Hyppää pääsisältöön

Kun lapset loppuivat: käsikirjoitus

Etsin Wilhelm ja Sigrid Bensowin hautaa Kauniaisten hautausmaalla. Heidän rahoillaan perustettu lastenkoti on suljettu, ei rahan puutteen takia, vaan lasten puutteen takia.


Pelle Rehnström:

"Dom sku vända sig sju gånger i graven! Dom sku vända sig sju gånger i graven."
(He kääntyisivät takulla haudassaan. He kääntyisivät seitsemän kertaa.)


MOT-tunnus

Villa Bensow on yksi Kauniaisten maamerkeistä. Bensowin lastenkotisäätiöllä on ollut lastenkoti Kauniaisissa melkein sata vuotta. Lastenkoti suljettiin lokakuussa. Säätiö väittää: Ei ollut enää lapsia.

                                

                             MOT: Kun lapset loppuivat




Lastenkoti on suljettu. Lastenkotisäätiön puheenjohtaja asuu Villa Bensowissa, mutta on kerrottu, että hän on Karibialla. Häntä odotellessa tutkin säätiön toimintaa perinpohjin.


Tämä kertomus alkaa yli sata vuotta sitten. Tämä on tarina upporikkaan Wilhelm Bensowin rahoista. Hän halusi, että koko hänen omaisuutensa käytettäisiin lastenkotiin.

Wilhelm Bensow perusti Bensowin kauppahuoneen vuonna 1889. Hän välitti ja toi maahan lannoitteita ja viljaa, omisti öljy-yhtiön joka myytiin Shellille. Bensow omisti puuvillatehtaita ja paperitehtaita. Kauppahuoneeseen kuului pankkiiriliike. Bensowin tavaramerkki oli hyvin arvostettu. Wilhelm Bensow oli tunnettu korkeasta bisnes-etiikastaan.

Wilhelm ja Sigrid Bensow olivat lapsettomia. He perustivat ensimmäisen lastenkodin mailleen Kauniaisissa vuonna 1917, ja toisen vuonna 1928. Molemmissa taloissa asui 12 lasta. Kesäksi, lastenkoti muutti Inkoon saaristoon, Barösundiin, Bensowin säätiön omistamalle saarelle.


Per-Erik Rehnström tuli Bensowin lastenkotiin vuonna 1931.



Per-Erik Rehnström:

"Jag det däran var bara någon månad gammal, för när jag blev född, så tog min mamma och satt rocken på och gick ut och lämna mig på barnvårdshuset. Därifrån flyttades jag till Mannerheims något barnskyddsnämnd, och därifrån kom jag till Bensow."
(Olin silloin vain runsaan kuukauden ikäinen. Kun olin syntynyt, äitini puki takin päälleen ja lähti, ja jätti minut synnytyslaitokselle. Sieltä minut annettiin Mannerheimin lastensuojeluliitolle ja sieltä tulin Bensowille.)


Per-Erik Rehnström:

"Ordet "barnhem" är litet kanske fel och använda för oss, för det har nog varit ett hem. Ett hem. Vi var ju bara elva. Och om du räknar efter på 30-talet, 20- och 30-talet, så fanns det ju familjer med tolv. Det var inte så som idag, att det är högst två i familjen, utan då var det ju verkligen... Och vi, skall vi säga kriget, krigstiden som jag har varit, levt i, så det häran kan man ju inte annat säga än att vi har haft det bra."
(Meidän näkökulmastamme "lastenkoti" on väärä nimitys, koska meille se oli ihan oikea koti. Meitähän oli vain 11. Täytyy muistaa, että 1920 - 30-luvuilla perheissä oli jopa 12 lasta.Toisin on nykyään, kun perheessä on korkeintaan kaksi lasta. Silloin perheet olivat isoja. Ottaen huomioon, että se oli sota-aikaa, ei voi muuta sanoa kuin että meillä oli asiat hyvin.)

Rehnström kertoo hienoista lapsuus- ja nuoruusmuistoista lastenkodissa.

Hän kasvoi aikuiseksi, valmistui kultasepäksi Tillanderilta. Muutti pois lastenkodista kun sai työpaikan ja perusti perheen. Oli aina tervetullut takaisin.


Hän on pitänyt tiiviisti yhteyttä muihin lastenkodin lapsiin, nyt hänen ikäluokastaan on enää neljä elossa.


MOT:

"Ett hurudant liv tycker du att du har haft när du har vuxit upp där jämfört med någon som har vuxit upp i sin så att säga egna familj?"
(Millaiseksi arvioisit elämääsi verrattuna johonkuhun, joka on kasvanut niin sanotusti

omassa perheessään?)



Per-Erik Rehnström:

"Jag sku säga att inte har vi någon skillnad, för det var inte nån barnhem utan det var ett hem. Vi fick all moderskärlek, allt som man bara kan få."
(En usko siinä olevan mitään eroa, koska se ei ollut meille mikään lastenkoti vaan koti. Saimme kaikki äidinrakkautta niin paljon kuin sitä voi saada.)

Miten on mahdollista että säätiö, jonka tarkoituksena on ylläpitää lastenkotia – sulkee ovensa lapsilta? Suomessa on 17 000 huostaan otettua lasta, joista noin kolmasosa asuu lastenkodeissa.

Pari kilometriä Bensowin lastenkodista on Espoon muutama vuosi sitten rakennettu lastenkoti. Tässä asuu 21 lasta, jokainen paikka on täynnä. Heillä ei ole koskaan ollut pulaa lapsista.

Pelastakaa lapset ry:llä on kuusi lastenkotia. Lastenkotipaikkojen tarve ei ole vähentynyt, mutta lastenkoteihin kohdistuvat vaatimukset ovat muuttuneet.


Hanna Markkula-Kivisilta:

"Ensisijaisesti kaikille, joille suinkin se voidaan hankkia, se perhe, niin, niin lapsi sijoitetaan perheeseen. Ja vain siinä tapauksessa, että lapsi esimerkiks on niin vaurioitunut, että oirehtii niinku niin rankasti, että siinä ei niinku tämmönen valmennettukaan perhe sitä ei oikeen, siinä ei pärjää, ja vaaditaan tämmöstä ympärivuorokautista ammatillista hoitoa, niin vain siinä tapauksessa sitte sijoitetaan lastenkoteihin."

Pelastakaa lapset ry:llä on seitsemän lapsen lastenkoti, myös Kauniaisissa. Nykyvaatimus on 7 lasta yksikköä kohti, henkilökuntana johtaja ja seitsemän hoitajaa. Jorvin sairaalan lasten psykiatrisen osaston kanssa tehdään yhteistyötä.


Hanna Markkula-Kivisilta:

"Se vaatii siltä lastenkodilta vähän uudenlaisia, tai aika paljonkin uudenlaisia valmiuksia, sitte kohdata näitä lapsia."

      "Että semmonen, et jos sanotaan 10 vuotta sitten lastenkoteihin tuli monenlaisia lapsia ja hyvin nuoriakin ja, ja, tai ainakin tommosia niinku alakouluikäsiä, jotka ei ollu kauheen vaurioituneita, mutta jotka täyty sijoittaa jonnekin muualle kun omaan kotiin. Niin jos rakenteet on luotu sen mukaisesti, niin ei välttämättä kyllä enää pärjää. Et nyt, nyt valtaosa laps-lapsista, joille kysytään paikkoja ni on tämmösiä 15–16-vuotiaita, hyvin vahvasti psyykkisesti oireilevia, monen diagnoosin omaavia nuoria, joitten hoitaminen on toki paljon, paljon haastavampaa kuin sitten näitten 6–7-vuotiaitten nuorten."

Selvityksemme mukaan Bensowin säätiö on toivonut mahdollisimman nuoria, helppoja lapsia. Mutta lastenkoteihin sijoitettavat eivät enää ole helppoja tapauksia.


Käyn Hurtigin lastenkodissa, myös Kauniaisissa. Pastori Karl Hurtig perusti sen sata vuotta sitten. Se toimi esikuvana Wilhelm ja Sigrid Bensowille. Nyt Bensowin lastenkodissa olleet kaksi viimeistä poikaa, 16 ja 17 vuotta, siirrettiin Hurtigiin.



Andrea Lindholm:

"Det finns absolut ett behov för barnhem och alla barn kan inte bo i familjer, så mycket familjer finns det inte som klarar av de barn som behöver."
(Lastenkoteja tarvitaan, ehdottomasti. Ei ole tarpeeksi sellaisia sijoitusperheitä, jotka pärjäisivät apua tarvitsevien kanssa.)


Hurtigin lastenkodissa on 7 lasta, johtaja, ja seitsemän hoitajaa – neljä miestä ja kolme naista. Lisäksi on keittäjä ja puolipäiväinen talonmies.



Andrea Lindholm, johtaja:

"Nå, det är klart att om man säger vad man önskar så säger vi att så pass små som möjligt, men det är inte... Det är utopistiskt att tro att vi får väldigt små barn. Det är nog dem som åtminstone först placeras i familjer. Att de barnena som nu har kommit på senare tider så har varit, kanske det yngsta har varit sju. Och opp till, vi har fått en 17-åring, till och med. Så det har varit en väldigt kort tid till exempel för hans del som han har varit här."
(Jos saisi toivoa, niin toki toivoisimme mahdollisimman pieniä lapsia. Se on kuitenkin utopistinen ajatus. Pienimmät sijoitetaan ensisijaisesti perheisiin. Viime aikoina tulleista

lapsista nuorin on ollut seitsenvuotias. Meille on tullut jopa yksi 17-vuotias.Poika ehti olla meillä vain lyhyen aikaa.)


Bensowin säätiö väittää, ettei ruotsinkielisiä lapsia löydy. Säätiön säännöt eivät kuitenkaan edellytä ruotsinkielisyyttä. Bensowin lastenkotiin on ainakin 70-luvulta lähtien tullut suomenkielisiä lapsia.


Andrea Lindholm:

"Vi har inga språkkriterier. Vi liksom, vi går helt in för att vara ett tvåspråkigt barnhem. Men det där, men tidvis har vi haft svårt att få svenska barn. Att när jag kom hit, så hade vi en det där, av elva barn var då ett svenskspråkigt. Och i allmänhet så de svenskspråkiga vi har, så de är väldigt tvåspråkiga. Men att för tillfället har vi då faktiskt tre stycken som går i svensk skola."
(Ei meillä ole kielivaatimuksia. Lastenkotimme voi aivan hyvin olla kaksikielinen. Ajoittain on kuitenkin ollut vaikea saada ruotsinkielisiä lapsia. Kun minä tulin tänne,

yhdestätoista lapsesta yksi oli ruotsinkielinen. Täällä olevat ruotsinkielisetkin ovat vahvasti kaksikielisiä. Tällä hetkellä lapsista kolme käy ruotsinkielistä koulua.)


Vaikka tavoitteena on sijoittaa lapset perheisiin, tilastot osoittavat että lastenkotipaikkojen tarve ei ole vähentynyt. Lastenkotiin sijoitettava lapsi maksaa kunnille paljon.


Grafiikkaa:   Lastenkotipaikan hinta/lapsi

                     Bensowin lastenkoti 69 000€/vuosi

                     Hurtigin lastenkoti  90 000€/vuosi

                     Pelastakaa Lapset 98 000€/vuosi


Bensowin lastenkodin taksa on ollut pääkaupunkiseudun halvimpia. Hurtig maksaa 20 000 enemmän, ja Pelastakaa lapset 30 000 enemmän.


Bensowin lastenkotisäätiön arvopaperisalkun kohtuullisellakin tuotolla, voisi tarjota lastenkotipalvelun ilmaiseksi.


Bensowin lastenkotisäätiön hallituksen jäsenet sanovat että hallituksen puheenjohtaja vastaa kysymyksiin. Villa Bensowissa asuva puheenjohtaja on edelleen Karibialla. En pysty häntä tavoittamaan.

Säätiön hallituksen puheenjohtajaa odotellessa käyn Patentti- ja rekisterihallituksessa. Wilhelm Bensowin allekirjoittamissa asiakirjoissa lukee että säätiön tarkoituksena on tarjota hädässä oleville lapsille kasvatus lastenkodissa.


Juha Viertola:

"Jos katsoo tätä säätiön taustaa ja toimintamuotoja, ni tässä lastenkodin ylläpitäminen on hyvin keskeinen osa sitä säätiön tarkotuksen toteuttamista ollut. Ja kyllä antaa aihetta meidänkin puolelta selvittää asiaa, että mihin perustuu tää lastenkotitoiminnan lopettaminen ja miten säätiö aikoo omaa tarkoitustaan toteuttaa jatkossa. Ja kuuluuko siihen jatkossa lastenkodin ylläpitäminen vaiko miten säätiössä on suunniteltu tukea ja, ja avustaa niitä lapsia, jotka tällasta apua ja tukea tarvitsevat."

Säätiön tuoreimmista vuosikertomuksista käy ilmi säätiön varallisuus. Tässä osakesalkun kehitys. Vuoden 2011 lasku johtuu Stockmannin osakkeen romahduksesta. Bensowin lastenkotisäätiö kuuluu Stockmannin suurimpiin omistajiin. Stockmannin maksama osinko vuodelta 2011 oli melkein 300.000 euroa.


Grafiikka. Bensowin lastenkodin säätiön osakesalkku 2002-2011

2002 12,2 milj. €

2003 15,4 milj. €

2004 18,0 milj. €

2005 26,7 milj. €

2006 29,0 milj. €

2007 27,0 milj. €

2008 14,1 milj. €

2009 18,0 milj. €

2010 29,4 milj. €

2011 18,3 milj. €

Wilhelm Bensow lahjoitti säätiölle alkupääomaksi osakkeita ja velkakirjoja. Hän osti lastenkotisäätiölle 16 hehtaaria maata Kauniaisista.


Grafiikkaa: Kartta Inkoon saaristosta

Hän osti kesäpaikan Lastenkodille Inkoon Barösundista. Se käsittää pääsaaren lisäksi lukemattomia pieniä saaria, yhteensä 70 hehtaaria, ja vesialueita melkein 600 hehtaaria.

Tämä on lastenkodin kesäpaikka. Tänne koko lastenkoti muutti kesäksi.

Lastenkodin kesäpaikassa on nyt vuokralaisia.


Niin kauan kuin silmä siintää, saaret ovat Bensowin lastenkodin omistuksessa.

Lastenkotisäätiön hallituksen jäsen Rolf Wahlsberg vuokrasi tämän saaren säätiöltä 80-luvulla - 100 vuoden vuokrasopimuksella. Sen päättyessä hän olisi 159 vuotta. Vuosivuokra - yksi markka.


Wahlsberg rakensi itselleen kesämökin, mutta kun säätiön omistamassa toisessa saaressa vapautui kalastajatila, säätiö osti mökin.


Lastenkotisäätiö on kunnostanut rakennukset, ja maksaa kiinteistön ylläpidon.

Hallituksen jäsenen Rolf Wahlsbergin vuokraika lyheni sadasta vuodesta. Nyt se on elinikäinen.


Sovin haastattelusta Wahlsbergin kanssa. Haluan kysyä säätiön raha-asioista, vuokrista ja muista eduista. Wahlsberg ilmestyy ovelle kylpytakissa. Kuumeeseen vedoten lykkää haastattelua.


Hän ei ymmärrä miksi haluan puhua hänen kanssaan tällaisista vanhoista asioista. Sovimme että palaamme asiaan.



Rolf Wahlsberg:

"Jag är för gammal. Jag har inte varit med på femton år."
(Olen jo vanha. En ole ollut mukana toiminnassa 15 vuoteen.)

Kun myöhemmin palaan asiaan Wahlsberg ei avaa ovea.


Juha Viertola:

"No, lähtökohta on se, että, että, että säätiön hallituksen jäsenille, ja tässä mielessä luottamushenkilöille, voidaan maksaa kohtuullinen palkkio siitä työstä. Ja silloin se mittari on kohtuullinen. Tietysti lähtökohta on se, että säätiön luottamushenkilöillä tai muilla säätiön piirissä toimivilla henkilöillä ei ole sellaisia normaaliin elämään liittymättömiä isompia etuja. Lähtökohta on se, että sellaisia erityistä mahdollisuutta hyötyä säätiön omaisuudesta säätiön lähipiirillä tai työntekijöillä ei ole."


Per-Erik Rehnström:

"Wilhelm Bensow minns jag litet så där... Dom kom ju varje lördag ner en runda och hälsa på alla med handen, och då sku gångarna vara krattade och allt sku vara fint, när dom kom sin runda."
(Muistan Wilhelm Bensowista aika vähän. Pariskunta tuli joka lauantai tekemään kierroksen ja kätteli meidät kaikki. Silloin hiekkakäytävien piti olla haravoitu ja muuallakin siistiä.)

Bensowin lastenkotisäätiö omisti puolet Bensow Oy:n liiketalosta Etelä Esplanadilla Helsingissä. Vaikka Wilhelm Bensow luopui yrityksestään puolet Bensow Oy:n liiketiloista Etelä Esplanadilla Helsingissä jäi lastenkotisäätiön omistukseen.

Wilhelm Bensowin kuoleman jälkeen lastenkotisäätiö sai 50-luvulla koko ajan kasvavia vuokratuloja Bensowin liiketalosta. Säätiön ylijäämät kasvoivat vuosi vuodelta. Lastenkotitoimintaa oli ollut jo 40 vuotta.

Vuonna -55 Wilhelmin leski, Sigrid Bensow osti lastenkotisäätiölle tämän huvilan naapureiltaan. Hän antoi sen seurakunnan käyttöön. Tässä toimi nuorisotalo vuoteen -85 asti. Nyt tässä asuu hallituksen jäsenen, Rolf Wahlsbergin poika. Hän toimii lastenkotisäätiön talonmiehenä, ja tämä on talonmiehen virka-asunto.

Sigrid Bensow kuoli 1961. Pariskunnan koko varallisuus meni lastenkodille.

Rolf Wahlsberg tuli Bensow Oy:lle töihin -60 luvun alussa.

Kolme vuotta Sigridin kuolemasta Lastenkotisäätiöltä vietiin yksi sen arvokkaimmista osista. Hyvin vuokratuottoa tuonut puolikas Bensowin liiketalosta Esplanadilla siirrettiin säätiön omistuksesta Bensow Oy:lle.

Vuonna -70 valmistui uusi lastenkotirakennus. Alkuperäiset puurakenteiset lastenkotirakennukset vuokrattiin.

70-luvulla alkaa Lastenkotisäätiön Kauniaisten ja Espoon rajalla olevan 16 hehtaarin tontin osien myynti, joka on jatkunut näihin päiviin asti. Toinen alkuperäisistä lastenkodeista on tyhjillään. Sen tilalle säätiö hakee kaavamuutosta neljälle talolle. Lastenkotisäätiö on myynyt kaikki nämä alueet. Alkuperäinen lastenkoti purettiin vuonna 2000. 16 hehtaarin alue on kutistunut alle viiteen hehtaariin.


