Hyppää pääsisältöön

Pääjohtaja Heikki Marttisen ajolähtö Fortumista

Heikki Marttinen oli energiayhtiö Fortumin toimitusjohtaja 2000-luvun alussa, kun hän sai yllättäen potkut. Syytä irtisanomiseen hänelle ei koskaan kerrottu.

Tietolaatikko

Heikki Marttinen (1946 - 2010) toimi Imatran Voiman johtajana 1993 - 1997 ja pääjohtajana 1997 - 1998 sekä Fortumin pääjohtajana 1998 - 2000.

Kun Imatran Voima ja Neste yhdistettiin 1990-luvun lopussa suureksi suomalaiseksi energiayhtiöksi Fortumiksi, pääjohtajaksi valittiin silloinen Imatran Voiman toimitusjohtaja Heikki Marttinen. Kauaa Marttinen ei ehtinyt olla suuryrityksen johdossa, kun hän sai keväällä 2000 kuulla, ettei enää nauti hallituksen luottamusta. Käytännössä se tarkoitti potkuja.

Neljä vuotta myöhemmin Marttinen muistelee niitä hetkiä ja tuntemuksia, jotka seurasivat tylyä ilmoitusta luottamuksen menettämisestä. Fortum oli juuri muuttanut Nesteen entiseen toimitaloon Espoon Keilaniemeen. Silloinen hallituksen puheenjohtaja Matti Vuoria tuli Marttisen luokse ensimmäistä kertaa kolmeen kuukauteen ja kertoi, että Marttinen irtisanotaan tänään. Vuoria kehotti tulemaan saman tien hallituksen kokoukseen, joka oli juuri alkamassa. Siellä irtisanomisilmoitus annettaisiin virallisesti.

Marttinen kiistää tunteneensa noina hetkinä suuttumusta vaan pikemminkin turhautuneisuutta ja huolestuneisuutta. Hän ajatteli asiakkaiden ja henkilökunnan reaktiota sekä tietenkin läheistensä. Suuttumuskin tuli, mutta vasta myöhemmin.

Hallitus oli valmistellut Marttisen irtisanomisen huolella, sillä hän sai eteensä juristien lausunnot ja sopimusehdotuksen irtisanomisesta. Marttisen olisi pitänyt vain allekirjoittaa paperit.
Pääjohtaja kieltäytyi. Syyksi hän sanoo, ettei voinut tehdä sitä, koska irtisanoutumiseen ei ollut mitään syytä. Omien sanojensa mukaan hän päätti valita vaikeimman tien eli ottaa potkut.

Työnsä Marttinen koki tehneensä hyvin, sillä kukaan ei ollut moittinut tai pyytänyt korjaamaan jotain toimenpiteitä. Toisaalta IVOn ja Nesteen integraatio oli kesken, joten ei voitu sanoa hänen epäonnistuneen siinä.

Heikki Marttinen pohtii haastattelussa laajemminkin työelämän pelisääntöjä ja sitä, millainen on yritys, joka houkuttelee sijoittajia. Onko yritysjohdon tempoileva strategia ja henkilöstöä kaltoinkohteleva asenne pitkällä tähtäimellä yritykselle onni vai rasite?

Marttisen luterilainen elämänasenne antoi hänelle eväät selvitä irtisanomisestaan. Matteuksen sanoin hän toteaakin, että " mitä se hyödyttää ihmistä, vaikka hän voittaisi omakseen koko maailman, mutta saisi sielullensa vahingon?"

Teksti: Sirpa Jegorow

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto