Hyppää pääsisältöön

Aikuiskasvatus-tilanne

 

Ei ole salaisuus, että monilta voi puuttua mielekkyyttä. Apeana vain katsoo vessan kuvastimeen hän; mieliala kuin märkänä riippuva, heiluttumaton lammaskoiran häntä.

Mutta voipi saada mielekkyyttä henkilö siitä, että tekee jonkin jalon teon - kuten että auttaa naapuria henkisessä ylösraken­nuksessa, niin että tämä kykenee paremmin saamaan iloa ja http://twitterfeed.com/feeds?page=2hyötyä niistä lahjoista, joita hänellekin sentään suotu on.

Mutta ei pidä luulla että naapurin henkinen autto on tehtävänä helppo!

Täytyy olla herkkä silmä ja luja ja etevä luonne että osaa tasapainoilla sen välillä, mikä on naapurille liian iso pala haukattavaksi, ja sen, mikä on niin pieni haaste, ettei kasvata naapuria yhtään.

Otan esimerkin.

Rohkeus on hyvä ominaisuus ihmisessä, koska voi jokainen törmätä tilanteeseen, jossa pitäisi rohjentua tekemään jotain. Ja rohkeutta voi testata ja kehittää pelottavilla asioilla.

Mutta jos naapurin rohkeutta testaa jo heti aluksi liian pelottavilla asioilla, niin voi mennä paniikkiin hän ja päin vastoin tulla entistä enemmän jänishousuksi. Kääntyikin silloin kiroukseksi naapurin autto!

Ajatellaanpa siis, että pitäisi lisätä naapurin rohkeutta.

Ensimmäisenä tulee tietenkin mieleen, että käytetään naamaria ja yllätetään naapuri pimeässä porraskäytävässä.

Mutta millainen naamari?

Hakematta tulee mieleen sellainen naamari, joka oli Hannibal Lecterillä Uhrilampaat-elokuvassa.

http://i.telegraph.co.uk/multimedia/archive/01813/hopkins-lector_1813665...

Naamari vaikuttaa nahkaiselta ja hyvin kestävältä, ja siinä on hauskat ”hampaat”, ja varsinkin pimeässä rappukäytävässä, yhtäkkiä rääkäisyn säestyksellä alhaalta päin taskulampulla valaistuna se luultavasti yllättää naapurin varsin kelvollisesti - etenkin jos naamarin alla ärisee, omat hampaat irvessä ja tekoverestä punaisina, silmissä hulluus-ilme ja mullistelu.

Myös voi ”hauska” naamari olla yllättävän kauhistuttava sellaiselle, joka on itse öisen kerrostalon porraskäytävässä ja valonappia etsiessään kuulee hengitystä olkansa yli (eikä tiedä että se on aikuiskasvattaja työssään) ja kääntyy katsomaan ja oudon, karmean ulahtelun säestyksellä näkee mielipuoliset kasvot  20 cm päässä naamastaan, taskulampun kammoittavassa valossa:

http://www.darksidemasks.com/images/ChuckGlassesRoss.jpg

Tästä opimme, että pienellä paneutumisella ja jo muutamalla naamarilla voi viedä naapuria tämän mukavuusalueen ulkopuolelle ja opettaa rohkeutta.

Kun naapurin rohkeuden kasvattamista on tehnyt eri maskeilla ja sopivalla aikavälillä samalle naapurille muutaman kerran, tämä joko tottuu siihen - mikä osoittaa sen, että rohkeus on kasvanut, tai sitten hän alkaa tavattomasti jännittää pimeässä porraskäytävässä liikkumista, kulkien selkä seinää vasten hitaasti lipuen, kuin ampujaa jahtaavat agentit elokuvissa. Jälkimmäisessä tapauksessa on hyvä ehkä siirtyä jonkin toisen naapurin aikuiskasvattamiseen. Kiitolliseton on kasvattajan työ joskus!

Kun on itse pelästynyt naapurin koiraa, joka täysin arvaamatta on tullut talon eteisessä selän taakse ja yhtäkkiä haukahtaa täysillä selän takana, niin että ruskea tervehdys meinaa pyytämättä kätellä kalsareita, ymmärtää, miten armottoman tehokkaita kovat, äkilliset äänet ovat naapurin yllätyksensietokyvyn mitannassa.

Mutta mistä riittävän kova ääni, jonka saa produsoitua silmänräpäyksessä naapurin selän takana?

http://www.arcanemethods.com/KillerHorn.jpg

Talon ulkopuolelle pysäköityyn rekkaan sijoitettavan torven äänenvoimakkuus toimii seinienkin läpi, mutta riskinä on kuulonmenetys niin kaikilta naapurilta kuin itseltäkin. Kas kun kuulo menee - tai ainakin tulee iankaikkinen korvien sointi, tinnitus - yllättävän pienestäkin äänijysäyksestä, saati kahdeksantoistametristä jättitorvea käytettäessä.

Siksi, niin houkuttelevaa kuin se joskus olisikin, kannattaa ehkä unohtaa kovat, äkilliset äänet aikuiskasvatushankkeistaan.

Mutta käyttipä naamari- tai jotain muuta menetelmää, niin yksi asia on hyvä muistaa.

Jotkut ihmiset ovat kovakorvaisempia oppimaan kuin toiset, ja siksi, ryhtyessään aikuiskasvattajaksi naapurilleen, kannattaa sopia etukäteen jonkun ystävän kanssa että voi  tarvittaessa, naapurisuhteiden välillisesti kiristyessä, viettää kaverin kämpillä pari yötä.

...Tai vuotta.

 Työn iloa kaikille aikuiskasvattajille, ja mielekkyyttä arkenne piirin taholle!


Kuuntele tästä!

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Näkökulmat