Säätiölle lahjoitettiin vuonna -85 10 miljoonaa markkaa. Lahjoittajan tahto oli, että rahat käytettäisiin päiväkotitoiminnan kehittämiseen. Säätiön hallituksen puheenjohtaja Rolf Wahlsberg käytti rahat tähän kiinteistöön, joka on edelleen säätiön omistuksessa.



Lastenkotisäätiön puheenjohtaja Valter Gadolin on vihdoin tullut Karibian-lomaltaan. Gadolin ei vastaa puhelimeen. Velvollisuuteni on antaa hänelle mahdollisuus vastata siihen, mitä olen hänestä ja säätiön hallinnasta kertonut. Joudun lähtemään soittamaan ovikelloa.


Pitää kertoa tärkeästä sivujuonesta.


Wahlsberg ja Gadolin pitivät huolta erään hyvin varakkaan lesken raha-asioista.

Kun leski kuoli omaisuuden perivät kaksi lastenlasta. He saivat selville, että isoäidin säätiön rahoilla oli ostettu paljon asuntoja. He saivat käsiinsä vuokrasopimukset. Kävi ilmi, että asunnoissa asui Wahlsbergin ja Gadolinin sukulaisia tai tuttavia. Vuokralaiset maksoivat noin puolet käyvästä vuokrasta.

Epäluottamus Wahlsbergiin ja Gadolinin tapaan hoitaa säätiön raha-asioita johti viiden vuoden oikeustaisteluun. Vasta uhkaus rikosilmoituksesta luottamusaseman väärinkäytöstä sai heidät lähtemään tlesken säätiön hallituksesta. Lesken perilliset myivät asunnot, ja vuokralaiset joutuivat ulos.


Juha Viertola:

"Säätiölaki mahdollistaa erilaisia toimenpiteitä, jos todetaan, että säätiön hallinto ei toimi asian mukaisesti. Yksi mahdollisuus on lähteä hakemaan vahingonkorvausta tilanteessa, jossa säätiölle on aiheutunut vahinkoa. Sitten patentti- ja rekisterihallitus voi hakea säätiön hallituksen erottamista, eli vaihtaa tätä kautta säätiön hallinnon."

     "Sen lisäksi tietysti on rikosoikeudellinen puoli, joka on poliisin ja syyttäjän asia. Näissä säätiö/yhdistys/osakeyhtiö/yhteisömaailmassa luottamusaseman väärinkäyttö on esimerkiksi yks tämmöinen rikosnimike, joka tulee arvioitavaksi, jos sitten hallinnossa henkilöt omaa etua tavoitellen käyttävät väärin yhteisön omaisuutta. Lisäksi verohallinnon puolella varmasti katsotaan näitä asioita, jos sitten tulee epäselvyyksiä tai väärinkäytöksiä esiin."


Bensowin lastenkotisäätiö on ollut Gadolinin päätoimi kohta 20 vuotta. Hän on ollut hallituksen jäsen, ja hoitanut säätiön asioita toimitusjohtajan nimikkeellä. Nyt hän on hallituksen puheenjohtaja. Gadolin suostuu haastatteluun juuri ennen ohjelman valmistumista. Käy ilmi, että hän ei halua suomenkielisiä lapsia lastenkotiin. Hän haluaa mahdollisimman pieniä ruotsinkielisiä lapsia.


MOT:

"Hur upplever du att du har lyckats? Du har haft ansvar för att förvalta Wilhelms pengar, och hans enda vilja är att upprätthålla ett barnhem. Nu är barnhemmet stängt. Hur upplever du själv att du har lyckats?"
(Miten katsot onnistuneesi? Olet hoitanut Wilhelmin omaisuutta, jolla piti ylläpitää lastenkotia. Nyt lastenkoti on suljettu. Miten olet onnistunut?)


Valter Gadolin:

"På gott och ont. Både och."
(Hyvin ja huonosti. Sekä että.)


MOT:

"Har du gott samvete."
(Onko omatuntosi puhdas?)


Valter Gadolin:

"Joo."


Juha Viertola:

"Olemme pyytäneet säätiöltä selvitystä, ja toistaiseksi tällä hetkellä odotamme, että säätiö antaa meille oman selvityksensä asiasta, ja katsomme sitten siltä perusteelta jatkotoimenpiteitä."

     "Voimme tehdä erityistilintarkastuksen säätiöön, ja sitä kautta hankkia sitä tietoa, jos sitten todetaan, että tämä tieto on tarpeellinen. Ja tietysti näissä lähipiiriasioissa on syytä ollakin tarkka. Ja kyllä me säätiön kanssa tätäkin selvittelemme. Että onko siellä lähipiirillä erityisiä lähipiirisopimuksia, eli siis sopimuksia säätiön kanssa. Ja toisaalta sitten tulemme myöskin selvittelemään niitä ehtoja, että onko niissä jotain epäselvyyksiä."


MOT:

"Hur förklara du det att en styrelsemedlem, Rolf Wahlsberg, får hyra ett fantastiskt sommarställe i Barösund i princip gratis?"
(Miten selität sen, että hallituksen jäsen Rolf Walhsberg asuu käytännössä ilmaiseksi upeassa huvilassa Barösundissa?)


Valter Gadolin:

"Gratis vågar ja gnu inte tala om, men det går tillbaka till ett arrendeavtal som har gort som skulle ha en löptid till 2084. Det har ändrats sedermera om, så att det är ett tidsbundet hyresavtal, där han betalar årlig hyra."
(En nyt sanoisi ilmaiseksi, mutta kyse on maanvuokrasopimuksesta, jonka piti alunperin olla voimassa vuoteen 2084. Sitä on sittemmin muutettu niin, että kyseessä on

määräaikainen vuokrasopimus. Hän maksaa vuosivuokraa.)



MOT:

"Du själv bor i Villa Bensow, och har i princip levt på stiftelsen i 20 år nu. Vad får du?"
(Asut itse Villa Bensowissa eli olet käytännössä asunut säätiön varoilla jo 20 vuotta. Mitä saat siitä?)


Valter Gadolin:

"Vad menar du att jag har levt på stiftelsen."
(Miten niin asunut säätiön varoilla?)


MOT:

"Din senaste taxerade inkomst var 63.000, och så har du tjänstebostad. Är det skäligt för ett förtroendeuppdrag?"
(Viimeismmät verotettavat tulosi olivat 63 000 euroa ja sinulla on virka-asunto. Onko se kohtuullinen korvaus luottamustoimesta?)


Valter Gadolin:

"Det är skäligt vad jag får, jo."

(On minusta.)



Per-Erik Rehnström:

"Men nu borde ju finnas nån som kan sparka dom också. Jag menar inte kan man ju sköta barn vid 80-års åldern, ta med sjutton, inte. Och sen komma med sån där osanningsheter att man inte får barn. Nu finns det barn till barnhem, nog."
(Pitäisihän jonkun voida heillekin potkut antaa. Eihän lapsia, hitto vie, enää 80-vuotiaana hoideta! Esittää nyt tuollaisia valheita, etteikö lapsia muka olisi.Kyllä lastenkotiin lapsia riittää.)


MOT:

"Vad tror du att Wilhelm och Sigrid Bensow skulle tänka om det här?"
(Mitä luulet, että Wilhelm ja Sigrid Bensow  tästä ajattelisivat?)


Pelle Rehnström:

"Dom sku vända sig sju gånger i graven! Dom sku vända sig sju gånger i graven."
(He kääntyisivät haudassaan. Vieläpä seitsemän kertaa.)