Hyppää pääsisältöön

Utopia on paikka, jota ei ole – miksi sinne halutaan niin paljon?

Ihminen kaipaa parempaa maailmaa, yhteiskuntaa ja elämää. Unelmia on yritetty tehdä todeksi, mutta yleensä utopiat ovat aina romahtaneet ennemmin tai myöhemmin. A-raportissa käsitellään utopioiden eri ilmentymiä ja omista utopioistaan puhuvat muun muassa uusnatsi, vasemmistopoliitikko ja asianajaja.

"Kaikkien utopioiden taustalla on ihmisen tarve luoda parempaa maailmaa ja tehdä elämää paremmaksi", valistaa tuomiorovasti Mikko Heikka A-raportin utopiaa käsittelevässä ohjelmassa.

Kaikista mahtipontisimpia utopioita ovat olleet koko maailmanlaajuisiksi ajatellut kommunismi ja fasismi. Pienemmässä mittakaavassa utopia on näkynyt muun muassa suomalaisten ulkomaille perustamissa ihanneyhteiskunnissa. Kaikki edellä mainitut utopiat ovat kuitenkin lopulta romahtaneet.

Hyvinvointivaltion utopia taasen toteutui lähes toivotussa muodossa, toimittaja Arvo Tuominen huomauttaa. Poliittisen historian professori Seppo Hentilän mukaan hyvinvointivaltion utopia onnistui siksi, että se ei luvannut ikuista onnelaa, jonka eteen ei tarvitse tehdä töitä.

"Hyvinvointivaltio perustui ajatukseen, että sen hyväksi on jatkuvasti tehtävä työtä", Hentilä kertoo.

Tuominen haastattelee ohjelmassa myös muun muassa äärioikeistolaista Pekka Siitointa, joka esittää oman näkemyksensä siitä, millaista olisi elämä arjalaisessa yhteiskunnassa.

"Olisi se ainakin terveempi yhteiskunta kuin nykyinen", hakaristipaitaan pukeutunut Siitoin sanoo.

Hän lisää, ettei arjalaisessa yhteiskunnassa tarvitsisi sortaa muita rotuja, koska niiden edustajia ei otettaisi Suomeen ollenkaan.

Teksti: Sonja Fogelholm

  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto