Hyppää pääsisältöön

Iskelmä-Suomella on vaalea ja tumma kuningatar

Suomen mittakaavassa Katri Helena ja Paula Koivuniemi ovat malliesimerkkejä siitä, mitä vuosikymmenestä toiseen kantava kestotähteys on. Toinen iskelmän kuningattarista on tumma ja kohtalokas, toinen vaalea, heleä-ääninen naapurin tyttö.

Naissolistit tulivat 1950-luvun lopulla voimalla suomalaiseen iskelmään: Annikki Tähti, Brita Koivunen, Vieno Kekkonen, Pirkko Mannola... Yli muiden nousi yksi nimi — Laila Kinnunen, jonka hallituskausi päättyi ennen aikojaan.

Kinnusen jälkeen suomalaisessa iskelmässä on ollut useita merkittäviä naisartisteja. Kuningattaria on kuitenkin kaksi. Niin Katri Helenan kuin Paula Koivuniemen matkareitti on kulkenut halki 1960-luvun murtuvan ja muuttuvan maan, läpi huonojen aikojen ja menestyksen vuosien.

Paula Koivuniemi aloitti keikkailun jo teini-iässä. Ensiesiintymisensä radiossa hän teki 17-vuotiaana vuonna 1965, ja kaksi vuotta myöhemmin Esa Pakarinen esitteli sensuellin nuoren artistin tv-yleisölle.

1970-luvun alussa Koivuniemi oli jo täysverinen keikkatyöläinen, vaikka ohjelmisto koostui paljolti Chirpy Chirpy Cheep Cheepin kaltaisista coverkappaleista.

Lopullisesti hän löi läpi 1980-luvun taitteessa sellaisilla megahiteillä kuin Tummat silmät, ruskea tukka, Sata kesää, tuhat yötä ja sittemmin jo kollektiiviseksi voimahymniksi muuntunut Aikuinen nainen.

Katri Helena lauloi vuonna 1964 itsensä kansansuosikiksi reippailla letkajenkoilla, joihin kuului myös seuraavan vuoden euroviisuehdokas Minne tuuli kuljettaa, levytetty samana vuonna kuin Paula Koivuniemi debytoi radiossa.

1970-luvulla Katri Helenan pirteiltä iskelmiltä valtasivat alaa vakavammat laulut, balladit ja jopa kantaaottavat kappaleet. Uutta moniulotteisempaa linjaa esitteli mm. vuonna 1971 kuvattu tv-ohjelma, josta ohessa näytteenä balladi Kesäyö. Letkajenkan väistymisestä Katri kertoo myös harvinaisessa Jussi Raittisen tekemässä Iltatähti-haastattelussa.

1970-luvun myötä haikeat mutta aina positiivisuutta huokuvat iskelmäballadit kuten Syysunelma ja Katson autiota hiekkarantaa vakiintuivat Katri Helenan tavaramerkiksi.

Jukka Kuoppamäki kirjoitti Katrille laulun, joka teki hänestä lopullisesti kansallisen ikonin: Anna mulle tähtitaivas -kappaleesta tuli 1990-luvun suomalainen rukous.

Oheisessa koosteessa on mukana myös kolme muuta olennaista lavaleidiä, 1990-luvun hypersuosikki Kaija Koo, 1970-luvulla esiin noussut Marion Rung sekä tämän aikalainen Lea Laven.

Laven on monipuolinen ja iskelmän valtavirrankin ulkopuolella rohkeasti liikkunut solisti, jonka persoonallisista tulkinnoista esimerkkejä ovat mm. euroviisuehdokas Aamulla rakkaani näin ja Valto Laitisen harvinaisuus Kaikki nämä rakkauden seikat.

Teksti: Pekka Laine/Iskelmä-Suomi & Jukka Lindfors

Tietolaatikko

Oheinen kooste on lisä- ja taustamateriaalia Iskelmä-Suomi-sarjan osaan 2: Kuningattaret.

Iltaisin. Säv. Lasse Mårtenson, san. Kari Tuomisaari.
Tuo onneton. Säv. Lenny Hambro, san. Roberta Heller, suom. san. Kari Tuomisaari.
Chirpy Chirpy Cheep Cheep. Säv. ja san. Harold Stott, suom. san. Leo Länsi.
Sata kesää, tuhat yötä (Boogie Woogie). Säv. Mats Bjoerklund & Jörg Evers & Keith Forsey & Jürgen Korduletsch, suom. san. Raul Reiman.
Aikuinen nainen (Maledetta primavera). Säv. ja san. Toto Savio ja Cassella Amerigo, suom. san. Kaisu Liuhala.
Kun kuuntelen Tomppaa. Säv. Esa Nieminen, san. Pekka Laaksonen.
Minne tuuli kuljettaa. Säv. Toivo Kärki, san. Juha Vainio.
Kesäyö. Säv. ja san. Kari Tuomisaari.
Katson autiota hiekkarantaa.Säv. Veikko Samuli, san. Juha Vainio.
Kun hämärtää. Säv. Al Nevins & Morty Nevins & Artie Dunn, san. Buck Ram, suom. san. Merja.
Aamulla rakkaani näin. Säv. ja san. Raul Reiman.
Ei kauniimpaa. Säv. ja san. Jukka Kuoppamäki.
Anna mulle tähtitaivas. Säv. ja san. Jukka Kuoppamäki.
Hyvästi yö. Säv. ja san. Esko Koivumies.
Kuka keksi rakkauden. Säv. Markku Impiö, san. Markku Impiö ja Kaija Koo.
Perutaan häät. Säv. ja san. Mikko Karjalainen.
Hento kuiskaus. Säv. Petri Somer, san. Lasse Wikman.

Kommentit
  • Saamelainen Inga Näkkäläjärvi omisti elämänsä paimentolaisuudelle

    Ahkku - Isoäiti kertoo saamelaisen poropaimenen elämästä.

    Vuonna 1998 julkaistun dokumentin päähenkilönä on Näkkäläjärven Inga, ikääntynyt poronhoitaja, joka mieluusti osallistuu poronhoitoon vielä vanhemmalla iällä. Töihin hän lähtee huvin vuoksi ja poikienkin mielestä äidin pitää olla mukana.

  • Rauman Lukko mestaruuskeväänään

    Näyte raumalaisseura pelistä vuodelta 1963.

    Näemme välähdyksen helmikuussa 1963 pelatusta jääkiekon SM-sarjan ottelusta Rauman Lukon ja Tampereen Ilveksen välillä. Lukko voitti kauden päätteeksi ensimmäisen mestaruutensa. Samalla se katkaisi tamperelaisjoukkueiden kuusi vuotta kestäneen hallinnan Suomen korkeimmalla sarjatasolla.

  • "Noissa ohjelmissa oli isoimmat artistit, ketä saimme haastatteluihin" – Musiikki-tv pureutui kesän 2007 artistivieraisiin

    Musiikki-tv:n spesiaalijaksot julkaistu Elävässä arkistossa

    Ylen musiikkivideoihin keskittynyttä televisiosarja Musiikki-tv:tä tehtiin vuosina 2006–2009. Videoiden ja vieraiden lisäksi ohjelmassa esitettiin erikoisjaksoja, joissa pureuduttiin aina yhden artistin tai yhtyeen tuotantoon paitsi parhaiden musiikkivideoiden myös tuoreiden haastatteluiden avulla. Vuonna 2007 esitetyt viisitoista erikoisjaksoa juonsi pääosin toimittaja Laura Vähähyyppä, joka muisteli ohjelmaa Elävälle arkistolle.

  • Sirkka Hämäläinen – lasikattoja rikkova talousjohtaja

    Hämäläinen oli Suomen Pankin ensimmäinen naispääjohtaja.

    Sirkka Hämäläinen nousi ensimmäisenä ja toistaiseksi ainoana naisena Suomen Pankin pääjohtajaksi vuonna 1992. Tämän jälkeen Hämäläinen oli useana vuotena Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsen – siinäkin ensimmäisenä naisena. Hämäläisen matka talouselämän huipulle on ollut monipuolinen ja paikoin jopa kohahduttava.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Saamelainen Inga Näkkäläjärvi omisti elämänsä paimentolaisuudelle

    Ahkku - Isoäiti kertoo saamelaisen poropaimenen elämästä.

    Vuonna 1998 julkaistun dokumentin päähenkilönä on Näkkäläjärven Inga, ikääntynyt poronhoitaja, joka mieluusti osallistuu poronhoitoon vielä vanhemmalla iällä. Töihin hän lähtee huvin vuoksi ja poikienkin mielestä äidin pitää olla mukana.

  • Rauman Lukko mestaruuskeväänään

    Näyte raumalaisseura pelistä vuodelta 1963.

    Näemme välähdyksen helmikuussa 1963 pelatusta jääkiekon SM-sarjan ottelusta Rauman Lukon ja Tampereen Ilveksen välillä. Lukko voitti kauden päätteeksi ensimmäisen mestaruutensa. Samalla se katkaisi tamperelaisjoukkueiden kuusi vuotta kestäneen hallinnan Suomen korkeimmalla sarjatasolla.

  • "Noissa ohjelmissa oli isoimmat artistit, ketä saimme haastatteluihin" – Musiikki-tv pureutui kesän 2007 artistivieraisiin

    Musiikki-tv:n spesiaalijaksot julkaistu Elävässä arkistossa

    Ylen musiikkivideoihin keskittynyttä televisiosarja Musiikki-tv:tä tehtiin vuosina 2006–2009. Videoiden ja vieraiden lisäksi ohjelmassa esitettiin erikoisjaksoja, joissa pureuduttiin aina yhden artistin tai yhtyeen tuotantoon paitsi parhaiden musiikkivideoiden myös tuoreiden haastatteluiden avulla. Vuonna 2007 esitetyt viisitoista erikoisjaksoa juonsi pääosin toimittaja Laura Vähähyyppä, joka muisteli ohjelmaa Elävälle arkistolle.

