Hyppää pääsisältöön

Iskelmä-Suomi: Kuningattaret - Pikkukylän likka ja eroottinen diskodiiva

Paula Koivuniemi
Paula Koivuniemi Kuva: Yle, Leif Öster iskelmä-suomi

Ville Leinonen syntyi reissaamaan. Hänen ensimmäinen selkeästi iskelmään liittyvä muisto on ns. “tien päältä”

"Olin 3- tai 4-vuotias kun pakkasin laukkuni, eväät ja kaikki, laitoin ulkovaatteet päälle ja lähdin kerrostalon rappukäytävään. Inspiraationa toimi Äidin pikkupoika: 'Äidin pikkupoika menee muille maille'. Se reissumiesromantiikka on selvästi vedonnut ihan pienestä pitäen. Iskelmä soi meillä koko ajan. Äiti tykkäsi melodisesta musiikista."


Tämä laulu inspiroi pientä reissumiestä

Mikä on ensimmäinen iskelmä, josta muistat pitäneesi ihan itsealoitteisesti?

"Joskus yläasteikäisenä, kun kuuntelimme paljon heavya ja punkkia, olin kuitenkin todella kiinnostunut mummoni levyistä. Sieltä minua erityisesti kiehtoi Katri Helenan Lady Love, joka julkaistiin joskus 1970-luvun jälkipuoliskolla. Siinä on monta tunnettua hittiäkin, mutta mä rakastuin b-puolella olevaan, aika unenomaiseen kappaleeseen Loppu tuskaa tuo. Olisiko juuri silloin mennyt välit poikki tyttöystävän kanssa tai jotain, mutta koin tuon kiehtovaksi ja lohduttavaksi."


Unenomainen laulu rakkauden lopusta

"Minulla ei koskaan ollut aikaa, jolloin olisin pitänyt iskelmää jotenkin nolona. Tosissani aloin diggaamaan juuri Katri Helenan löydettyäni. Siitä alkoi levyjen keräily. Valumon aikoinakin tyrkytin keikkabussissa aina Katri Helenaa kun muut halusivat kuunnella Metallicaa. Sitten jossain vaiheessa löysin itseni jonkun punavuorelaisen kaupan tai gallerian avajaisista, joissa DJ soitti vinyyliltä Reijo Kalliota ja pian sen jälkeen pääsin soittamaan Kake Randelinia isolla bändillä. Maailma muuttui ympärilläni, kyllä mä olen aina tykännyt."

Mikä on kaikkien aikojen lempi-iskelmäsi?

"Aika mahdoton kysymys. Ehkä tähän voi vastata, että mikä tahansa kaksikon Jori SivonenRaul Reiman tekemä kappale."


Tämä on sattumanvarainen poiminta Reiman/Sivonen -laulukirjasta

Iskelmä-Suomi esittää: Kuningattaret - 20 iskelmää Katrin ja Paulan valtakunnasta

Jos haluaisit asiasta mitään tietämättömälle esitellä, mitä on iskelmämusiikki, niin mitä soittaisit?

"Kyllä mä aloittaisin Virran Olasta tai Georg Malmsténista ja sitten etenisin vuosikymmen kerrallaan. Oma henkilökohtainen lempiaikakausi on 1980-luvun alku, johon liittyy tuo Sivonen/Reiman -akseli ja Kake Randelinista pidän todella paljon. Muusikkona ja muusikon poikana minua kiehtoo tuo aika, kun teknologia tuli iskelmään ja Jori Sivonen oli mukana tekemässä ensimmäisiä suomalaisia syntetisaattorilevyjä."

Se on herkkä hetki musiikissa kuin musiikissa, kun teknologia muuttuu. Siinä on ilmassa sellaista melkein naiivia tulevaisuudenuskoa.

"Kyllä, ja vastareaktioitakin oli. Toiset alkoivat tekemään levyjä entistä isommilla orkestereilla ja kyllä mä muistan isänikin purnanneen, että mikseivät soita oikeilla soittimilla noiden syntetisaattorien sijaan. 1980-luvun alussa iskelmä oli teknologisen kehityksen kärjessä Suomessa."


Suomen ensimmäinen kokonaan koneilla säestetty iskelmäkappale

Ovatko iskelmän kuningattaret diivoja samalla lailla kuin kansainvälisessä musiikissa?

Paula Koivuniemi on diiva. Se oli ihan ekasta biisistä lähtien diskodiiva. Siinä oli heti erotiikkaa. Katri Helena ei ole diiva. Hän oli alusta pitäen se laulava pikkukylän likka.


Diivan elkeet jo pienenä

He täydentävät hienosti toisiaan, mutta ei pidä unohtaa muita kuningattaria, kuten Lea Lavenia ja Marion Rungia. Se, etten nähnyt Leidit lavalla -konsertteja, harmittaa vieläkin.


Yksi leidi lavalla

Millaista tulevaisuutta toivot iskelmälle?

Ensimmäisenä täytyy miettiä, että onko mitään pelastettavissa. Raja-aitaa iskelmän ja muun kevyen musiikin välillä ei enää ole yhtä vahvasti kuin ennen ja toisaalta, nykyiskelmä on aika huonoa. Tarvitaan parempia tekijöitä, koska nyt tehdään aika kurjaa kakkaa. En ole 2000-luvulla innostunut oikein mistään, edes yhdestä biisistä. Ja kun Yön Rakkaus on lumivalkoinen ilmestyi, sen jälkeen enää jaksanut seurata yhtä intensiivisesti. Kuuntelen yhä silloin tällöin radiota pysyäkseni kärryillä, mutta aika köyhää. Keskivertotekijät tekevät keskivertokamaa tuotto-odotukset päällimmäisenä mielessä. Pitäisi rohkeammin kuunnella missä muuallakin maailmassa mennään. Iskelmä tarvitsee lisää sydäntä.

Teksti: Arttu Tolonen

Kaikki Iskelmä-Suomesta Yle Teeman sivuilla
Elävän arkiston bonus: Iskelmä-Suomella on tumma ja vaalea kuningatar
Ensiesitys Yle Teema 11.2.2013.