Hyppää pääsisältöön

Hirmumyrsky Katrina paljasti New Orleansin eriarvoisuuden

Syksyllä 2005 New Orleansia riepotellut Katrina on yksi kaikkien aikojen tuhoisimmista hirmumyrskyistä Yhdysvalloissa. Hurrikaanin lähestyessä koko kaupunki määrättiin evakuoitavaksi. Autottomat ja osattomat jäivät kuitenkin luonnonvoimien armoille ja myöhemmin heidän asuinalueensa jyrän alle. Jälkeenpäin kysyttiin, jättikö Yhdysvallat köyhät oman onnensa nojaan?

Tietolaatikko

New Orleansin vuonna 2005 veden alle jättänyt hurrikaani Katrina oli 3. luokan myrsky iskiessään maihin. Katrinan tuhot ulottuivat laajalle alueelle Meksikonlahden rannikolla Teksasista Floridaan. Surmansa sai yli 1 800 ihmistä ja aineelliset vahingot kohosivat yli 90 miljardin dollarin.

Elokuun viimeisinä päivinä 2005 Yhdysvaltain etelärannikolle iskenyt hirmumyrsky Katrina oli suurin koskaan New Orleansia uhannut hurrikaani. Koko kaupunki määrättiin evakuoitavaksi ja ne, joilla ei ollut mahdollisuutta paeta kaupungista ohjeistettiin siirtymään jalkapallostadionille viiden päivän eväiden kanssa.

Katrina mursi tulvapadot ja vesi valtasi liki koko kaupungin. Kaikkein pahinta tuho oli 9. kaupunginosassa mustan väestön ydinkortteleissa.

Surusoitto soi syvässä etelässä ja loukkuun jäänyt väki ryösteli ahdingossa kauppoja. Amerikkalainen järjestelmä ei toiminutkaan. Yhdysvaltain valtion toiminta sai osakseen arviostelua mm. Kanadassa. "Hallitus tekee aina virheen, kun on kyse köyhistä mustista."

Luonnonkatastrofeihin varautuminen jäi terrorismin torjumisen jalkoihin. Paikallinen luonnonkatastrofeja torjumaan koulutettu kansalliskaarti oli lähetetty sotatantereelle Bagdadiin. Ja kun toinen kansalliskaarti viimein saapui New Orleansiin, se käyttäytyi oman väkensä keskellä aivan kuin olisi saapunut Irakiin.

Pohdintaan jäi, selviääkö amerikkalainen yhteiskunta kriisistä ja osaako se varautua luonnonmullistuksiin. Myrskyjen kun muistutettiin iskevän useammin ja pahemmin kuin terrorismin.

Lokakuun puolessa välissä jälleenrakennus oli päässyt alkuun, sähköt saatu isoon osaan kaupunkia ja vesijohtovesikin julistettu juomakelpoiseksi. Asukkaat murehtivat, tuleeko tuhojen tilalle koteja vai viihdebisnestä. Ranskalaisissa kortteleissa jatkui jo vanha meno, ja New Orleansin johto halaji kaupunkiin kasinoita ja viihdettä paikkaamaan romahtaneita verotuloja.

Yksi merkki kaupungin elpymisestä oli lastensairaalan avautuminen. Sairaalassa työskenteli lääkärinä pitkään New Orleansissa asunut suomalainen lääkäri, joka vaimonsa kanssa kiitteli oman kotinsa säilymistä kunnostuskelpoisena. Kaikki eivät ollet yhtä onnekkaita, ja 9. kaupunginosaa odotti jyrääminen. Paikalle kaavailtiin puistoa ja asukkaat soimasivat, miten valtio haluaa vain arvokkaan maa-alan, mutta ei välitä rakentaa uudelleen köyhien mustien koteja.

– Jälleenrakentamisesta on tullut luokka-, köyhyys ja rotukysymys, toteaa rouva matkaoppaiden kuvien mukaiseksi saatetun Bourbon Streetin iltamenossa. Hän kertoi tuntevansa suurta syyllisyyttä pelastumisestaan. Haastattelussa hän sanoo New Orleansissa yhä vallitsevan plantaasi-isäntien ajattelutavan. Kääntöpuolella ovat ne köyhien sukupolvet, jotka ovat eläneet vailla valinnan mahdollisuutta.

Varallisuudesta huolimatta palanneita tai kaupunkiin alun perinkin jääneitä neworleansilaisia yhdisti halu jäädä tuhoista kärsineeseen kotikaupunkiinsa. – New Orleansissa on sellainen elämänmeno, jota ei löydy muualta.

Viisi vuotta hurrikaani Katrinan tuhojen jälkeen 2010 oli jälleenrakennus New Orleansissa yhä pahasti kesken.

Kesällä 2012 – seitsemän vuotta hirmumyrskyn jälkeen – Aamu-tv:ssä käytiin katsomassa, miten New Orleansin asukkaat ovat päässeet katastrofin yli. Rakkaus musiikkiin sykki vahvana.

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.