Hyppää pääsisältöön

Iskelmä-Suomella on vaalea ja tumma kuningatar

Suomen mittakaavassa Katri Helena ja Paula Koivuniemi ovat malliesimerkkejä siitä, mitä vuosikymmenestä toiseen kantava kestotähteys on. Toinen iskelmän kuningattarista on tumma ja kohtalokas, toinen vaalea, heleä-ääninen naapurin tyttö.

Naissolistit tulivat 1950-luvun lopulla voimalla suomalaiseen iskelmään: Annikki Tähti, Brita Koivunen, Vieno Kekkonen, Pirkko Mannola... Yli muiden nousi yksi nimi — Laila Kinnunen, jonka hallituskausi päättyi ennen aikojaan.

Kinnusen jälkeen suomalaisessa iskelmässä on ollut useita merkittäviä naisartisteja. Kuningattaria on kuitenkin kaksi. Niin Katri Helenan kuin Paula Koivuniemen matkareitti on kulkenut halki 1960-luvun murtuvan ja muuttuvan maan, läpi huonojen aikojen ja menestyksen vuosien.

Paula Koivuniemi aloitti keikkailun jo teini-iässä. Ensiesiintymisensä radiossa hän teki 17-vuotiaana vuonna 1965, ja kaksi vuotta myöhemmin Esa Pakarinen esitteli sensuellin nuoren artistin tv-yleisölle.

1970-luvun alussa Koivuniemi oli jo täysverinen keikkatyöläinen, vaikka ohjelmisto koostui paljolti Chirpy Chirpy Cheep Cheepin kaltaisista coverkappaleista.

Lopullisesti hän löi läpi 1980-luvun taitteessa sellaisilla megahiteillä kuin Tummat silmät, ruskea tukka, Sata kesää, tuhat yötä ja sittemmin jo kollektiiviseksi voimahymniksi muuntunut Aikuinen nainen.

Katri Helena lauloi vuonna 1964 itsensä kansansuosikiksi reippailla letkajenkoilla, joihin kuului myös seuraavan vuoden euroviisuehdokas Minne tuuli kuljettaa, levytetty samana vuonna kuin Paula Koivuniemi debytoi radiossa.

1970-luvulla Katri Helenan pirteiltä iskelmiltä valtasivat alaa vakavammat laulut, balladit ja jopa kantaaottavat kappaleet. Uutta moniulotteisempaa linjaa esitteli mm. vuonna 1971 kuvattu tv-ohjelma, josta ohessa näytteenä balladi Kesäyö. Letkajenkan väistymisestä Katri kertoo myös harvinaisessa Jussi Raittisen tekemässä Iltatähti-haastattelussa.

1970-luvun myötä haikeat mutta aina positiivisuutta huokuvat iskelmäballadit kuten Syysunelma ja Katson autiota hiekkarantaa vakiintuivat Katri Helenan tavaramerkiksi.

Jukka Kuoppamäki kirjoitti Katrille laulun, joka teki hänestä lopullisesti kansallisen ikonin: Anna mulle tähtitaivas -kappaleesta tuli 1990-luvun suomalainen rukous.

Oheisessa koosteessa on mukana myös kolme muuta olennaista lavaleidiä, 1990-luvun hypersuosikki Kaija Koo, 1970-luvulla esiin noussut Marion Rung sekä tämän aikalainen Lea Laven.

Laven on monipuolinen ja iskelmän valtavirrankin ulkopuolella rohkeasti liikkunut solisti, jonka persoonallisista tulkinnoista esimerkkejä ovat mm. euroviisuehdokas Aamulla rakkaani näin ja Valto Laitisen harvinaisuus Kaikki nämä rakkauden seikat.

Teksti: Pekka Laine/Iskelmä-Suomi & Jukka Lindfors

Tietolaatikko

Oheinen kooste on lisä- ja taustamateriaalia Iskelmä-Suomi-sarjan osaan 2: Kuningattaret.

Iltaisin. Säv. Lasse Mårtenson, san. Kari Tuomisaari.
Tuo onneton. Säv. Lenny Hambro, san. Roberta Heller, suom. san. Kari Tuomisaari.
Chirpy Chirpy Cheep Cheep. Säv. ja san. Harold Stott, suom. san. Leo Länsi.
Sata kesää, tuhat yötä (Boogie Woogie). Säv. Mats Bjoerklund & Jörg Evers & Keith Forsey & Jürgen Korduletsch, suom. san. Raul Reiman.
Aikuinen nainen (Maledetta primavera). Säv. ja san. Toto Savio ja Cassella Amerigo, suom. san. Kaisu Liuhala.
Kun kuuntelen Tomppaa. Säv. Esa Nieminen, san. Pekka Laaksonen.
Minne tuuli kuljettaa. Säv. Toivo Kärki, san. Juha Vainio.
Kesäyö. Säv. ja san. Kari Tuomisaari.
Katson autiota hiekkarantaa.Säv. Veikko Samuli, san. Juha Vainio.
Kun hämärtää. Säv. Al Nevins & Morty Nevins & Artie Dunn, san. Buck Ram, suom. san. Merja.
Aamulla rakkaani näin. Säv. ja san. Raul Reiman.
Ei kauniimpaa. Säv. ja san. Jukka Kuoppamäki.
Anna mulle tähtitaivas. Säv. ja san. Jukka Kuoppamäki.
Hyvästi yö. Säv. ja san. Esko Koivumies.
Kuka keksi rakkauden. Säv. Markku Impiö, san. Markku Impiö ja Kaija Koo.
Perutaan häät. Säv. ja san. Mikko Karjalainen.
Hento kuiskaus. Säv. Petri Somer, san. Lasse Wikman.

Kommentit
  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.