Hyppää pääsisältöön

Liito-orava on kolopesijä

Liito-orava
Kissan tappama liito-orava. Kuva: Risto Salovaara/Yle Liito-orava Kuva: Yle/ Risto Salovaara oravat,liito-orava,yöeläimet

Liito-orava on oravasta poiketen yöaktiivinen. Se viihtyy lehtipuuvaltaisissa sekametsissä, joissa on valmiina vanhoja tikankoloja. Ravintokasveista haapa on tärkeä.

Tietolaatikko

Liito-orava (Pteromys volans)

  • tiukasti suojeltu laji
  • hieman oravaa pienempi
  • syö lehtipuiden lehtiä, haapa herkkua
  • kerää lepän ja koivun norkkoja talvivarastoon
  • pesä usein vanhassa tikankolossa
  • liitopoimu etu- ja takajalkojen välissä

Liito-orava on pohjoisen havumetsävyöhykkeen peruslaji. Sen kannaksi arvioitiin aikanaan jopa 143000 naarasta, mutta arviota pidetään liian suurena.

Liito-orava on yöaktiivinen, joten sen havainnointi on vaikeata. Yleensä liito-oravan elinalue paljastuukin puiden juurelta löytyvistä kellanruskeista papanoista.Liito-orava suosii vanhahkoja kuusivaltaisia sekametsiä, joissa se pesii esimerkiksi järeissä kolohaavoissa tai vanhoissa oravan risupesissä.

Lain suojaama uhanalainen

Ympäristöministeriön selvityksen mukaan liito-oravakanta on pienentynyt jo 1940-luvulta alkaen. Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana väheneminen on ollut jopa 20-58% alueesta riippuen. Yhtenä merkittävänä syynä on edelleen jatkuva metsäalueiden pirstaloituminen hakkuiden seurauksena ja kaavoitus. Liito-oravalle tärkeät metsät katoavat.

Liito-orava kuuluu EU:n luontodirektiivin tiukasti suojeltujen lajien listalle. Näiden lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Myös Suomen luonnonsuojelulain mukaan liito-oravalla on lain suoja. EU:ssa Suomella on erityisvastuu liito-oravan suojelusta. Tiukkaa lain suojaa ei aina haluta ymmärtää maankäyttösuunnitelmissa.

Liito-orava suosii vanhoja haapoja. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Liito-orava suosii vanhoja haapoja. Kuva: Risto Salovaara/YleLiito-orava suosii vanhoja haapoja. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Liito-oravan pesäkolo haavassa. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Liito-oravan pesäkolo haavassa. Kuva: Risto Salovaara/YleLiito-oravan pesäkolo haavassa. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Liito-oravan papanoita. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Liito-oravan papanoita. Kuva: Risto Salovaara/YleLiito-oravan papanoita. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Liito-oravan riisimäisiä papanoita. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Liito-oravan riisimäisiä papanoita. Kuva: Risto Salovaara/YleLiito-oravan riisimäisiä papanoita. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Perustuu ohjelmaan: Ekolokero

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Miehulainen, rieska, äänenkauna – testaa, tunnistatko Agricolan keksimät sanat!

    Mitä tarkoittavat rupeemus, huonollisuus ja vertaveli?

    Mikael Agricolan päivää vietetään 9. huhtikuuta. Agricola keksi suomen kieleen tuhansia sanoja, joista suurin osa on edelleen käytössä; esimerkiksi hallitus, isänmaa, omatunto ja raatihuone. Mutta monet ovat unohtuneetkin: arvaatko, mitä tarkoittavat nämä Agricolan keksimät, sittemmin kielestä kadonneet tai merkitykseltään muuttuneet sanat?

  • Vappu on kevään, työn ja ylioppilaiden juhla

    Vappua on vietetty jo 700-luvulla Saksassa.

    Vappu vietetään 1. toukokuuta. Se merkitsee useimmille iloista karnevaalijuhlaa kevään tulon kunniaksi. Se on myös työväen ja ylioppilaiden juhlapäivä. Vappu, suomalaisen työn päivä, on virallinen liputuspäivä.

  • Ihminen

    Ihmiset hahmottavatmaailmaa aistien välityksellä.

    Ihmiset hahmottavat ja ymmärtävät maailmaa aistien välityksellä. Jos jokin aisteista ei toimi, muut aistit pyrkivät korvaamaan sen. Ihmisen perusaistit ovat näkö-, kuulo-, haju-, maku- ja tuntoaisti. Miten ne toimivat? Entä miten sydän toimii? Millainen on keuhkojen rakenne? Ja kuinka mahalaukku mahtaa toimia?

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Avaruus

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Elinympäristöt

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä? Näillä sivuilla voit katsella ja kuunnella ohjelmia suomalaisista metsä- ja suotyypeistä. Tutustu myös keväiseen saaristoon ja kaupunkiin elinympäristönä.

  • Hyönteiset ja muita selkärangattomia

    Tiesitkö, että muurahaiset pitävät kirvoja kotieläiminään? Entä montako jalkaa tuhatjalkaisella todellisuudessa on? Tutustu näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin pikku ötököihin.

  • Kalat, matelijat ja sammakkoeläimet

    Suomessa elää kolme sammakkolajia

    Melkein kaikki suomalaiset tunnistavat ahvenen, mutta tiedätkö miltä näyttää nieriä tai kuha? Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja ne tulevat toimeen sekä maalla että vedessä.

  • Kasvit ja sienet

    Kasvit mahdollistavat nykyisen kaltaisen elämän maapallolla tuottamalla fotosynteesissa happea. Ne ovat monesti myös koko ravintoketjun perusta. Sienet ovat tärkeitä hajoittajia, joista monet muut kasvit ovat riippuvaisia.

  • Linnut

    Mikä se oli, vilahti niin nopeasti? Millainen nokka, minkämuotoiset siivet, entä väritys? Lintuja on kaikkialla, tarkkaile niitä. Aina ei edes tarvitse tunnistaa lajia, kun voi päätellä paljon niiden elämästä ja elintavoista.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Nisäkkäät

    Tiesitkö että, hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia? Tai piisamin olevan kotoisin Pohjois-Amerikasta. Oppimisen sivustolla tutustut näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin nisäkkäisiin.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Yhteinen ympäristö

    Yhä useampi ympäristöön liittyvä kysymys on maailmanlaajuinen. Myös vastuu maapallon tulevaisuudesta on kannettava yhdessä. Kuormitus tarkoittaa luonnonvarojen kuluttamista ja jätteen tuottamista. Kestävän kehityksen tavoitteleminen vaatii näiden molempien vähentämistä.