Hyppää pääsisältöön

Iskelmä-Suomella on vaalea ja tumma kuningatar

Suomen mittakaavassa Katri Helena ja Paula Koivuniemi ovat malliesimerkkejä siitä, mitä vuosikymmenestä toiseen kantava kestotähteys on. Toinen iskelmän kuningattarista on tumma ja kohtalokas, toinen vaalea, heleä-ääninen naapurin tyttö.

Naissolistit tulivat 1950-luvun lopulla voimalla suomalaiseen iskelmään: Annikki Tähti, Brita Koivunen, Vieno Kekkonen, Pirkko Mannola... Yli muiden nousi yksi nimi — Laila Kinnunen, jonka hallituskausi päättyi ennen aikojaan.

Kinnusen jälkeen suomalaisessa iskelmässä on ollut useita merkittäviä naisartisteja. Kuningattaria on kuitenkin kaksi. Niin Katri Helenan kuin Paula Koivuniemen matkareitti on kulkenut halki 1960-luvun murtuvan ja muuttuvan maan, läpi huonojen aikojen ja menestyksen vuosien.

Paula Koivuniemi aloitti keikkailun jo teini-iässä. Ensiesiintymisensä radiossa hän teki 17-vuotiaana vuonna 1965, ja kaksi vuotta myöhemmin Esa Pakarinen esitteli sensuellin nuoren artistin tv-yleisölle.

1970-luvun alussa Koivuniemi oli jo täysverinen keikkatyöläinen, vaikka ohjelmisto koostui paljolti Chirpy Chirpy Cheep Cheepin kaltaisista coverkappaleista.

Lopullisesti hän löi läpi 1980-luvun taitteessa sellaisilla megahiteillä kuin Tummat silmät, ruskea tukka, Sata kesää, tuhat yötä ja sittemmin jo kollektiiviseksi voimahymniksi muuntunut Aikuinen nainen.

Katri Helena lauloi vuonna 1964 itsensä kansansuosikiksi reippailla letkajenkoilla, joihin kuului myös seuraavan vuoden euroviisuehdokas Minne tuuli kuljettaa, levytetty samana vuonna kuin Paula Koivuniemi debytoi radiossa.

1970-luvulla Katri Helenan pirteiltä iskelmiltä valtasivat alaa vakavammat laulut, balladit ja jopa kantaaottavat kappaleet. Uutta moniulotteisempaa linjaa esitteli mm. vuonna 1971 kuvattu tv-ohjelma, josta ohessa näytteenä balladi Kesäyö. Letkajenkan väistymisestä Katri kertoo myös harvinaisessa Jussi Raittisen tekemässä Iltatähti-haastattelussa.

1970-luvun myötä haikeat mutta aina positiivisuutta huokuvat iskelmäballadit kuten Syysunelma ja Katson autiota hiekkarantaa vakiintuivat Katri Helenan tavaramerkiksi.

Jukka Kuoppamäki kirjoitti Katrille laulun, joka teki hänestä lopullisesti kansallisen ikonin: Anna mulle tähtitaivas -kappaleesta tuli 1990-luvun suomalainen rukous.

Oheisessa koosteessa on mukana myös kolme muuta olennaista lavaleidiä, 1990-luvun hypersuosikki Kaija Koo, 1970-luvulla esiin noussut Marion Rung sekä tämän aikalainen Lea Laven.

Laven on monipuolinen ja iskelmän valtavirrankin ulkopuolella rohkeasti liikkunut solisti, jonka persoonallisista tulkinnoista esimerkkejä ovat mm. euroviisuehdokas Aamulla rakkaani näin ja Valto Laitisen harvinaisuus Kaikki nämä rakkauden seikat.

Teksti: Pekka Laine/Iskelmä-Suomi & Jukka Lindfors

Tietolaatikko

Oheinen kooste on lisä- ja taustamateriaalia Iskelmä-Suomi-sarjan osaan 2: Kuningattaret.

