Hyppää pääsisältöön

Pettäjän tien alkupää löytyi Hakaniemen sillan alta

Pettäjän tie on suomalainen tangoklassikko, mutta sen vaiheet ovat kuin bluesin maailmasta. Kappale levisi vankilalaitoksen välityksellä ja kulki pitkään vieraissa nimissä, kunnes monivuotinen tekijänoikeuskiista ratkaistiin asunnottomista alkoholisteista kertovan radio-ohjelman avulla.

Opiskelija Maria Schulgin teki loppusyksystä 1967 radio-ohjelman juuri perustetusta Marraskuun liikkeestä, joka pyrki vaikuttamaan mm. vankeinhoidon, alkoholistihuollon ja mielenterveystyön epäkohtiin. Schulgin ja äänittäjänä toiminut Matti Vehniäinen jututtivat Helsingin Hakaniemen sillan alla majailevia alkoholisteja, joiden joukossa oli myös lauluntekijä Erkki Laurokari.

Laurokari lauloi nauhalle karun mutta vaikuttavan tulkinnan kappaleestaan Kohtalon kukka. Äänitteellä on paikoin kuultavissa, kuinka kumppanit säestävät esitystä spriipulloillaan.

Laurokarin tuotanto käsitti useampiakin lauluja, joita on sittemmin myös levytetty. Hän oli aikanaan istunut Sukevalla ja kertoi Schulginille myöhemmin esittäneensä Kohtalon kukkaa vankitovereilleen, joiden välityksellä se ilmeisesti levisi romaniväestön keskuuteen kansanlaulun tavoin.

Laulaja Taisto Ahlgren (1943—2008), tangotähti Taisto Tammen serkku, levytti kappaleen Scandia-yhtiölle vuonna 1970. Se oli ollut hänelle tuttu jo joitakin vuosia, sillä Ahlgren esitti laulun tv:ssä helmikuussa 1968. Ohjelma, jossa Ahlgren nähtiin myös siviiliammatissaan automaalarina, käsitteli romanien työssäkäyntiä hyvää tarkoittavasti mutta myöhemmän katsojan korvin ehkä hieman alentuvaankin sävyyn.

Scandian levytyksessä sovittaja Jaakko Salo yhdisteli mustalaisromanssia ja beguinerytmiikkaa. Sanoja oli hieman muutettu, ja kappale oli nimetty Pettäjän tieksi. Laurokarin sijasta säveltäjäksi ja sanoittajaksi oli merkitty laulajan puoliso Pirkko Ahlgren.

Tästä alkoi monivuotinen oikeusprosessi, joka päättyi vasta vuonna 1977, kun korkein oikeus julisti Pettäjän tien plagiaatiksi ja päätti tekijänoikeuksien kuuluvan Laurokarille. Schulginin ja Vehniäisen tekemä radionauhoite oli oikeudenkäynnissä keskeinen todiste. Scandia määrättiin maksamaan korvaus oikeuksien loukkaamisesta Laurokarin puolisolle.

Oikeusprosessin tiimoilla Kohtalon kukka saatettiin vuonna 1970 julkisuuteen myös omalla nimellään. Eino Grön esitti sen Fazer-musiikin julkaisemalla levyllä, jonka tiedoissa kappale oli merkitty Laurokarin nimiin. Kohtalon kukka seurasi tangokuningasta myös tämän myöhemmissä vaiheissa: vuonna 1977 Grön lauloi kappaleesta Lavatanssit-ohjelmassa englanninkielisen version. Ohjelmassa kuultiin muitakin englanniksi käännettyjä suomalaisia iskelmäklassikoita, sillä se esitteli suomalaista tanssilavakulttuuria pohjoismaisille katsojille.

Pettäjän tiellä on vakaa asema kotimaisen tangon kaanonissa. Lukuisien tangoartistien lisäksi siitä ovat tehneet versionsa mm. Tuomari Nurmio, Problems? ja Timo Kiiskinen. Romanilaulajien keskuudessa laulu on ollut hyvin suosittu, mistä kertoo esimerkiksi kotioloissa kuvattu Sveija Borgin esitys romanien kansanmusiikkia käsittelevässä Musiikkiykkönen-ohjelmassa 1972. Runsaat kaksikymmentä vuotta myöhemmin Heikki Lund ja Jani Uhleniuksen bändi antoivat klassikolle ammattimaisen juohevan beguinekäsittelyn.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto