Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Filosofia pääkuva

Kysymysarkisto: Filosofia, 2008 kevät

Tehtävä koko koe

Lähettäjä: asd

Kysymys: koko koe yks filosofinen pohdinta =D eikö yhtään helpompaa koetta pystynyt tekemään?

Vastaus: Hei asd,

Koe perustuu lukion filosofian opetussuunnitelmaan ja sen tarkoituksena on myös erotella erinomaiset vastaukset vähemmän erinomaisista. Toivomme sinulle menestystä kokeessa.

Tehtävä Tehtävä 6,+10

Lähettäjä: Allu

Kysymys: Miten välinerationaliteetti olisi pitänyt määritellä?

Mitä +10.tehtävään vaadittiin?

Vastaus: Hei Allu,

Välinerationaalisuuden määrittelyssä ja ymmärtämisessä on keskeistä ero arvorationaalisuuteen. Välinerationaalisuus perustuu siihen ajatukseen, että toiminnan perimmäisistä päämääristä järki vaikenee ja ne ovat lopulta subjektiivisia valintoja, mutta voimme järkevästi arvioida tehokkaimpia keinoja em. tavalla valittuihin päämääriin. Ajatus arvorationaalisuudesta taas liittyy käsitykseen, jonka mukaan jotkut toiminnan päämäärät ovat itsessään toisia järkevämpiä.

Perusvastaus tehtävään 10 antaa järkeenkäyvät ja keskinään yhteensopivat vastaukset tehtävässä esitettyjen kysymysten kokonaisuuteen. Erinomainen vastaus tehtävään 10 edellyttää tehtävässä mainittujen ydinkäsitteiden (tietäminen, ymmärtäminen, arvorationaalisuus, välinerationaalisuus, tekniikka , tieteellis-tekninen kulttuuri jne. ) keskinäisen suhteen käsitteellistä hamottamista oivaltavalla tavalla.

Tehtävä +9, 5

Lähettäjä: moka

Kysymys: Mitä ihmettä ekassa jokerissa oikein haluttiin? Vastasin kyllä, mutta olisko pitäny muitakin yhteiskuntateorioita ottaa huomioon ja määritellä niitä muutenki kuin omistuksen suhteen?

Entä mitä ihmettä tehtävässä 5 haettiin?

Vastaus: Hei,

Tehtävässä 5 kysytään Krohnin ajatusten yhteensopivuutta naturalistis-materialistisen filosofian ja nykytieteen maailmankuvna kanssa. Emergenssin pohtimisella voi saada lisäpisteitä.

Jokeritehtävässä 9 piti eritellä omistamisen oikeuttamista yhteiskuntafilosofisesti,

esim. tehtävässä mainittujen yhteiskuntafilosofisesti tärkeiden perinteiden näkökulmasta ja verrata kriittisesti kahdessa tällaisessa perinteessä puolustettujen omistamisen oikeutta koskevien käsitysten filosofista järkevyyttä.

Tehtävä tehtävät nro 2 ja 5

Lähettäjä: Julle

Kysymys: Elikkäs mitähän noissa tehtävissä haettiin? miten olisi voinut vastata?

Vastaus: Hei Julle,

Tehtävässä 2 haettiin tietysti ymmärrystä syys-seuraussuhteiden luonteesta, niiden suhteesta tapahtumien säännöllisyyteen ja lainalaisuuteen jne. Järkevä selitys ja erittely kausaliteetin luonteesta antaa yleensä ne kolme pistettä, korkeampiin pisteisiin vaaditaan syvällisempiä filosofian tietoja asiasta.

Tehtävässä 5 kyse on sen ymmärtämisestä että sitaatissa esiintyvä Krohnin ihmiskäsitys ei ole helposti sovitettavissa yhteen naturalistisen ja materialistisen ihmiskäsityksen kanssa - eikä nykytieteen ymmärryksenkään kanssa. Jos vastauksessa verrataan Krohnin kantaa esim. emergenttiin materialismiin, niin tätä voidaan yleensä pitään vastauksen ansiona.

Tehtävä 5,7,9,10

Lähettäjä: ope

Kysymys: Pari kommenttia.

5. Mihin tekijöihin Sven Krohn mahdollisesti viittaa alla olevassa

lainauksessa? Pohdi tällaisen käsityksen filosofista pätevyyttä.