Iltaisin. Säv. Lasse Mårtenson, san. Kari Tuomisaari.
Tuo onneton. Säv. Lenny Hambro, san. Roberta Heller, suom. san. Kari Tuomisaari.
Chirpy Chirpy Cheep Cheep. Säv. ja san. Harold Stott, suom. san. Leo Länsi.
Sata kesää, tuhat yötä (Boogie Woogie). Säv. Mats Bjoerklund & Jörg Evers & Keith Forsey & Jürgen Korduletsch, suom. san. Raul Reiman.
Aikuinen nainen (Maledetta primavera). Säv. ja san. Toto Savio ja Cassella Amerigo, suom. san. Kaisu Liuhala.
Kun kuuntelen Tomppaa. Säv. Esa Nieminen, san. Pekka Laaksonen.
Minne tuuli kuljettaa. Säv. Toivo Kärki, san. Juha Vainio.
Kesäyö. Säv. ja san. Kari Tuomisaari.
Katson autiota hiekkarantaa.Säv. Veikko Samuli, san. Juha Vainio.
Kun hämärtää. Säv. Al Nevins & Morty Nevins & Artie Dunn, san. Buck Ram, suom. san. Merja.
Aamulla rakkaani näin. Säv. ja san. Raul Reiman.
Ei kauniimpaa. Säv. ja san. Jukka Kuoppamäki.
Anna mulle tähtitaivas. Säv. ja san. Jukka Kuoppamäki.
Hyvästi yö. Säv. ja san. Esko Koivumies.
Kuka keksi rakkauden. Säv. Markku Impiö, san. Markku Impiö ja Kaija Koo.
Perutaan häät. Säv. ja san. Mikko Karjalainen.
Hento kuiskaus. Säv. Petri Somer, san. Lasse Wikman.

  • Matti Ahteen tie Kekkosen lastenkutsuilta poliittisen vallan ytimeen

    Matti Ahde on ollut monessa mukana

    Matti Ahde nousi valtakunnalliseksi vaikuttajaksi vuonna 1970, kun hänet valittiin kansanedustajaksi. Urheiluvaikuttajanakin tunnettu Ahde eteni nopeasti puolueensa eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi ja kahden eri salkun ministeriksi sekä eduskunnan puhemieheksi. Yksi hänen uransa käännekohdista oli tutustuminen presidentti Urho Kekkoseen.

  • Neil Hardwickin Pakanamaan kartassa mikään ei ollut entisellään

    Pakanamaan kartta esitettiin vuonna 1991

    Neil Hardwickin suurteos Pakanamaan kartta ei ainoastaan ollut mestarillinen. Aivan uudenlaisen rakenteensa vuoksi se teki myös suomalaista tv-historiaa. Hätkähdyttävä teos oli taiteelllisesti niin kunnianhimoinen, että se jäi vuonna 1991 aikakirjoihin tv-ohjauksena, jolle ei ollut Suomessa edeltäjiä eikä myöskään seuraajia.

  • Pakanamaan kartta valokuvissa

    Näin Pakanamaan kartta kuvattiin

    Pakanamaan kartta kuvattiin vuonna 1990 Suomessa ja Britanniassa. Tässä valikoitu otos kuvausten aikana otetuista, nyt Ylen valokuva-arkistosta löytyvistä valokuvista.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Matti Ahteen tie Kekkosen lastenkutsuilta poliittisen vallan ytimeen

    Matti Ahde on ollut monessa mukana

    Matti Ahde nousi valtakunnalliseksi vaikuttajaksi vuonna 1970, kun hänet valittiin kansanedustajaksi. Urheiluvaikuttajanakin tunnettu Ahde eteni nopeasti puolueensa eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi ja kahden eri salkun ministeriksi sekä eduskunnan puhemieheksi. Yksi hänen uransa käännekohdista oli tutustuminen presidentti Urho Kekkoseen.

  • Neil Hardwickin Pakanamaan kartassa mikään ei ollut entisellään

    Pakanamaan kartta esitettiin vuonna 1991

    Neil Hardwickin suurteos Pakanamaan kartta ei ainoastaan ollut mestarillinen. Aivan uudenlaisen rakenteensa vuoksi se teki myös suomalaista tv-historiaa. Hätkähdyttävä teos oli taiteelllisesti niin kunnianhimoinen, että se jäi vuonna 1991 aikakirjoihin tv-ohjauksena, jolle ei ollut Suomessa edeltäjiä eikä myöskään seuraajia.

  • Pakanamaan kartta valokuvissa

    Näin Pakanamaan kartta kuvattiin

    Pakanamaan kartta kuvattiin vuonna 1990 Suomessa ja Britanniassa. Tässä valikoitu otos kuvausten aikana otetuista, nyt Ylen valokuva-arkistosta löytyvistä valokuvista.

  • Niklas Herlinin Uusi Suomi

    Niklas Herlin ja Uusi Suomi verkkolehti Arto Nybergissä 2007

    Toimittaja-kustantaja Niklas Herlin osti vuonna 2007 oikeudet Uusi Suomi -lehden nimeen. Vuosina 1919–1991 aktiivisena toiminut sanomalehti toteutettiin aiemmasta poiketen verkkoon. Herlin saapui Arto Nybergin vieraaksi kertomaan lehden perustamisesta. Klassiselle lehtibrändille tuli kuulemma hintaa "riittävästi".

