Hyppää pääsisältöön

Oudot tunteet: Rakastuminen

Rakastuminen - pakahduttava riemun ja stressin tunne! Mitä aivoissamme tapahtuu, kun rakastumme?

Outo tunne, rakastuminen, muuttaa kaiken. Se valvottaa, saa ajattelemaan vain rakastettua, poistaa pelon ja surun ja tekee levottomaksi. Suhde valtaa rakastuneen mielen ja samaan aikaan hänen elimistössään tapahtuu joukko muutoksia, joiden tarkoituksena on syventää rakastumista ja saada suhde jatkumaan.

Hormonit hyrräävät

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Timo Partonen, mitä ihmiselle tapahtuu kun hän rakastuu? 

– Jos rakastumisen tunnetta katsotaan aivokuvista, niin tunne muistuttaa euforista riemua kokevan henkilön aivokuvaa. Samaan aikaan elimistö on stressin alaisena. Stressi on kuitenkin hyvää stressiä, joka piiskaa eteenpäin niin, että jaksetaan kiinnittää asioihin valppaasti huomiota eikä tunneta uupumuksen tunnetta.

Rakastuminen saa - kirjaimellisesti - hormonit hyrräämään.

– Rakastuessa sekä miehillä että naisilla ns. stressihormonin eli kortisolin tuotanto lisämunuaisista voimistuu selvästi. Sen pitoisuus veressä voi olla 40 % normaalia suurempi. 

Partosen mukaan rakastuminen vaikuttaakin elimistöön samoin kuin stressi.

– Rakastuminen voi valvottaa, voi estää nukahtamista, se voi kuluttaa voimavaroja, mutta toisaalta nämä reaktiot viestivät, että rakastumisen tunne on tärkeä, Ajatukset suuntautuvat valppaana kumppaniin. Tunnetilan tunnustelu ja suhteen syvenemisen seuraaminen vie paljon energiaa. 

Testosteronin yllättävät vaikutukset

Myös miessukuhormonin, testosteronin, tuotantotaso muuttuu rakastumisen myötä - mutta muutokset ovat miehillä ja naisilla erisuuntaisia. Naisten testosteronin tuotanto kaksinkertaistuu kun taas miehillä se vähenee jopa 40 %.

– Naisilla testosteroni toimii "kiltteyshormonina", eli kun naiset tuottavat sitä paljon, heistä tulee kiltimpiä, vähemmän laskelmoivia.

Partosen mukaan testosteronin vaikutusta on tutkittu mm. psykologisissa kokeissa, joissa koehenkilöt ovat joutuneet tekemään liiketaloudellisia laskemia.

– On havaittu, että jos naisten veren testosteronipitoisuus on suurempi, niin he toimivat  pehmeämmin, ymmärtävät vastapuolta helpommin ja antavat enemmän periksi. Rakastumisen tunteen kannalta on tietysti hyvä asia, että käytökseen tulee tiettyä joustavuutta, siedetään toista paremmin, eikä suhde kariudu heti alkuunsa.

Miehiin testosteroni vaikuttaa päinvastaisesti.

– Esim. doping-tutkimuksesta tiedetään, että jos miehet käyttävät testosteronin määrää nostavia anabolisia steroideja, niin heistä saattaa tulla käytökseltään aggressiivisempia ja ehkä myös impulsiivisempia.

Mutta rakastumisen yhteydessä miesten testosteronin tuotanto siis vähenee. Miehistä tulee vähemmän aggressiivisia, mikä edesauttaa sitoutumista suhteeseen.

Rakastunut ei aina vahingosta viisastu

Naisten lisääntynyt testosteronin tuotanto saa heidät myös suhtautumaan alkavaan suhteeseen määrätietoisemmin. Hormonituotannon muutosten lisäksi alkaa myös aivoissa tapahtua. Toisilla alueilla solujen toiminta kiihtyy, toisilla vaimenee. Hermovälittäjäaine serotoniini kiihdyttää tai hillitsee aivosolujen toimintaa.