"Siirtykäämme käsittelemään henkistä ihmiskäsitystä. Vaikka tämäkin

käsitys sen edustajissa esittäytyy erilaissa variaatioissa, voidaan

siinä erottaa eräitä keskeisiä ja yhteisiä piirteitä. Yksi tällainen

piirre on teesi, että tuntemaamme todellisuuteen ihmisen mukana on

tulllut tekijöitä, joita ei voida palauttaa meitä ympäröivän luonnon

ilmiöihin --."

Sven Krohn, Ydinihminen (1989)

Kysymys: Mihin opetussuunnitelman kohtaan tämä liittyy? Tähän "Tiedon

ja todellisuuden filosofiaa" koskevaan kohtaanko: "metafysiikan

keskeisiä kysymyksiä ja peruskäsitteitä, erilaisia käsityksiä

metafysiikan luonteesta, todellisuuden rakenne luonnontieteellisen,

ihmistieteellisen ja käytännöllisen tiedon valossa"?

Jos sen voikin siihen liittää, niin kysymyksen rakenne - "pohdi

tällaisen käsityksen filosofista pätevyyttä" - houkuttelee pohtimaan

henkisen ihmiskäsityksen oikeutusta eli filosofista antropologiaa

vaikka sitä ei ole varsinaisesti kursseilla opiskeltu. Jos pitää

pohtia metafysiikkaa, niin kysymyksen voisi kohdentaa siihen vielä

täsmällisemmin.

7. Positiiviset oikeudet hyvinvointivaltion moraalisena perustana

Kysymyksestä puuttuu piste. Ja ehkä myös pointti, sillä siinä on

mielestäni terminologinen sekaannus: ilmaus "hyvinvointivaltion

moraalin perusta" on mielestäni opaakki.

Mielestäni positiiviset oikeudet liittyvät pikemminkin jakavaan

oikeudenmukaisuuteen kuin moraalisuuteen. Moraali liittyy ihmisten

välisiin suhteisiin, oikeudenmukaisuus yhteiskunnallisten

instituutioiden rakenteisiin, käytäntöihin ja sääntöihin. Oppilaat

saattavat juontua pohtimaan positiivisia oikeuksia utilitarismin,

velvollisuusetiikan ja hyve-etiikan kannalta. Seurauksena on

todennäköisesti sotkua. Tavanomaisempi ja ehkä järkevempi pohdinta

käsittelisi libertarismin ja sosiaaliliberalismin

oikeudenmukaisuuskäsityksen välisiä eroja nimenomaan positiivisten

oikeuksien suhteen.

Parempi (?) muotoilu voisi olla:

Mitä ovat positiiviset oikeudet ja miten niitä pyritään oikeuttamaan?

tai

Millainen käsitys oikeudenmukaisuudesta korostaa positiivisten

oikeuksien merkitystä?

+9. Erilaiset yhteiskuntafilosofiset teoriat, kuten liberalismi,

konservativismi, anarkismi, sosialismi ja kommunismi, suhtautuvat

omistamiseen eri tavoin. Esittele omistamisen oikeuttamista ja vertaa

kahta valitsemaasi teoriaa toisiinsa.

Eikö riittäisi "liberalismi, KOMMUNITARISMI, sosialismi"? Lisäksi se

mitä konservativismi tarkoittaa riippuu siitä, missä

historiallis-paikallisessa olosuhteessa se esiintyy. Konservativismi

voi olla vaikka sosialismia, jos menneisyys on sosialistinen.

+10. Erittele tietämisen ja ymmärtämisen eroa lähtökohtana tehtävän

numero 6 lainaus. Miten tieteellis-tekninen kulttuuri ilmenee

nykymaailmassa? Pohdi G.H. von Wrightin näkemyksen uskottavuutta sekä

Sven Krohnin tehtävässä numero 5 ehdottamaa vaihtoehtoa.

Mielestäni Sven Krohn ei tehtävän 5 tekstikelmassa esitä mitään

vaihtoehtoa.

Kaiken kaikkiaan toivoisin kysymyksiltä täsmällisempää muotoilua.

Vastaus: 5.

Viides tehtävä liittyy 3. kurssiin eli tietoon & metafysiikkaan.

7.

Lue uudestaan tehtävä, ja jos todella olet filosofian opettaja, niin kehoita kokelaita lukemaan tarkasti mitä kysytään.

Pienenä korjauksena vielä: hyvin- ja pahoinvoinnin jako on moraalinen kysymys ja oikeudenmukaisuus liittyy myös ihmisten välisiin suhteisiin. Sivumennen sanottuna suomen kilelessä ei käytetä pistettä, jos kysessä ei ole kokonainen virka.

*9,

On ero sanoa konservativismi ja konservatiivinen.

*10,

Tähtitehtävät ovat laajoja ja niissä haetaan kokonaisuuksien hahmottamista.

Tehtävä Tehtävä 7.

Lähettäjä: Herb

Kysymys: Mtes tuo kysymys 7? Haettiinko ihan yleistä tietoa hyvinvointivaltiosta ja sen moraalisista perusteista vai pitikö olla myös kunnon pohdintaa mukana?

Vastaus: Hei Herb,

Perustiedot hyvinvointivaltion luonteesta tulee tietenkin olla kun kirjoittaa eettisistä ja yhteiskuntafilosofisista kysymyksistä, mutta tämän tehtävän ydin on positiivisten (ja negatiivisten) oikeuksien, hyvinvointivaltion luonteen ja moraalis-yhteiskunnallisen oikeuttamisen (perustelun) keskinäisen suhteen käsitteellisessä hallinnassa. Ja korkeampiin pisteisiin tietenkin vaaditaan filosofisesti syvällisempää pohdintaa.

Tehtävä +9

Lähettäjä: Eetu

Kysymys: Mitä tehtävässä haettiin? Itse selittelin jotakin mieletöntä omistamisen oikeuksista ja mm. tasajakoperiaatteista, ansioon perustuvasta omistusperiaatteista jne. Lisäksi pohdin anarkismin ja kommunismin välisiä eroavaisuuksia ja yhtäläisyyksiä ja esittelin filosofeja mm. Marxin kommunismista ja Godwinin, Proudhonin ja Bakuninin anarkismista. Menikö aiheen vierestä?

Vastaus: Hei Eetu,

Ei meistä näytä sinun tilanteesi ollenkaan huolestuttavalta. Tehtävänähän oli verrata kahta ismiä (tai niiden erinomaista edustajaa) koskien omistamisen moraalis-rationaalista oikeuttamista. Menemättä yksityiskohtaisemmin tässä anarkistisen ja kommunistisen yhteiskuntafilosofian monisyiseen suhteeseen, niiden valitseminen vastauksesi pohjaksi on täysin hyväksyttävää. Yli kolmen pisteeseen tarvitaan esim. ansioon tai tasajakoon perustuvien omistusperiaatteiden erittelyä. Siksi sinulla on perusteltua aihetta suhtautua vastaukseen toiveikkaasti.

Tehtävä 7 ja 8

Lähettäjä: temba

Kysymys: Ette sitten tänä vuonna saanut yhtään vaikeampaa koetta. Koko koe oli käsitysten sotku. Mulla ainakin meni kaikki niin sekaisin niihin papereihin, että sieltä saa hetken etsiä vastausta:D Miettisin vain, että mitä niissä oikeasti haettiin? Koska en esimerkiksi huomannut juuri mitään yhteyttä opetussuunnitelmaan. Tai jos yhteys oli niin se piti hake mm. psykologian puolelta. Enemmän olisi voinut olla perusfilosofiaa... perusteista tästä kuitenkin lähdetään jatko-opiskeluihin...jos nyt lähdetään:(

Vastaus: Hei temba,

Jaa, moni kokelas on kokeen jälkeen epävarma kokeensa onnistumisesta, kaikissa aineissa. Kyllä meillä on perusteltu käsitys sitä, että koe perustuu nimenomaisesti lukion filosofian opetussuunnitelmaan. Jokainen filosofian ainereeali on lukion opetussuunnitelman asiantuntevaa tulkintaa. Jos omat vastauksesi edustavat tämän opetussuunnitelman oppiaineksen vankkaa ymmärrystä, ei sinulla pitäisi olla syytä huoleen. Toivomme sinulle menestystä.

Tehtävä 4

Lähettäjä: Roope

Kysymys: Mitä esimerkkejä tilanteessa voi käyttää? Itse kuvailin kuinka tekoutilitaristi ja sääntöutilitaristin valinnat eroavat arkipäiväisissä valinoissa. Lisäksi pyrin pureutumaan miten nämä teoriat selittävät tappamisen.

Vastaus: Hei Roope,

Hyvin valitut arkipäivän esimerkit kelpaavat mainiosti, varsinkin jos niistä käy ilmi tekoutilitarismin ja sääntöutilitarismin yhteensopimattomuuden juuri näissä tilanteissa, vaikka molemmissa kyse lopulta on jonkin itseisarvon (hyödyn, hyvinvoinnin) maksimoimisesta. Tappamisella ei toki ole mitään erikoisasemaa tässä katsannossa, mutta esimerkkinä se voi olla valaiseva.

Tehtävä 3

Lähettäjä:

Kysymys: Pitikö tehtävässä painottaa logiikkaa vai hyve-etiikkaa?

Vastaus: Sekä logiikkaa että normatiivista etiikkaa. Sillä ensi näkemältä päättely on hyväksyttävää: varkaus vaatii rohkeutta, rohkeus on hyve, siis varkaus on hyveellistä. Mutta päättely ei tietenkään ole hyväksyttävää, sillä etiikan teoriat (esim. Aristoteleen etiikka) tähdentävät, että rohkeus ei sellaisenaan vielä ole hyve, vaan vain muiden hyveiden yhteydessä.

Tehtävä 1

Lähettäjä: Olli Olenius

Kysymys: Mitä yksilön vapauksilla oikeastaan tarkoitettiin ja mitä c-kohtaan olisi voinut esimerkiksi vastata?

Vastaus: Hei Olli,

Kysymyksellä tarkoitettiin ensisijaisesti yhteiskunnallisia vapauksia eikä esim. metafyysistä kysymystä tahdonvapaudesta tai laillis-oikeudellisia pohdiskeluja. Tämän vuoksi järkevä vastaus kohtaan (c) voi käsitellä sellaisten "vapauksien" tavoittelua joka riistää muilta vapaudet. Vapauksien ja oikeuksien yhteyden oivaltaminen on hyvän vastauksen tuntomerkki.

Tehtävä 8, +9, +10

Lähettäjä: Maiju

Kysymys: Oliko tehtävässä tarkoitus enemmän painottaa eri vallan lajeja (legitiimi valta, manipulaatio, karisma...) ja niiden analysointia, vai esittää yhteiskuntafilosofeja jotka ovat käsitelleet vallan oikeutusta (Machiavelli, Hobbes, Locke, Montesquieu)?

Mihin yhdeksännessä tehtävässä riittää kahden teorian vertailu ja muutaman filosofin esittämät perustelut omistusoikeudelle? Olisiko ollut tarkoitus esitellä kaikki teoriat vai vain ne kaksi, joita käytti vertailuun?

Voiko Krohnin ajatella viitanneen emergenssiin? Olisiko muidenkin kuin Wrightin ja Krohnin ajatuksia pitänyt mainita?

Vastaus: teht. 8.

Vastauksesi hahmo viittaan M. Weberin vallan muotoihin. Siinä vain on otettava huomioon, että eri vallan muodoilla on omat legitimaatiotapansa. Ongelma vallan oikeuttamisesta oikeudenmukaisuudella liittyy siis kaikkiin noihin muotoihin. Toisaalta tehtävään liittyvät kuvat viittaavat nykyhetken valtaan: poliittiseen (demokrattiseen), asemaan perustuvaan valtaan, henkilöön liittyvään karismaattiseen valtaan ja näiden rinnalla ei aina niin demokrattisiinn viihteen, median ja taloudellisen vallan pelikenttiin. Oikeaan osuneet ajattelijat ovat hyväksi.

teht 9.

Kaksi vertailtua teoriaa riittää, mutta laajennus teorioiden historiallaiseen sukulaisuutteen on hyvä asia.

teht. 10.

Ehkä Krohn ajattelijana olisi voinut hyväksyä tietyllä tavalla nähtynä emergenssin käsitteen, mutta tuskin sen vakiomuotoa emergenttiä materialismia. Tehtävävässä kysytään ymmärrystä esim. arvorationaliteetin ja Krohnin näkemyksen yhteensopivuudesta, selittämisen ja ymmärtämisen erosta.

Tehtävä 5

Lähettäjä: Jyri

Kysymys: Oliko hyvä, jos tulkitsi Krohnin tarkoittavan esim. kulttuurisia ja sosiaalisisen todellisuuden piirteitä, jotka eivät tunnu materiaalisilta ja joita ei voi reduktion avulla palauttaa luontoon? Ja sen lisäksi mainitsi emergentin materialismin, popperin kolmen maailman teorian, idealismin ja materialismin. Sekä lisäksi selvitti ihmisten mukanaan tuomien piirteiden tutkimisen vaikeutta materiaalisen monismin suosiosta johtuen.

Vastaus: Perusjuttuna on ymmärtää materialismin hylkäämien, josta johtuu vaikeus/mahdottumuus selittää maailmaa reduktiolla. Siis vastaus on hyvillä kierteillä. Tähän lisää pohdintaa onko tämä filosofisesti uskottavaa. Vaikka tietyllä tavalla Krohn voisi nykyisin viitata enegrenssiin, niin energentti meterialismi on muuta. Mutta kaikki mainitut asiat liittyvät kysymykseen, ne vain pitää suhteuttaa Krohnin väitteseen "tuntemaamme todellisuuteen ihmisen mukana on tullut tekijöitä, joita ei voida palauttaa meitä ympäröivän luonnon ilmiöihin...” sekä huomata sitaatin alku joka viittaa "henkiseen ihmiskäsitykseen".

Abitreenit

Kirjoitusten alkuun...

Oppimateriaalit

  • Navigaatiokuva aineelle Biologia.
    Navigaatiokuva aineelle Biologia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Elämänkatsomustieto.
    Navigaatiokuva aineelle Elämänkatsomustieto. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Englanti.
    Navigaatiokuva aineelle Englanti. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Espanja.
    Navigaatiokuva aineelle Espanja. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Filosofia.
    Navigaatiokuva aineelle Filosofia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Fysiikka.
    Navigaatiokuva aineelle Fysiikka. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Historia.
    Navigaatiokuva aineelle Historia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Italia.
    Navigaatiokuva aineelle Italia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Kemia.
    Navigaatiokuva aineelle Kemia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Latina.
    Navigaatiokuva aineelle Latina. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Maantiede.
    Navigaatiokuva aineelle Maantiede. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Matematiikka.
    Navigaatiokuva aineelle Matematiikka. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Portugali.
    Navigaatiokuva aineelle Portugali. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Psykologia.
    Navigaatiokuva aineelle Psykologia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Ranska.
    Navigaatiokuva aineelle Ranska. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Ruotsi.
    Navigaatiokuva aineelle Ruotsi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Saame.
    Navigaatiokuva aineelle Saame. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Saksa.
    Navigaatiokuva aineelle Saksa. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Suomi.
    Navigaatiokuva aineelle Suomi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Terveystieto
    Navigaatiokuva aineelle Terveystieto Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Uskonto.
    Navigaatiokuva aineelle Uskonto. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Venäjä.
    Navigaatiokuva aineelle Venäjä. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Yhteiskuntaoppi.
    Navigaatiokuva aineelle Yhteiskuntaoppi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Äidinkieli.
    Navigaatiokuva aineelle Äidinkieli. Abitreenit

Seuraa Abitreenejä Instagramissa: @abitreenit

  • Abi! Hae mukaan syksyn yo-koelähetyksiin!

    Hae mukaan suoraan lähetykseen.

    Abitreenien yo-koelähetykset alkavat tänä syksynä 18.9. äidinkielen lukutaidon kokeen käsittelyllä. Haluaisitko päästä keskustelemaan kirjoittamastasi aineesta heti kokeen jälkeen suorassa lähetyksessä? Hae mukaan Abitreenien lähetykseen!

  • Näin kirjoitat ällän paperit

    Älliä ei saada istumalla ympäripyöreitä päiviä kirjastossa.

    Abitreenit tapasi kolme ylioppilasta, jotka saivat yo-kokeista pelkkiä laudatureja. Kukaan heistä ei viettänyt ennen kirjoituksia ympäripyöreitä päiviä kirjastossa. Pänttäämisen sijaan he suosittelevat abikurssien käymistä ja vanhojen yo-kokeiden tekemistä.

  • Yo-kokeet tulossa ja pää jumissa – Mitä voin tehdä?

    Lue asiantuntijan vastaukset jaksamiseen.

    Entä jos jäädyn yo-kokeessa? Miten jaksan lukea tarpeeksi? Entä jos ei saa nukuttua juuri silloin, kun pitäisi olla skarppina opiskelemassa? Mielenterveyden keskusliiton kouluttaja Jyrki Rinta-Jouppi vastasi Abitreeneille lähetettyihin kysymyksiin jaksamisesta ja opiskelumotivaatiosta.