  • John Lennonin elämä ja vain elämä

    Rockstopin erikoisjakso 1988 ja Lennonin haastattelu 1965.

    Marraskuussa vuonna 1988 lähetetty Rockstopin erikoisjakso omistettiin kokonaisuudessaan John Lennonille (1940–1980). Artikkelista löytyy myös Lennonin haastattelu vuodelta 1965.

  • Esko Riihelä toimitti liikenteen sujuvaksi

    Liikennevartissa syksyllä 1999 autoja, autoja ja ruuhkia

    Toimittaja Esko Riihelä (1939–2017) tuli katsojille ja kuuntelijoille tutuksi erityisesti liikenneohjelmistaan. Liikennevartissa syksyllä 1990 oli aiheena Suomenkin kaupungeissa yleistyneet liikenneruuhkat.

  • Zarathustralla Terraan ja takaisin – hemmottelupaketti scifi-korville

    Scifi-kuunnelmia tieteiskirjallisuuden harrastajille

    Gaialla vaeltavien valjunkaisten iloksi on radiodraaman arkistoista louhittu esiin Philip K. Dickin, Mark Twainin, Stanislaw Lemin, William Gibsonin ja Arthur C. Clarkin teoksiin pohjautuvia kuunnelmia. Suuntaamme katseen ulkoplaneetoille ja niiden elämään, maapallon tulevaisuuteen ja rinnakkaistodellisuuksiin. "Olen ylpeä kun olen robotti.

  • Kokki Kolmosen lihakirves heilui Riistakakkosessa

    Vuosittainen ohjelma keskittyi metsästyksen erikoisuuksiin.

    Jaakko "Kokki" Kolmosen isännöimä erikoisohjelma Riistakakkonen keskittyi metsästyksen erikoisuuksiin ja niiden esittelyyn. Ohjelmissa kerrottiin Suomen saaliseläimistä ja valistettiin kansaa riistan taloudellisesta paloittelusta, lihakirveestä pitäen. Riistakakkosta esitettiin aikoinaan jakso vuodessa, alkusyksyisin TV2:ssa. Nyt Teeman Elävässä arkistossa uusitaan vuosien 1981 ja -82 ohjelmat.

  • Tom Petty ja superbändin synnyttämät anekdootit

    Tom Pettyn haastattelu vuonna 1989 täyttyi tarinoista.

    Yhdysvaltalainen rockmuusikko Tom Petty (1950–2017) teki Heartbreakers-yhtyeensä kanssa läpimurron 1980-luvun taitteessa. Vuosikymmenen lopulla Petty oli myös olennainen osa Travelling Willburys -superyhtyettä, jossa hänen lisäkseen soittivat Bob Dylan, Jeff Lynne, Roy Orbison ja George Harrison. Rockstopin Heli Nevakare oli ryhmineen paikalla Amsterdamin Music & Media -konferenssissa 1989, jossa Petty nauratti toimittajayleisöä tarinoillaan.

  • Groovymeisseli toi televisioon soulia ja klubitunnelmaa

    Groovymeisseli-ohjelmaa tehtiin vuosia -96 ja -97

    "Mitään muuta kuin rhythm and blues -pohjaista groovea sinne ei kelpuutettu." Näin muisteli muusikko ja Groovymeisseli-ohjelman toinen juontaja Sami Saari Elävälle arkistolle syksyllä 2017. Vuosina 1996 ja 1997 esitetty Groovymeisseli-ohjelma toi televisioon suomalaisen rockin ja iskelmän rinnalle soulia, acid jazzia ja afroamerikkalaisia rytmejä.

  • Sielukas Aki Sirkesalo

    Aki Sirkesalon haastatteluita ja musiikkiesityksiä kootusti.

    Suomalaisen softsoulin esitaistelijana tunnetun Aki Sirkesalon (1962–2004) musiikkiura lähti nousukiitoon kahden Emma-palkinnon siivittämänä. Musiikin lisäksi Sirkesalo työllisti itseään toimittajana ja useiden tv-ohjelmien sekä -tapahtumien juontajana. Artikkeliin on koottu Aki Sirkesalon haastatteluita ja musiikkiesityksiä vuosien varrelta.

  • Autopankeista povattiin näppärää ratkaisua pankkiasiointiin

    Suomeen avattiin ensimmäiset autopankit 1960-luvulla.

    Suomeen avattiin ensimmäiset autopankit 1960-luvulla. Uutisfilmeissä esiteltiin autopankin kätevyyttä – asiakas saattoi hurauttaa suoraan tiskille ja hoitaa pankkiasiat nousematta autosta. Parkkipaikan etsimisen vaivakin säästyi.