– Aivot reagoivat toki myös. Serotoniinissa tapahtuu kahdenlaisia muutoksia. Mantelitumakkeen alueella serotoniinia käytetään vähemmän, kun ollaan rakastuneita  ja se näyttäisi johtavan siihen, että pelon, surun ja vihan tunteet laimenevat.

Toisaalta samalla, kun mantelitumake käyttää vähemmän serotoniinia, niin tunnepohjainen oppiminen heikkenee.

– Jos joku asia tapahtuu voimakkaan tunnnetilan vallassa, niin se yleensä muistetaan ja siitä opitaan, mutta näyttäisi siltä, että rakastuessa näin ei välttämättä tapahdu, Jos suhteessa on jotain, mistä olisi hyvä oppia vastaisuuden varalle, niin se ei kovin helposti mieleen painu. Eli samat virheet ehkä toistetaan myöhemmissä suhteissa, jos niitä on tullakseen.

Rakastunut on epäitsekäs

Serotoniini vaikuttaa rakastuneessa monella tavalla.

– Rakastuneisuuden tilassa serotoniinia käytetään tavallista enemmän aivosaaren ja pihtipoimun alueella, Partonen kertoo. -Silloin vieraatkin kasvot alkavat miellyttää helposti ja empatian tunne kasvaa. Ollaan kiinnostuneita siitä, mitä toinen ajattelee, eikä vain siitä, mitä itselle tapahtuu.

Talvella aivot tuottavat serotoniinia niukasti. Keväällä, kun valon määrä lisääntyy, serotoniin tuotanto kasvaa. Ehkä juuri siksi keväällä empatian tunne herää ja vieraat kasvot alkavat viehättää. Kevät siis todella on rakastumiselle otollista aikaa.

Tyhmentääkö rakastuminen?

Rakastunut ihminen on siis rohkeampi, mutta onko hän samalla myös... hmm... harkintakyvyltään erilainen kuin sama henkilö ei-rakastuneena?

– Näin voi sanoa; tämä liittyy myös välittäjäaine dopamiinin tasoon, Partonen kertoo. – Dopamiini on keskeinen mielihyvän kokemisessa ja mielenkiinnon ylläpitämisessä. Rakastunut ihminen käyttää sitä tavallista runsaammin häntätumakkeen ja aivokuorukan alueella ja kun solut tällä alueella toimivat vilkkaasti, niin huomiokyky on hyvä, mutta toisaalta kapeampi kuin tavallisesti.

Aivokuorukan alueella rakastuneen tilanne näyttää samalta kuin riittävän vaikeaa tietokonepeliä pelaavalla. Solut syttyvät toimimaan.

Ihmiset ovat erilaisia rakastujia. Partonen arvelee, että toki aikaisemmilla kokemuksilla ja muiden kertomuksilla on vaikutusta, mutta ihmiset eroavat synnynnäisestikin siinä, kuinka voimakas rakastumisen tunne on. Joillakin reaktio on laimea, toisilla taas hyvin vahva.

Ehkä siksi joku kokee rakastumisen helposti ja monta kertaa, joku toinen taas harvoin, tai mahdollisesti ei kertaakaan.

Himoa vai rakkautta?

Onko rakastumisilla eroa? Miten himokas rakkaus ja romanttinen rakkaus poikkeavat toisistaan?

– On eroa, fyysinen puoli voi olla hyvin vahva tai sitten rakastuminen voi olla etäistä, jopa kaukorakastumista. Molemmat tunteet voivat olla voimakkaita ja pitää vallassaan ihmistä.

Partosen mukaan rakastuminen näkyy kuitenkin aivokuvissa eri lailla kuin fyysinen tyydytys, seksi.  

– Molemmissa samat aivoalueet aktivoituvat ja vähentävät toimintaansa, mutta kuvissa on kuitenkin eroa, Rakastuminen muistuttaa enemmän ilon ja riemun tunnetta.

