Hyppää pääsisältöön

Hirmumyrsky Katrina paljasti New Orleansin eriarvoisuuden

Syksyllä 2005 New Orleansia riepotellut Katrina on yksi kaikkien aikojen tuhoisimmista hirmumyrskyistä Yhdysvalloissa. Hurrikaanin lähestyessä koko kaupunki määrättiin evakuoitavaksi. Autottomat ja osattomat jäivät kuitenkin luonnonvoimien armoille ja myöhemmin heidän asuinalueensa jyrän alle. Jälkeenpäin kysyttiin, jättikö Yhdysvallat köyhät oman onnensa nojaan?

Tietolaatikko

New Orleansin vuonna 2005 veden alle jättänyt hurrikaani Katrina oli 3. luokan myrsky iskiessään maihin. Katrinan tuhot ulottuivat laajalle alueelle Meksikonlahden rannikolla Teksasista Floridaan. Surmansa sai yli 1 800 ihmistä ja aineelliset vahingot kohosivat yli 90 miljardin dollarin.

Elokuun viimeisinä päivinä 2005 Yhdysvaltain etelärannikolle iskenyt hirmumyrsky Katrina oli suurin koskaan New Orleansia uhannut hurrikaani. Koko kaupunki määrättiin evakuoitavaksi ja ne, joilla ei ollut mahdollisuutta paeta kaupungista ohjeistettiin siirtymään jalkapallostadionille viiden päivän eväiden kanssa.

Katrina mursi tulvapadot ja vesi valtasi liki koko kaupungin. Kaikkein pahinta tuho oli 9. kaupunginosassa mustan väestön ydinkortteleissa.

Surusoitto soi syvässä etelässä ja loukkuun jäänyt väki ryösteli ahdingossa kauppoja. Amerikkalainen järjestelmä ei toiminutkaan. Yhdysvaltain valtion toiminta sai osakseen arviostelua mm. Kanadassa. "Hallitus tekee aina virheen, kun on kyse köyhistä mustista."

Luonnonkatastrofeihin varautuminen jäi terrorismin torjumisen jalkoihin. Paikallinen luonnonkatastrofeja torjumaan koulutettu kansalliskaarti oli lähetetty sotatantereelle Bagdadiin. Ja kun toinen kansalliskaarti viimein saapui New Orleansiin, se käyttäytyi oman väkensä keskellä aivan kuin olisi saapunut Irakiin.

Pohdintaan jäi, selviääkö amerikkalainen yhteiskunta kriisistä ja osaako se varautua luonnonmullistuksiin. Myrskyjen kun muistutettiin iskevän useammin ja pahemmin kuin terrorismin.

Lokakuun puolessa välissä jälleenrakennus oli päässyt alkuun, sähköt saatu isoon osaan kaupunkia ja vesijohtovesikin julistettu juomakelpoiseksi. Asukkaat murehtivat, tuleeko tuhojen tilalle koteja vai viihdebisnestä. Ranskalaisissa kortteleissa jatkui jo vanha meno, ja New Orleansin johto halaji kaupunkiin kasinoita ja viihdettä paikkaamaan romahtaneita verotuloja.

Yksi merkki kaupungin elpymisestä oli lastensairaalan avautuminen. Sairaalassa työskenteli lääkärinä pitkään New Orleansissa asunut suomalainen lääkäri, joka vaimonsa kanssa kiitteli oman kotinsa säilymistä kunnostuskelpoisena. Kaikki eivät ollet yhtä onnekkaita, ja 9. kaupunginosaa odotti jyrääminen. Paikalle kaavailtiin puistoa ja asukkaat soimasivat, miten valtio haluaa vain arvokkaan maa-alan, mutta ei välitä rakentaa uudelleen köyhien mustien koteja.

– Jälleenrakentamisesta on tullut luokka-, köyhyys ja rotukysymys, toteaa rouva matkaoppaiden kuvien mukaiseksi saatetun Bourbon Streetin iltamenossa. Hän kertoi tuntevansa suurta syyllisyyttä pelastumisestaan. Haastattelussa hän sanoo New Orleansissa yhä vallitsevan plantaasi-isäntien ajattelutavan. Kääntöpuolella ovat ne köyhien sukupolvet, jotka ovat eläneet vailla valinnan mahdollisuutta.

Varallisuudesta huolimatta palanneita tai kaupunkiin alun perinkin jääneitä neworleansilaisia yhdisti halu jäädä tuhoista kärsineeseen kotikaupunkiinsa. – New Orleansissa on sellainen elämänmeno, jota ei löydy muualta.

Viisi vuotta hurrikaani Katrinan tuhojen jälkeen 2010 oli jälleenrakennus New Orleansissa yhä pahasti kesken.

Kesällä 2012 – seitsemän vuotta hirmumyrskyn jälkeen – Aamu-tv:ssä käytiin katsomassa, miten New Orleansin asukkaat ovat päässeet katastrofin yli. Rakkaus musiikkiin sykki vahvana.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

    Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa

    Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.
    Katso Yle Areenassa: Faktaa ja fiktiota entisistä presidenteistä ja ehdokkaista

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa

  • Punikkeja ja jääkäreitä – tasavallan syntyvuosien kokijat äänessä

    Itsenäisyyden murrosvuosien todistajat muistelevat netissä.

    Elävä arkisto on jo aiemmin julkaissut runsaasti silminnäkijäaineistoa 100-vuotisen Suomen kuohuvasta alkutaipaleesta. Uusin lisäys on Ylen ja kahden työväenarkiston yhteistyönä syntynyt järkälemäinen haastattelukooste sisällissodan punaisten muistoista.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

  • Rintamäkeläiset olohuoneessa – joulu tulee, jurotus pysyy

    Vanhoissa suosikkidraamoissa ei joulu olekaan yhtä juhlaa.

    Kun suositussa suomalaisessa draamasarjassa on joulun aika, voisi kuvitella maalaisidylliä ja perheonnea. Mutta mitä tapahtuukaan Rintamäkeläisten joulupäivänä 1972 esitetyssä jaksossa, jonka yleisö äänesti katsottavaksi Areenaan. Ainakin siinä kouritaan, jupistaan, jurotetaan ja petetään.

  • Täällä Pohjantähden alla -elokuva uhmasi uutta aaltoa ja syntyi pystypäin vanhana

    Laineen suurelokuva valmistui vuonna 1968

    Edvin Laine pääsi sovittamaan Väinö Linnan kansallisromaanin elokuvaksi vasta kymmenkunta vuotta kirjasarjan ilmestymisen jälkeen hetkellä, jolloin elokuvateollisuus oli julistettu kuolleeksi. Fennada-Filmin ja Ylen tuottama Laineen ensimmäinen väriohjaus oli vuonna 1968 tyyliltään epämuodikas kolmituntinen suurelokuva, joka kritiikistä huolimatta antoi Pentinkulman kyläyhteisölle ne kasvot, joihin me palaamme.

  • Metsolat – Tie joka vei meidät kotiin

    1990-luvun suosikkisarja kertoo kainuulaisen suvun tarinaa

    Suomi eli huoletonta nousukautta 1980-luvun lopussa, mutta uusi vuosikymmen nosti sinivalkotaivaalle synkkiä pilviä. 90-luku toi laman, joka oli taloudellisesti ja myös henkisesti monelle raskasta aikaa. Näistä nousukauden ja laman ajoista kertoo Suomen yksi suosituimmista tv-sarjoista, Metsolat.
    Katso Metsolat-jaksoja Yle Areenassa

  • Metsolat on palannut! Nämä asiat sinun on tiedettävä ysärin suosikkisarjasta

    Metsolat on katsottavissa Areenassa vuoden ajan.

    Rakastettu, kaivattu ja toivottu Metsolat on nyt katsottavissa Areenassa. Muistatko tuon ysärisarjan, jossa seurattiin paitsi Metsoloiden laajennetun perheen elämää, myös koko suomalaisen maaseudun murrosta 1980-1990-lukujen vaihteessa? Lehmät vaihtuivat hiihtokeskukseen, lapsia muutti ympäri maailmaa, mutta aina se Kari Kaukovaara kiusasi Metsolan Erkkiä.

  • Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

    Lipponen ja Korkki selvittävät Pekan tyttären sieppausta.

    Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?