Hyppää pääsisältöön

Utopia on paikka, jota ei ole – miksi sinne halutaan niin paljon?

Ihminen kaipaa parempaa maailmaa, yhteiskuntaa ja elämää. Unelmia on yritetty tehdä todeksi, mutta yleensä utopiat ovat aina romahtaneet ennemmin tai myöhemmin. A-raportissa käsitellään utopioiden eri ilmentymiä ja omista utopioistaan puhuvat muun muassa uusnatsi, vasemmistopoliitikko ja asianajaja.

"Kaikkien utopioiden taustalla on ihmisen tarve luoda parempaa maailmaa ja tehdä elämää paremmaksi", valistaa tuomiorovasti Mikko Heikka A-raportin utopiaa käsittelevässä ohjelmassa.

Kaikista mahtipontisimpia utopioita ovat olleet koko maailmanlaajuisiksi ajatellut kommunismi ja fasismi. Pienemmässä mittakaavassa utopia on näkynyt muun muassa suomalaisten ulkomaille perustamissa ihanneyhteiskunnissa. Kaikki edellä mainitut utopiat ovat kuitenkin lopulta romahtaneet.

Hyvinvointivaltion utopia taasen toteutui lähes toivotussa muodossa, toimittaja Arvo Tuominen huomauttaa. Poliittisen historian professori Seppo Hentilän mukaan hyvinvointivaltion utopia onnistui siksi, että se ei luvannut ikuista onnelaa, jonka eteen ei tarvitse tehdä töitä.

"Hyvinvointivaltio perustui ajatukseen, että sen hyväksi on jatkuvasti tehtävä työtä", Hentilä kertoo.

Tuominen haastattelee ohjelmassa myös muun muassa äärioikeistolaista Pekka Siitointa, joka esittää oman näkemyksensä siitä, millaista olisi elämä arjalaisessa yhteiskunnassa.

"Olisi se ainakin terveempi yhteiskunta kuin nykyinen", hakaristipaitaan pukeutunut Siitoin sanoo.

Hän lisää, ettei arjalaisessa yhteiskunnassa tarvitsisi sortaa muita rotuja, koska niiden edustajia ei otettaisi Suomeen ollenkaan.

Teksti: Sonja Fogelholm

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto