänpäivän eli Valentinenpäivän vietto on aika uusi tapa: kalenteriin se tuli vasta 1980-luvun lopulla.

Muualla maailmassa Valentinen päivällä on satoja vuosia vanhat perinteet. Antiikin roomalaiset juhlivat Junoa, Jupiterin puolisoa, joka oli avioliiton ja äitiyden suojelija. Samaan aikaan vietettiin myös kevään ja hedelmällisyyden juhlaa.

Roomalaisten kevätjuhlaan kuului tyttöjen ja poikien parileikki. Tytöt kirjoittivat nimensä pieniin liuskoihin, jotka sitten sekoitettiin. Jokainen poika nosti yhden liuskan ja sai juhlan ajaksi kumppanikseen sen tytön, jonka nimi oli liuskassa.

Kuka oli Valentinus?

Useimmat Valentinus-legendat kertovat 200-luvulla eläneestä piispa Valentinuksesta, joka koki marttyyrikuoleman helmikuun 14. päivänä vuonna 269. Yhden pyhimystarinan mukaan naimisissa olevia miehiä pidettiin huonompina sotilaina kuin naimattomia, koska heillä oli taisteluissakin aina mielessä perheen hyvinvointi.

Niinpä nuoret miehet, jotka halusivat naimisiin, mutta eivät halunneet menettää mainettaan urheina sotureina, vihityttivät itsensä salaa avioliittoon.Piispa Valentinus suostui vihkijäksi, mistä syystä keisari tuomitsi hänet kuolemaan.

Toisen tarinan mukaan Valentinuksesta tuli rakastavaisten nimikkopyhimys siksi, että hän neuvoi Rooman nuorukaisia kieltäytymään sotapalveluksesta ja kehotti heitä pysyttelemään mieluummin rakkaittensa luona kuin lähtemään sotaan. Tästä roomalaiset sotapäälliköt eivät pitäneet ja Valentinus sai kuolemanrangaistuksen.

Myöhemmin pyhästä Valentinuksesta tuli rakastavaisten ja kihlautuneiden suojelija ja onnellisen avioliiton takaaja.

Sydämiä ja suuria tunteita?

Englannissa kuningas Henrik VIII julisti helmikuun 14. päivän kuninkaan kirjeellä viralliseksi juhlapäiväksi jo vuonna 1537. Monet Valentinen päivään liittyvät tavat ja uskomukset ovatkin kotoisin Englannista. Leikiteltiin esimerkiksi ajatuksella, että helmikuun 14. päivän aamuna ensimmäiseksi vastaantuleva on valentine, ”se oikea”. Onneksi kuitenkin oli lupa pitää silmät kiinni kunnes vastaantulija oli mieluinen.

Päivän huveihin kuului myös seuraleikki, jossa tytöt ja pojat vuoron perään nostivat arpoja ja etsivät parikseen saman numeron omistajan. Tässäkin oli lupa petkuttaa sattumaa sen verran, että arpoja sai nostaa kunnes mieluinen numero tuli esiin.

Valentinen päivä oli alun perin päivä, jolloin saattoi lähettää rakkaudentunnustuksen salaisenkin ihailun kohteelle, jopa nimettömänä. Jopa lintujen uskottiin etsivän parin itselleen juuri tänä päivänä.

Punainen sydän

Päivän tunnus, rakkautta, ystävyyttä ja ihailua kuvaava punainen sydän, oli ja on yhä suosittu aihe Valentinen päivän korteissa. Alkuperäisten käsintehtyjen korttien koristeluun käytettiin taidokkaasti kukkia, sulkia, helmiäisiä, simpukankuoria, satiininauhoja ja pitsejä. Ensimmäiset painetut Valentinen päivän kortit tulivat myyntiin Englannissa 1800-luvun alussa.

Vähitellen Valentinen päivän vietto levisi myös Yhdysvaltoihin. Siellä siitä on muodostunut suosittu ja merkittävä juhlapäivä. Silloin muun muassa askarrellaan ystäville kortteja ja leivotaan sydämen muotoisia pikkuleipiä. Tärkein kortti runoineen lähetetään ihailun kohteelle.

Ihminen ja yhteiskunta

  • Mihin veroeurosi menevät? Palvelujen todelliset hintalaput yllättävät

    Julkisen palvelun hinta ei kerro todellisista kustannuksista

    Veroista purnataan, mutta mitä niillä saa? Oppilaan vuosi peruskoulussa maksaa yhteiskunnalle n. 9000 euroa, oppilaalle oppi on ilmaista. Keräsimme esimerkkejä koulutuksen, terveydenhuollon ja päivähoidon todellisista hinnoista. Koulutuksen maksaa yhteiskunta Suomessa opiskeleminen on aina korkeakouluun asti ilmaista - opiskelijalle.

  • Pitkä sähkökatko saisi yhteiskunnan polvilleen 48 tunnissa - tiedätkö miten varautua?

    48 tunnissa sähkökatkos lamaannuttaisi arkielämän.

    Suomi toimii nykyään täysin sähkön varassa. Lyhyetkin sähkökatkot hankaloittavat elämää, mutta jo 48 tunnissa hankaluudet muuttuvat vakaviksi ongelmiksi: veden tulo lakkaa, ruoat pilaantuvat, pakkasella kotien lämpötila laskee. Nykyisten suositusten mukaan ihmisten kannattaisi varautua ns. kotivaralla selviytymään 72 tunnin ajan.

  • Miksi demokratia?

    10 kysymystä, miksi demokratia on tärkeää.

    Kuka hallitsee maailmaa? Onko hyviä diktaattoreita olemassa? Voiko terrorismi tuhota demokratian? Julkkikset, poliitikot ja tavikset eri puolilla maailmaa vastaavat kymmeneen demokratiaa koskevaan kysymykseen.

  • Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen kiemurat? Testaa tietosi

    Testaa, mitä hyvin tunnet taloyhtiön tilinpäätöksen

    Kymmenissätuhansissa taloyhtiöissä kokoonnutaan vuosittain kuulemaan, kun isännöitsijä luettelee tilinpäätöksestä vaikeaselkoisia termejä kokousväelle. Tilinpäätöksen riveillä on kuitenkin tärkeää tietoa siitä, miten hallitus ja isännöitsijä ovat hoitaneet osakkeenomistajien rahoja. Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen? Tarkista tietosi ja vastaa seitsemään kysymykseen.

  • Testaa sananvapauden rajoja – mitä netissä saa sanoa?

    Mitä netissä oikeasti saa sanoa?

    Missä menee asiattomuuden ja laittomuuden raja? Mitä netissä saa sanoa ja minkälaisten viestien jälkeen alkaa tulla nettipoliiseilta yhteydenottoja? Tee Yle Oppimisen testi ja tsekkaa miten hyvin sinulla on sananvapauden rajat hallussa. Nettipoliisi, vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen kommentoi internetistä lainattujen kirjoitusten laillisuutta.

  • Tunnetko juhlapäivät? Testaa tietosi!

    Testaa tietosi suomalaisista juhlapäivistä

    Kuka olikaan Minna Canth ja miksi hänellä on oma juhlapäivänsä? Mikä on kekri, entä mitä tekemistä sillä on Halloweenin kanssa vai onko mitään? Testaa tietosi suomalaisista juhlapäivistä!

  • Suomalaiset juhlapäivät

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin. Ne liittyvät usein uskontoon tai kansalliseen historiaan. Tutustu suomalaisiin juhlapäiviin, niiden historiaan ja merkitykseen.

  • Suomen historia Virtasten silmin – näin köyhästä maatalousmaasta tuli moderni hyvinvointivaltio

    20 min video Suomen valtion kehityksestä 8 eri kielellä.

    Videoissa kerrotaan Suomen kehitys hyvinvointivaltioksi kahdeksalla eri kielellä: selkosuomi, arabia, englanti, farsi, kurdi (sorani), somali, thai ja venäjä. Emilia Virtanen on 2000-luvun koulutettu ja kansainvälinen suomalainen, mutta hänen isoisänsä isoisä Kustaa Virtanen eli hyvin erilaisissa oloissa köyhänä torpparina 1900-luvun alussa.

  • Filosofia

    Filosofia on maailman vanhin tiede. Se opettaa ajattelemaan ja parantaa ongelmien ratkaisukykyä. Parhaimmillaan filosofia johtaa ihmisen ja maailman olemassaolon syvälliseen ymmärtämiseen.

  • Historia, Suomi

    Minkälainen maamme oli ennen? Tunnelmakuvia menneisyydestä. Historian havinaa. Tapahtumia asiantuntijoiden ja aikalaisten kertomana.

  • Historia, maailma

    Elämää, mysteereitä ja saavutuksia. Historiallisia tapahtumia, tappioita ja voittoja. Artikkelit perustuvat Ylen televisio- ja radio-ohjelmiin.

  • Työelämä

    Apua ammatinvalintaan, yrittäjyyden MP3-kurssi.

  • Yhteiskunta

    Miksi demokratia on tärkeää?

    Miksi demokratia on tärkeää? Entä jos sinä saisit olla hetken vallan kahvassa?