Oksitosiini-hormoni edistää seksuaalista kiihottumista ja vahvistaa mielihyvää seksin jälkeen. Uusien tutkimusten mukaan oksitosiinin vaikutukset tunteisiin ovat kuitenkin aiemmin luultua monimuotoisempia ja osin jopa kielteisiä.

Mihin me rakastumme?

Kehen sitten rakastumme? Kuka saa aikaan nämä muutokset elimistössämme ja elämässämme?

Muutamia vuosia sitten puhuttiin paljon feromonien vaikutuksesta parinvalintaan. Feromonit ovat tuoksuaineita, joiden alitajuisen aistimisen ja tulkinnan uskottiin ohjaavan parinvalintaa. Nykyään feromonien merkitystä ei pidetä niin yksiselitteisenä tai suurena.

Rakastumisen ajatellaan alkavan siitä, että toinen henkilö havaitaan viehättäväksi. Viehättävyyden universaaleja lainalaisuuksia ovat tutkimusten mukaaan miehillä leveäharteinen ja kapeavyötäröinen vartalotyyppi ja naisilla normaalin rajoissa oleva painoindeksi.

Kasvonpiirteissä säännöllisyys ja naismaisuus vetoavat. Mutta viehättävyys ei yksinään saa rakastumista aikaan.

Sydän sykkimään

– Rakastumisen tunne vaatii usein lisäksi sen, että yhdessä koetaan jotain, joka kohottaa sydämen sykettä eli aktivoi sympaattista hermostoa. Kokemus voi olla vaikkapa kauhuelokuva tai vuoristorata.Tällaisen jakaminen näyttäisi olevan tärkeää, jotta toinen henkilö koetaan viehättäväksi ja häneen halutaan tutustua tarkemmin.

Rakastuminen tuottaa, paitsi joskus jälkeläisiä, niin myös suunnattomasti riemua ihmisille ja saa heidät sitoutumaan toisiinsa. Mutta elimistöparka ei rakastumisen kaltaista stressitilaa loputtomiin kestäisi.

Kuinka kauan rakastuminen kestää?

– Psykologinen puoli voi kestää pitkään, mutta elimistön kemiallinen rakastumisreaktio väistyy viimeistään puolentoista vuoden sisällä, arvioi Partonen. – Vaikea sanoa tarkasti, koska rakastuneita ei noin vain saa tutkimuksiin ja verinäytteitä antamaan. 

Koonnut: Raili Löyttyniemi

Perustuu ohjelmasarjaan: Oudot tunteet Toimittaja: Ilona Ikonen Haastateltava: terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Timo Partonen

Elämäntaidot

Facebook, Twitter

  • Mihin sinä uskot? Testaa itsesi!

    Mihin uskot?

    Mihin uskot? Mikä sinulle on elämässä tärkeätä? Mitä arvostat? Testaa itsesi! Testi perustuu professori Tatjana Schnellin pitkäaikaiseen tutkimustyöhön Innsbruckin yliopistossa.

  • Luonnon omasta apteekista: Rahkasammal imee verta ja hoitaa haavoja

    Rahkasammaleen käyttö kansanlääkinnässä.

    Rahkasammal on monimuotoinen luonnontuote ja hyötykasvi. Kansanlääkinnässä kuivattua rahkasammalta on käytetty muun muassa haavojen hoitoon ja verenvuodon pysäyttämiseen. Sammalmätäs kelpaa myös juomaveden lähteeksi ja vessapaperiksi!

  • Voiko psykologisiin nettitesteihin luottaa?

    Täyttävätkö nettitestit psykologisten testien kriteerit?

    Netistä löytyy monenlaisia testejä, joilla pyritään arvioimaan ihmisen psyykkisiä ominaisuuksia, kuten persoonallisuutta, soveltuvuutta ammatteihin tai erilaisia psyykkisiä häiriöitä. Osa niistä on viihdyttäviä hupitestejä eikä niiden tekemisestä ole suoranaista haittaa. Osa taas on sinänsä uskottavan oloisia, mutta täyttäväkö ne psykologisten testien kriteerejä?