Hyppää pääsisältöön

Pettäjän tien alkupää löytyi Hakaniemen sillan alta

Pettäjän tie on suomalainen tangoklassikko, mutta sen vaiheet ovat kuin bluesin maailmasta. Kappale levisi vankilalaitoksen välityksellä ja kulki pitkään vieraissa nimissä, kunnes monivuotinen tekijänoikeuskiista ratkaistiin asunnottomista alkoholisteista kertovan radio-ohjelman avulla.

Opiskelija Maria Schulgin teki loppusyksystä 1967 radio-ohjelman juuri perustetusta Marraskuun liikkeestä, joka pyrki vaikuttamaan mm. vankeinhoidon, alkoholistihuollon ja mielenterveystyön epäkohtiin. Schulgin ja äänittäjänä toiminut Matti Vehniäinen jututtivat Helsingin Hakaniemen sillan alla majailevia alkoholisteja, joiden joukossa oli myös lauluntekijä Erkki Laurokari.

Laurokari lauloi nauhalle karun mutta vaikuttavan tulkinnan kappaleestaan Kohtalon kukka. Äänitteellä on paikoin kuultavissa, kuinka kumppanit säestävät esitystä spriipulloillaan.

Laurokarin tuotanto käsitti useampiakin lauluja, joita on sittemmin myös levytetty. Hän oli aikanaan istunut Sukevalla ja kertoi Schulginille myöhemmin esittäneensä Kohtalon kukkaa vankitovereilleen, joiden välityksellä se ilmeisesti levisi romaniväestön keskuuteen kansanlaulun tavoin.

Laulaja Taisto Ahlgren (1943—2008), tangotähti Taisto Tammen serkku, levytti kappaleen Scandia-yhtiölle vuonna 1970. Se oli ollut hänelle tuttu jo joitakin vuosia, sillä Ahlgren esitti laulun tv:ssä helmikuussa 1968. Ohjelma, jossa Ahlgren nähtiin myös siviiliammatissaan automaalarina, käsitteli romanien työssäkäyntiä hyvää tarkoittavasti mutta myöhemmän katsojan korvin ehkä hieman alentuvaankin sävyyn.

Scandian levytyksessä sovittaja Jaakko Salo yhdisteli mustalaisromanssia ja beguinerytmiikkaa. Sanoja oli hieman muutettu, ja kappale oli nimetty Pettäjän tieksi. Laurokarin sijasta säveltäjäksi ja sanoittajaksi oli merkitty laulajan puoliso Pirkko Ahlgren.

Tästä alkoi monivuotinen oikeusprosessi, joka päättyi vasta vuonna 1977, kun korkein oikeus julisti Pettäjän tien plagiaatiksi ja päätti tekijänoikeuksien kuuluvan Laurokarille. Schulginin ja Vehniäisen tekemä radionauhoite oli oikeudenkäynnissä keskeinen todiste. Scandia määrättiin maksamaan korvaus oikeuksien loukkaamisesta Laurokarin puolisolle.

Oikeusprosessin tiimoilla Kohtalon kukka saatettiin vuonna 1970 julkisuuteen myös omalla nimellään. Eino Grön esitti sen Fazer-musiikin julkaisemalla levyllä, jonka tiedoissa kappale oli merkitty Laurokarin nimiin. Kohtalon kukka seurasi tangokuningasta myös tämän myöhemmissä vaiheissa: vuonna 1977 Grön lauloi kappaleesta Lavatanssit-ohjelmassa englanninkielisen version. Ohjelmassa kuultiin muitakin englanniksi käännettyjä suomalaisia iskelmäklassikoita, sillä se esitteli suomalaista tanssilavakulttuuria pohjoismaisille katsojille.

Pettäjän tiellä on vakaa asema kotimaisen tangon kaanonissa. Lukuisien tangoartistien lisäksi siitä ovat tehneet versionsa mm. Tuomari Nurmio, Problems? ja Timo Kiiskinen. Romanilaulajien keskuudessa laulu on ollut hyvin suosittu, mistä kertoo esimerkiksi kotioloissa kuvattu Sveija Borgin esitys romanien kansanmusiikkia käsittelevässä Musiikkiykkönen-ohjelmassa 1972. Runsaat kaksikymmentä vuotta myöhemmin Heikki Lund ja Jani Uhleniuksen bändi antoivat klassikolle ammattimaisen juohevan beguinekäsittelyn.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.

  • Elävä arkisto tammikuussa

    Tammikuisia aiheita Elävän arkiston tarjonnassa.

    Juhlat on juhlittu ja lahjakirjat luettu, härkäviikot edessä. Päivä sentään alkaa pidetä. Kun kinkkua on sulateltu raikkaassa talvisäässä, on hyvästi aikaa syventyä Elävän arkiston runsaaseen tarjontaan, josta tammikuussakin löytyy paljon tietoa ja viihdykettä. Draamaa Tammikuu tarjoaa tuhdin paketin toivottua klassikkodraamaa, kun 14.1.