  • Sirkka Hämäläinen – lasikattoja rikkova talousjohtaja

    Hämäläinen oli Suomen Pankin ensimmäinen naispääjohtaja.

    Sirkka Hämäläinen nousi ensimmäisenä ja toistaiseksi ainoana naisena Suomen Pankin pääjohtajaksi vuonna 1992. Tämän jälkeen Hämäläinen oli useana vuotena Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsen – siinäkin ensimmäisenä naisena. Hämäläisen matka talouselämän huipulle on ollut monipuolinen ja paikoin jopa kohahduttava.

  • Oke Jokinen "kirjoitti äänellään" puolen vuosisadan uran sivutyönään

    Oke Jokisen ääni tuli tutuksi etenkin radiossa

    Tämän artikkelin pääosassa on toimittaja Oke Jokinen, mies, joka ei varsinaiselta työltään ollut toimittaja lainkaan. Siitäkin huolimatta – vaiko juuri siksi – yleisö oppi vuosina 1949–1997 tuntemaan juuri hänen selkeän radioäänensä merkkinä hyvin toimitetulle ja erinomaisesti taustoitetulle ohjelmalle. Erityisen mielellään Jokinen teki juttuja Virosta.

  • Eemeli ja Repe puhelivat radiossa pehmoisia

    Parivaljakon unohtuneita sketsejä arkistojen uumenista.

    Totisuudestaan tunnetun Eemelin radiopilojen pääosa oli tulosta yhteistyöstä sanaseppo Reino Helismaan kanssa. Elävä arkisto kaivoi päivänvaloon parivaljakon unohtuneita sketsejä mm. Speden ohjelmista.

  • Boordeja, pyökkiä ja persikkaa – Kodin kääntöpiiri uudisti suomalaiskodit vuosituhannen vaihteen estetiikalla

    Kymmenen kotia muutoksessa vuonna 2001

    Kodin kääntöpiiri oli 2000-luvun alun sarja sisustussuunnittelusta, remonteista ja kotien asukkaista. Joka jaksossa tehdään muutos yhdessä kodissa ja käydään tutustumassa kunnostettuihin taloihin. Sisustamisessa eletään uutta vuosituhatta, mutta vaikutteita on paljon 1990-luvulta: tapetoinnissa ja laatoituksessa käytetään boordeja, ajan värejä ovat pastellit, murretut värisävyt ja kirkastajana säihkyvä sininen. Kotien muutoksissa auttaa sisustussuunnittelija Pirkko Välikoski. Studiossa kohteita kommentoi Heimo Holopainen.

  • Opiskelijakapina 1968 – kansakuntien toivot barrikadeilla

    "Hullu vuosi" toi ylioppilaat kaduille kautta maailman.

    "Hullu vuosi" 1968 toi ylioppilaat kaduille toukokuisessa Pariisissa, koko Euroopassa ja kautta maailman. Kampuksilla ja kaupunkien keskustoissa kaikuivat iskulauseet korkeakoulujen uudistamisesta, yhteiskunnallisesta demokratiasta, anti-imperialismista ja sosialismista. Elävä arkisto kokosi yhteen alkuperäisiä radio- ja tv-välähdyksiä kuohuvalta ajajaksolta.

  • Martinin rikos on tv-näytelmä valheesta, vihasta ja rakkaudesta

    Tarina perheestä ja sen mutikkaista ihmissuhteista

    Maria Jotunin novelliin pohjautuva tv-näytelmä Martinin rikos on kertomus perheestä, jossa jokainen sukupolvi on tehnyt vääriä valintoja. Julkisivu ja porvarilliset kulissit on pidettävä pystyssä, vaikka hinta on kova.

  • Herra Heinämäki ja Lato-orkesteri lastenohjelmasarjoissa

    Kolme Herra Heinämäki -sarjaa vuosilta 2009, 2010 ja 2014

    Herra Heinämäki -lastenohjelmasarjassa seurataan Herra Heinämäen elämää maatilalla ja kuullaan maanviljelijän stressiä lievittävää Lato-orkesterin musiikkia. Sarja pohjautuu Heikki Salon ja Janne Louhivuoren vuonna 1999 julkaistuun Omskista-lastenmusiikkilevyyn. Vuosina 2009, 2010 ja 2014 valmistuneet tv-sarjat ovat käsikirjoittaneet Heikki Salo ja Timo Kahilainen ja ohjannut Matti Grönberg.

  • Osaako videonoutaja laulaa? Kuuntele Ransun ja Inga Sulinin harvinainen duetto

    Ransu Karvakuono ja Inga Sulin: Play a Simple Melody

    Kun Ylen TV2:n väki kokoontui 1990 juhlistamaan kanavan 25-vuotista taivalta, kuultiin tavanomaisten viihdenumeroiden ohella harvinainen duetto. Lastenohjelmien keulakuva Ransu Karvakuono yhdisti voimansa laulaja Inga Sulinin kanssa ja parivaljakko tulkitsi klassikkokappaleen Play a Simple Melody.